Alkoholi alkoholipolitiikka http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/157466/all Wed, 30 May 2018 14:08:52 +0300 fi Alkoholipolitiikan ennustaminen ei ole rakettitiedettä http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256087-alkoholipolitiikan-ennustaminen-ei-ole-rakettitiedetta <p>Mediassa on ollut tänään pieni farssi, jossa <a href="https://www.verkkouutiset.fi/thl-puhui-300-500-viinakuolemasta-loytyi-pekka-puskalta/">Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija on kieltänyt THL:n ennustaneen alkoholilain lisäävän alkoholikuolemia</a>. THL:n oli alkoholilakivalmistelun alla näkyvästi ennustanut 150 (tai jopa 300-500) uutta kuolemaa mikäli uusi alkoholilaki hyväksytään. Uskon erikoistutkijan kömmähdyksen olevan vain tahaton lipsahdus mutta tässä yhteydessä on ehkä hyvä vähän avata miten nämä asiantuntija-arviot alkoholipolitiikan muutoksista ylipäätänsä toimivat.</p><p>Alkoholipolitiikan tutkimus perustuu tehtävien muutosten tarkkailuun ja niiden pohjalta yleispätevien mallien rakentamiseen. Mallien avulla voidaan ennustaa miten jokin ehdotettu muutos vaikuttaa alkoholin kulutukseen ja&nbsp; haittoihin. Oleellista tässä on että malleihin ja niiden pohjalta tehtäviin ennustuksiin sisältyy epävarmuutta ja alkoholipolitiikan tieteessä ei synny fysiikan lakeja jotka pätevät varmuudella.</p><p>Minulla ei ole kovin suurta moitittavaa siitä miten THL nämä mallit ja ennustukset esittää. Eikä ennustukset voi aina osua oikeaan. Ongelma alkaa kun ennustukset siirtyvät eteenpäin äänitorvena toimiville päihdejärjestöille, yksittäisille kansanedustajille ja Sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehille. Epävarmasta tulee varmaa, ennustuksista tulee faktoja, teoreettisesta maksimista tuleekin vähimmäisseuraus. Oli pöyristyttävää lukea alkoholilain perusteluosiota, jossa epävarmasta tuli täysin varmaa. Tällaista tekstiä tuottava virkamies ei joko ymmärrä lukemaansa tai väärinkäyttää virka-asemaansa politiikan tekemiseen.</p><p>Alkoholilainsäädäntöä valmistellessa on hyvä, että meillä on käytettävissä parhaita mahdollisia ennustuksia muutosten vaikutuksista. Mutta on tärkeä muistaa että alkoholipolitiikan tutkimus ei tuota ehdottomia faktoja, eikä fysiikan lakeja, vaan vain arvioita siitä, miten yhteiskunta muuttuu alkoholilainsäädännön muuttuessa. Aina eivät huolellakaan laaditut ennustukset toteudu.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mediassa on ollut tänään pieni farssi, jossa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija on kieltänyt THL:n ennustaneen alkoholilain lisäävän alkoholikuolemia. THL:n oli alkoholilakivalmistelun alla näkyvästi ennustanut 150 (tai jopa 300-500) uutta kuolemaa mikäli uusi alkoholilaki hyväksytään. Uskon erikoistutkijan kömmähdyksen olevan vain tahaton lipsahdus mutta tässä yhteydessä on ehkä hyvä vähän avata miten nämä asiantuntija-arviot alkoholipolitiikan muutoksista ylipäätänsä toimivat.

Alkoholipolitiikan tutkimus perustuu tehtävien muutosten tarkkailuun ja niiden pohjalta yleispätevien mallien rakentamiseen. Mallien avulla voidaan ennustaa miten jokin ehdotettu muutos vaikuttaa alkoholin kulutukseen ja  haittoihin. Oleellista tässä on että malleihin ja niiden pohjalta tehtäviin ennustuksiin sisältyy epävarmuutta ja alkoholipolitiikan tieteessä ei synny fysiikan lakeja jotka pätevät varmuudella.

Minulla ei ole kovin suurta moitittavaa siitä miten THL nämä mallit ja ennustukset esittää. Eikä ennustukset voi aina osua oikeaan. Ongelma alkaa kun ennustukset siirtyvät eteenpäin äänitorvena toimiville päihdejärjestöille, yksittäisille kansanedustajille ja Sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehille. Epävarmasta tulee varmaa, ennustuksista tulee faktoja, teoreettisesta maksimista tuleekin vähimmäisseuraus. Oli pöyristyttävää lukea alkoholilain perusteluosiota, jossa epävarmasta tuli täysin varmaa. Tällaista tekstiä tuottava virkamies ei joko ymmärrä lukemaansa tai väärinkäyttää virka-asemaansa politiikan tekemiseen.

Alkoholilainsäädäntöä valmistellessa on hyvä, että meillä on käytettävissä parhaita mahdollisia ennustuksia muutosten vaikutuksista. Mutta on tärkeä muistaa että alkoholipolitiikan tutkimus ei tuota ehdottomia faktoja, eikä fysiikan lakeja, vaan vain arvioita siitä, miten yhteiskunta muuttuu alkoholilainsäädännön muuttuessa. Aina eivät huolellakaan laaditut ennustukset toteudu.

]]>
9 http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256087-alkoholipolitiikan-ennustaminen-ei-ole-rakettitiedetta#comments Alkoholi alkoholipolitiikka Alkoholilaki Ennustamisen vaikeudesta THL Wed, 30 May 2018 11:08:52 +0000 Jussi Mäkipelto http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256087-alkoholipolitiikan-ennustaminen-ei-ole-rakettitiedetta
Alkoholin taloudelliset vaikutukset valtiolle ja yhteiskunnalle http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255571-alkoholin-taloudelliset-vaikutukset-valtiolle-ja-yhteiskunnalle <p>Alkoholin käytöllä on yhteiskunnallisia vaikutuksia. Sen aiheuttamat terveyshaitat tarjoavat perusteen alkoholin saatavuuden rajoittamiselle. Ajoittain saatavuuden rajoittamista perustellaan kuitenkin myös taloudellisilla vaikutuksilla, mutta harmillisesti näitä vaikutuksia ymmärretään huonommin kuin terveydellisiä. Joskus jopa keskustelua käydään vain virheellisten ennakkoluulojen pohjalta.&nbsp;</p> <p><br /><strong>Taloudelliset vaikutukset</strong></p> <p>Alkoholin taloudellisia vaikutuksia voidaan tarkastella valtion talouden kannalta tai epämääräisemmin yhteiskunnan kannalta mikä käytännössä tarkoittaa kaikkien taloudellisia vaikutusten tarkastelua riippumatta siitä kenelle ne kohdistuvat.</p> <p>Alkoholihaittojen kustannukset voidaan jakaa myös välittömiin, välillisiin ja aineettomin kustannuksiin. Näistä ensimmäisiä ovat kustannukset, jotka syntyvät alkoholin käytöstä, esimerkiksi jokin sairaus, jota ei olisi syntynyt ilman alkoholinkäyttöä ja jonka hoitamisesta syntyy kustannuksia. Välillinen kustannus on arvio taloudellisesta menetyksestä, joka olisi saatettu ilman alkoholinkäyttöä saavuttaa. Esimerkiksi työura, joka jää vajaaksi ennenaikaisen kuoleman johdosta. Aineeton kustannus on kustannus jolle ei voida asettaa rahallista arvoa.&nbsp;</p> <p><br /><strong>Alkoholin taloudelliset vaikutukset valtion taloudelle</strong></p> <p>Valtion alkoholitulot ovat 2 251 miljoonaa euroa vuodessa. <a href="https://www.julkari.fi/handle/10024/135657">Tämä muodostuu alkoholijuomaverosta (1 336 miljoonaa), alkoholituotteiden arvonlisäverosta (885 miljoonaa)</a> ja Alkon maksamista osingosta (30 miljoonaa). Tämän lisäksi valtio kerää alkoholialan yrityksiltä normaalit yhteisöverot mutta niitä ei tilastoida valtion alkoholituloihin vaikka ne ovatkin kiistatta alkoholista syntyviä tuloja.&nbsp;</p> <p><a href="https://www.julkari.fi/handle/10024/135657">Alkoholi aiheuttaa moninaisia kustannuksia valtiolle</a>. Näistä parhaiten tunnetaan terveydenhuollolle aiheutuvat kustannukset. Niiden laskennallinen arvio on 79 - 140 miljoonaa euroa. Merkittävä taloudellinen taakka, mutta vain murto-osa siitä mitä alkoholiveroa kerätään.&nbsp;</p> <p>Suurin osa kustannuksista muodostuu muista huonommin tunnetuista kustannusryhmistä. Alkoholin aiheuttamat eläkkeet ja sairauspäivärahat ovat 188 - 274 miljoonaa euroa, sosiaalipalvelut ja -turva ovat 223 - 270 miljoonaa, järjestyksen ja turvallisuuden ylläpito on 238 miljoonaa, oikeusjärjestelmä ja vankeinhoito 131 - 139 miljoonaa. Suurin ryhmä on onnettomusvahingot ja rikosvahingot 377 miljoonalla eurolla.&nbsp;</p> <p>Alkoholin haittakustannuksiin tilastoidaan lisäksi ehkäisevä päihdetyö ja alkoholivalvonta, yhteensä 27 miljoonaa. Yhteensä haittakustannukset ovat 1264 - 1467 miljoonaa euroa vuodessa. Mittava taakka valtiolle mutta onneksi selvästi alle valtion alkoholitulojen.</p> <p>Pieni osa näistä kustannuksista ei tosiasiassa kohdistu valtiolle, vaan esimerkiksi asiakasmaksut terveydenhuollossa alkoholin käyttäjälle tai sairaspäivärahat työnantajalle, mutta sivuutan tämän nyt tässä tarkastelussa. Erottelu kuntien ja valtion menojen välillä ei tässä yhteydessä myöskään ole oleellista.</p> <p>Valtion alkoholitulot ylittävät valtion alkoholikustannukset, eikä näin ollen alkoholin saatavuutta voida vastustaa vedoten sen aiheuttamiin kustannuksiin valtion taloudelle. Mikäli alkoholin kasvava saatavuus lisää alkoholin kulutusta, kasvavat valtion alkoholitulot kattamaan nousevat haittakustannukset. Muun väittäminen vaatii uskottavat perustelut sille, miksi uusi kulutus käyttäytyisi eri tavalla kuin olemassaoleva kulutus.&nbsp;</p> <p><br /><strong>Alkoholin välilliset taloudelliset vaikutukset yhteiskunnalle</strong></p> <p>Muiden taloudellisten vaikutusten mittaaminen ja arvioiminen on vaikeampaa ja niistä ei ole saatavilla tilastoja. Yhteiskunnallisia välillisiä vaikutuksia arvioidaan tavalla, jossa tehdään oletus että haitalle vaihtoehtoinen tilanne olisi tapaus jossa alkoholia ei olisi koskaan käytetty eikä siten haittaa olisi syntynyt. Esimerkiksi keskenjääneen työuran osalta tehdään oletus että&nbsp; kansalainen olisi tehnyt mediaanipalkkaisen uran eläkepäivien alkuun asti ilman muuta tuottavuutta heikentävää haittaa.&nbsp;</p> <p>Kyseessä ei siis ole todellisuutta vastaava arvio taloudellisesta nettovaikutuksesta vaan optimistinen laskennallinen arvio menetetystä tuottavuudesta, tuottavuutta vähentävistä menoista välittämättä. Arviossa ei myöskään huomioida yhteiskunnalle syntyviä säästöjä, esimerkiksi eläke- ja terveydenhuollonsäästöt. Nämä tällä metodilla tehdyt arviot välillisistä menoista tulisikin ajatella best-case tilanteena tuottavuudesta joka teoreettisesti on menetetty eikä ajatella niitä suoraan vertailukelpoisina mitattavien tai täsmällisemmin arvioitavien tulojen ja menojen kanssa. <a href="http://www.julkari.fi/handle/10024/131583">Mikäli haluat lukea lisää alkoholin välillisten kustannusten arvioinnin haasteista, suosittelen tutustumaan Marke Jääskeläisen tutkimukseen joka on myös lähteeni alla esitetyille lukemille.&nbsp;</a></p> <p>Alkoholin välillisten vaikutusten suuruudeksi arvioidaan yhteensä 936,5 miljoonaa euroa. Työkyvyttömyyseläkkeet ja Kelan korvaamat sairauspäivät muodostavat tästä 84,1 miljoonaa ja loppuosa muodostuu ennenaikaisista kuolemista.&nbsp;</p> <p>Alkoholin välillisistä tuloista yhteiskunnalle ei ole arvioita. Tulot eivät kuitenkaan lakkaa olemasta vaikka niitä ei kukaan mittaa tai arvioi. Tässä lieneekin merkittävin ongelma taloudellisista ongelmista keskustellessa. Pelkän haitta-arvion perusteella ei voida sanoa mitään nettovaikutuksesta. Tämä on usein toistuva virheellinen argumentti kun vastustetaan alkoholin saatavuuden kasvattamista taloudellisiin vaikutuksiin vedoten. Haittojen olemassaolo ei tarkoita sitä että kokonaisvaikutus olisi negatiivinen.&nbsp;</p> <p><br /><strong>Alkoholin taloudellinen kokonaisvaikutus</strong></p> <p><a href="https://thl.fi/fi/-/alkoholi-aiheuttaa-vahintaan-kahden-miljardin-euron-kustannukset-yhteiskunnalle">THL:n arvio alkoholin taloudellisista kokonaisvaikutuksista on vähintään kaksi miljardia</a>. Vaikka välillisiä vaikutuksia ei voida suoraan verrata välillisiin vaikutuksiin eikä yhteiskunnan taloutta pidä sotkea valtion talouteen, jo valtion välittömät alkoholitulot riittäävät&nbsp;kattamaan alkoholin kokonaishaittakustannukset.&nbsp;</p> <p>On totta, että kaikkia kustannuksia ei voida arvioida eikä edes tilastoissa näy kaikkia menoja, mutta tämä pätee yhtälailla tulopuoleenkin. Tilastointiin ja arviointiin liittyvä epätäsmällisyys ei voi toimia vain yhteen suuntaan, eikä tilastotieto voi olla vähempiarvoista kuin arvio tai se jota ei edes voida arvioida.</p> <p>Alkoholin saatavuutta voidaan rajoittaa aiheellisesti sen terveydellisten haittojen vuoksi. Ajoittain keskustelussa kuitenkin vedotaan myös taloudellisiin haittoihin mutta väite ei oikein ole kestävällä pohjalla olemassaolevan tiedon perusteella. Terveydelliset haitat yhteiskunnalle ovat mielestäni ainoa kestävä peruste alkoholin saatavuuden rajoittamiseksi. Se, mikä on sopiva ja tarkoituksenmukainen saatavuuden rajoittamisen taso ja millä keinoilla se on parasta saavuttaa, onkin sitten kokonaan toinen keskustelu.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Alkoholin käytöllä on yhteiskunnallisia vaikutuksia. Sen aiheuttamat terveyshaitat tarjoavat perusteen alkoholin saatavuuden rajoittamiselle. Ajoittain saatavuuden rajoittamista perustellaan kuitenkin myös taloudellisilla vaikutuksilla, mutta harmillisesti näitä vaikutuksia ymmärretään huonommin kuin terveydellisiä. Joskus jopa keskustelua käydään vain virheellisten ennakkoluulojen pohjalta. 


Taloudelliset vaikutukset

Alkoholin taloudellisia vaikutuksia voidaan tarkastella valtion talouden kannalta tai epämääräisemmin yhteiskunnan kannalta mikä käytännössä tarkoittaa kaikkien taloudellisia vaikutusten tarkastelua riippumatta siitä kenelle ne kohdistuvat.

Alkoholihaittojen kustannukset voidaan jakaa myös välittömiin, välillisiin ja aineettomin kustannuksiin. Näistä ensimmäisiä ovat kustannukset, jotka syntyvät alkoholin käytöstä, esimerkiksi jokin sairaus, jota ei olisi syntynyt ilman alkoholinkäyttöä ja jonka hoitamisesta syntyy kustannuksia. Välillinen kustannus on arvio taloudellisesta menetyksestä, joka olisi saatettu ilman alkoholinkäyttöä saavuttaa. Esimerkiksi työura, joka jää vajaaksi ennenaikaisen kuoleman johdosta. Aineeton kustannus on kustannus jolle ei voida asettaa rahallista arvoa. 


Alkoholin taloudelliset vaikutukset valtion taloudelle

Valtion alkoholitulot ovat 2 251 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä muodostuu alkoholijuomaverosta (1 336 miljoonaa), alkoholituotteiden arvonlisäverosta (885 miljoonaa) ja Alkon maksamista osingosta (30 miljoonaa). Tämän lisäksi valtio kerää alkoholialan yrityksiltä normaalit yhteisöverot mutta niitä ei tilastoida valtion alkoholituloihin vaikka ne ovatkin kiistatta alkoholista syntyviä tuloja. 

Alkoholi aiheuttaa moninaisia kustannuksia valtiolle. Näistä parhaiten tunnetaan terveydenhuollolle aiheutuvat kustannukset. Niiden laskennallinen arvio on 79 - 140 miljoonaa euroa. Merkittävä taloudellinen taakka, mutta vain murto-osa siitä mitä alkoholiveroa kerätään. 

Suurin osa kustannuksista muodostuu muista huonommin tunnetuista kustannusryhmistä. Alkoholin aiheuttamat eläkkeet ja sairauspäivärahat ovat 188 - 274 miljoonaa euroa, sosiaalipalvelut ja -turva ovat 223 - 270 miljoonaa, järjestyksen ja turvallisuuden ylläpito on 238 miljoonaa, oikeusjärjestelmä ja vankeinhoito 131 - 139 miljoonaa. Suurin ryhmä on onnettomusvahingot ja rikosvahingot 377 miljoonalla eurolla. 

Alkoholin haittakustannuksiin tilastoidaan lisäksi ehkäisevä päihdetyö ja alkoholivalvonta, yhteensä 27 miljoonaa. Yhteensä haittakustannukset ovat 1264 - 1467 miljoonaa euroa vuodessa. Mittava taakka valtiolle mutta onneksi selvästi alle valtion alkoholitulojen.

Pieni osa näistä kustannuksista ei tosiasiassa kohdistu valtiolle, vaan esimerkiksi asiakasmaksut terveydenhuollossa alkoholin käyttäjälle tai sairaspäivärahat työnantajalle, mutta sivuutan tämän nyt tässä tarkastelussa. Erottelu kuntien ja valtion menojen välillä ei tässä yhteydessä myöskään ole oleellista.

Valtion alkoholitulot ylittävät valtion alkoholikustannukset, eikä näin ollen alkoholin saatavuutta voida vastustaa vedoten sen aiheuttamiin kustannuksiin valtion taloudelle. Mikäli alkoholin kasvava saatavuus lisää alkoholin kulutusta, kasvavat valtion alkoholitulot kattamaan nousevat haittakustannukset. Muun väittäminen vaatii uskottavat perustelut sille, miksi uusi kulutus käyttäytyisi eri tavalla kuin olemassaoleva kulutus. 


Alkoholin välilliset taloudelliset vaikutukset yhteiskunnalle

Muiden taloudellisten vaikutusten mittaaminen ja arvioiminen on vaikeampaa ja niistä ei ole saatavilla tilastoja. Yhteiskunnallisia välillisiä vaikutuksia arvioidaan tavalla, jossa tehdään oletus että haitalle vaihtoehtoinen tilanne olisi tapaus jossa alkoholia ei olisi koskaan käytetty eikä siten haittaa olisi syntynyt. Esimerkiksi keskenjääneen työuran osalta tehdään oletus että  kansalainen olisi tehnyt mediaanipalkkaisen uran eläkepäivien alkuun asti ilman muuta tuottavuutta heikentävää haittaa. 

Kyseessä ei siis ole todellisuutta vastaava arvio taloudellisesta nettovaikutuksesta vaan optimistinen laskennallinen arvio menetetystä tuottavuudesta, tuottavuutta vähentävistä menoista välittämättä. Arviossa ei myöskään huomioida yhteiskunnalle syntyviä säästöjä, esimerkiksi eläke- ja terveydenhuollonsäästöt. Nämä tällä metodilla tehdyt arviot välillisistä menoista tulisikin ajatella best-case tilanteena tuottavuudesta joka teoreettisesti on menetetty eikä ajatella niitä suoraan vertailukelpoisina mitattavien tai täsmällisemmin arvioitavien tulojen ja menojen kanssa. Mikäli haluat lukea lisää alkoholin välillisten kustannusten arvioinnin haasteista, suosittelen tutustumaan Marke Jääskeläisen tutkimukseen joka on myös lähteeni alla esitetyille lukemille. 

Alkoholin välillisten vaikutusten suuruudeksi arvioidaan yhteensä 936,5 miljoonaa euroa. Työkyvyttömyyseläkkeet ja Kelan korvaamat sairauspäivät muodostavat tästä 84,1 miljoonaa ja loppuosa muodostuu ennenaikaisista kuolemista. 

Alkoholin välillisistä tuloista yhteiskunnalle ei ole arvioita. Tulot eivät kuitenkaan lakkaa olemasta vaikka niitä ei kukaan mittaa tai arvioi. Tässä lieneekin merkittävin ongelma taloudellisista ongelmista keskustellessa. Pelkän haitta-arvion perusteella ei voida sanoa mitään nettovaikutuksesta. Tämä on usein toistuva virheellinen argumentti kun vastustetaan alkoholin saatavuuden kasvattamista taloudellisiin vaikutuksiin vedoten. Haittojen olemassaolo ei tarkoita sitä että kokonaisvaikutus olisi negatiivinen. 


Alkoholin taloudellinen kokonaisvaikutus

THL:n arvio alkoholin taloudellisista kokonaisvaikutuksista on vähintään kaksi miljardia. Vaikka välillisiä vaikutuksia ei voida suoraan verrata välillisiin vaikutuksiin eikä yhteiskunnan taloutta pidä sotkea valtion talouteen, jo valtion välittömät alkoholitulot riittäävät kattamaan alkoholin kokonaishaittakustannukset. 

On totta, että kaikkia kustannuksia ei voida arvioida eikä edes tilastoissa näy kaikkia menoja, mutta tämä pätee yhtälailla tulopuoleenkin. Tilastointiin ja arviointiin liittyvä epätäsmällisyys ei voi toimia vain yhteen suuntaan, eikä tilastotieto voi olla vähempiarvoista kuin arvio tai se jota ei edes voida arvioida.

Alkoholin saatavuutta voidaan rajoittaa aiheellisesti sen terveydellisten haittojen vuoksi. Ajoittain keskustelussa kuitenkin vedotaan myös taloudellisiin haittoihin mutta väite ei oikein ole kestävällä pohjalla olemassaolevan tiedon perusteella. Terveydelliset haitat yhteiskunnalle ovat mielestäni ainoa kestävä peruste alkoholin saatavuuden rajoittamiseksi. Se, mikä on sopiva ja tarkoituksenmukainen saatavuuden rajoittamisen taso ja millä keinoilla se on parasta saavuttaa, onkin sitten kokonaan toinen keskustelu. 

]]>
8 http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255571-alkoholin-taloudelliset-vaikutukset-valtiolle-ja-yhteiskunnalle#comments Alkoholi Alkoholi alkoholipolitiikka Alkoholihaitat Talous Sun, 20 May 2018 11:35:38 +0000 Jussi Mäkipelto http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255571-alkoholin-taloudelliset-vaikutukset-valtiolle-ja-yhteiskunnalle
Alkoholihaittoja voidaan ehkäistä ilman Alkon monopolia http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254518-alkoholihaittoja-voidaan-ehkaista-ilman-alkon-monopolia <p>Alkon vähittäismyyntimonopolia yli 5,5% alkoholijuomille perustellaan sen kansanterveyttä ja valtion taloutta tukevalla vaikutuksella. Monopoli on kuitenkin ristiriidassa elinkeinovapauden kanssa. Monopolin hyödyt voidaan onneksi saavuttaa myös ilman monopolia ja täten laajemmin mahdollistaa elinkeinovapauden toteutuminen.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Monopolin hyödyt</strong></p><p>Monopoli toimii alkoholin saatavuutta heikentäen ja siten sillä on yhteys alkoholin kokonaiskulutukseen jonka muutokset väestötasolla ovat vuorostaan yhteydessä alkoholin synnyttämiin haittoihin. Voidaankin puhua saatavuuden heikentämisen vähentävän alkoholista syntyviä haittoja vaikkakin on korostettava että yhteydet eivät ole suoria eikä saatavuuden muutoksesta aina seuraa muutosta haittojen määrässä. Ja kyse on tosiaan muutoksesta, ei absoluuttisesta tasosta.&nbsp;</p><p>Toinen monopolin hyöty on sen maksamat osingot. Vuonna 2016 Alko maksoi valtiolle osinkona 30 miljoonaa euroa.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Monopolin kansanterveydelliset hyödyt</strong></p><p>Yleisesti hyväksytty perustelu Alkon monopolille on sen alkoholihaittoja vähentävä vaikutus. Tässä argumentissa on kuitenkin perustavanlaatuinen virhe. Alkoholihaitat syntyvät vain alkoholista eikä monopoli itsessään tarjoa mitään sellaista haittojen vähennystä mitä ei voitaisi muilla tavoin saavuttaa. Mikäli päivittäistavarakaupassa myytävän alkoholin saatavuutta rajoitetaan esimerkiksi alkoholiveroa korottamalla tai myyntiaikoja rajoittamalla, on vaikutus haittoihin sama kuin jos rajoittaminen toteutuisi monopolin kautta, kunhan vaikutukset ovat yhtä suuria alkoholin kokonaiskulutukseen.&nbsp;</p><p>Eri keinot rajoittaa saatavuutta ovat kokonaiskulutusteorian mukaan kansanterveydellisiltä vaikutuksiltaan identtisiä mikäli niiden vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen on identtinen. Tämän perusteella meidän tulisi valita saatavuuden rajoittamiseksi keinoja, joista syntyvät haitat ja kustannukset ovat mahdollisimman pienet. Alkon monopolin ollessa vastoin elinkeinovapautta, on selvää että monopolista syntyvien hyötyjen oltava poikkeuksellisen suuria jotta monopoli olisi tarkoituksenmukainen keino rajoittaa alkoholin saatavuutta.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Monopolin taloudelliset hyödyt</strong></p><p>Ajoittain esitetty perustelu monopolille on siitä saatavat tulot valtion kassaan. Väite on kuitenkin huteralla pohjalla. Valtion alkoholitulot olivat vuonna 2016 yhteensä 2 255 milj. &euro; josta Alkon valtiolle maksama osinko oli 30 milj. &euro; eli noin 1% valtion suorista alkoholituloista. Mutta onko tämä sittenkään todellinen hyöty? Jos verrataan uuden alkoholilain myötä kauppoihin saapuneiden 4,8 - 5,5% vahvuisten oluiden ja juomasekoitusten hintoja siihen, mitä ne maksavat Alkossa, ovat hinnat 5-15% edullisempia. Alkon liikevaihto 2016 oli 1162,7 milj. &euro;. Jos oletetaan että Alkon koko valikoiman siirtyminen päivittäistavarakauppoihin johtaisi keskimäärin 10% hintojen laskuun, seuraisi tästä noin 116 milj. &euro; säästöt asiakkaille tai vaihtoehtoisesti alkoholiveroa korottamalla samansuuruinen tulo valtiolle. Kun vähennetään tästä osingot, joita ei Alkon monopolin päätyttyä enää valtio saisi, olisi joko asiakkaiden tai valtion talous yhteensä noin 86 milj. &euro; plussalla.&nbsp;</p><p>Voidaankin siis sanoa että Alkon monopoli on osingonmaksusta huolimatta valtiolle tappiollista toimintaa johtuen Alkon tehottomuudesta, eikä Alkon olemassaoloa voida perustella taloudellisilla syillä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Monopolia ei tarvita hyötyjen saavuttamiseksi</strong></p><p>Koska monopolista syntyvät hyödyt ovat saavutettavissa myös ilman monopolia, tulisi Alkon monopolista luopua. Alkon monopolia ei nykypäivänä enää voitaisi perustaa. Yritys tulisi epäilemättä kaatumaan elinkeinovapauden ja EU-sopimusten vastaisena.&nbsp;</p><p>Alkon monopolista luopuminen mahdollistaisi elinkeinovapauden laajemman toteutumisen. Muutoksella olisi myös taloudellisia hyötyjä ja negatiiviset vaikutukset kansanterveydelle voitaisiin välttää rajoittamalla alkoholin saatavuutta muilla keinoin. Uskon että Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta löytyy tarvittava asiantuntijaosaaminen laatimaan ehdotus niistä alkoholin saatavuutta hillitsevistä keinoista, joilla saavutetaan sama vaikutus kuin Alkon monopolilla on, ja täten voidaan välttää alkoholihaittojen kasvu kun Alkon monopolista luovutaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Alkon vähittäismyyntimonopolia yli 5,5% alkoholijuomille perustellaan sen kansanterveyttä ja valtion taloutta tukevalla vaikutuksella. Monopoli on kuitenkin ristiriidassa elinkeinovapauden kanssa. Monopolin hyödyt voidaan onneksi saavuttaa myös ilman monopolia ja täten laajemmin mahdollistaa elinkeinovapauden toteutuminen. 

 

Monopolin hyödyt

Monopoli toimii alkoholin saatavuutta heikentäen ja siten sillä on yhteys alkoholin kokonaiskulutukseen jonka muutokset väestötasolla ovat vuorostaan yhteydessä alkoholin synnyttämiin haittoihin. Voidaankin puhua saatavuuden heikentämisen vähentävän alkoholista syntyviä haittoja vaikkakin on korostettava että yhteydet eivät ole suoria eikä saatavuuden muutoksesta aina seuraa muutosta haittojen määrässä. Ja kyse on tosiaan muutoksesta, ei absoluuttisesta tasosta. 

Toinen monopolin hyöty on sen maksamat osingot. Vuonna 2016 Alko maksoi valtiolle osinkona 30 miljoonaa euroa.

 

Monopolin kansanterveydelliset hyödyt

Yleisesti hyväksytty perustelu Alkon monopolille on sen alkoholihaittoja vähentävä vaikutus. Tässä argumentissa on kuitenkin perustavanlaatuinen virhe. Alkoholihaitat syntyvät vain alkoholista eikä monopoli itsessään tarjoa mitään sellaista haittojen vähennystä mitä ei voitaisi muilla tavoin saavuttaa. Mikäli päivittäistavarakaupassa myytävän alkoholin saatavuutta rajoitetaan esimerkiksi alkoholiveroa korottamalla tai myyntiaikoja rajoittamalla, on vaikutus haittoihin sama kuin jos rajoittaminen toteutuisi monopolin kautta, kunhan vaikutukset ovat yhtä suuria alkoholin kokonaiskulutukseen. 

Eri keinot rajoittaa saatavuutta ovat kokonaiskulutusteorian mukaan kansanterveydellisiltä vaikutuksiltaan identtisiä mikäli niiden vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen on identtinen. Tämän perusteella meidän tulisi valita saatavuuden rajoittamiseksi keinoja, joista syntyvät haitat ja kustannukset ovat mahdollisimman pienet. Alkon monopolin ollessa vastoin elinkeinovapautta, on selvää että monopolista syntyvien hyötyjen oltava poikkeuksellisen suuria jotta monopoli olisi tarkoituksenmukainen keino rajoittaa alkoholin saatavuutta.

 

Monopolin taloudelliset hyödyt

Ajoittain esitetty perustelu monopolille on siitä saatavat tulot valtion kassaan. Väite on kuitenkin huteralla pohjalla. Valtion alkoholitulot olivat vuonna 2016 yhteensä 2 255 milj. € josta Alkon valtiolle maksama osinko oli 30 milj. € eli noin 1% valtion suorista alkoholituloista. Mutta onko tämä sittenkään todellinen hyöty? Jos verrataan uuden alkoholilain myötä kauppoihin saapuneiden 4,8 - 5,5% vahvuisten oluiden ja juomasekoitusten hintoja siihen, mitä ne maksavat Alkossa, ovat hinnat 5-15% edullisempia. Alkon liikevaihto 2016 oli 1162,7 milj. €. Jos oletetaan että Alkon koko valikoiman siirtyminen päivittäistavarakauppoihin johtaisi keskimäärin 10% hintojen laskuun, seuraisi tästä noin 116 milj. € säästöt asiakkaille tai vaihtoehtoisesti alkoholiveroa korottamalla samansuuruinen tulo valtiolle. Kun vähennetään tästä osingot, joita ei Alkon monopolin päätyttyä enää valtio saisi, olisi joko asiakkaiden tai valtion talous yhteensä noin 86 milj. € plussalla. 

Voidaankin siis sanoa että Alkon monopoli on osingonmaksusta huolimatta valtiolle tappiollista toimintaa johtuen Alkon tehottomuudesta, eikä Alkon olemassaoloa voida perustella taloudellisilla syillä.

 

Monopolia ei tarvita hyötyjen saavuttamiseksi

Koska monopolista syntyvät hyödyt ovat saavutettavissa myös ilman monopolia, tulisi Alkon monopolista luopua. Alkon monopolia ei nykypäivänä enää voitaisi perustaa. Yritys tulisi epäilemättä kaatumaan elinkeinovapauden ja EU-sopimusten vastaisena. 

Alkon monopolista luopuminen mahdollistaisi elinkeinovapauden laajemman toteutumisen. Muutoksella olisi myös taloudellisia hyötyjä ja negatiiviset vaikutukset kansanterveydelle voitaisiin välttää rajoittamalla alkoholin saatavuutta muilla keinoin. Uskon että Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta löytyy tarvittava asiantuntijaosaaminen laatimaan ehdotus niistä alkoholin saatavuutta hillitsevistä keinoista, joilla saavutetaan sama vaikutus kuin Alkon monopolilla on, ja täten voidaan välttää alkoholihaittojen kasvu kun Alkon monopolista luovutaan.

]]>
1 http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254518-alkoholihaittoja-voidaan-ehkaista-ilman-alkon-monopolia#comments Alko OY Alkoholi alkoholipolitiikka Alkoholihaitat Alkon monopoli Elinkeinovapaus Fri, 27 Apr 2018 16:49:17 +0000 Jussi Mäkipelto http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254518-alkoholihaittoja-voidaan-ehkaista-ilman-alkon-monopolia
Etämyyntityöryhmän ehdotus on byrokraatin unelma http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254429-etamyyntityoryhman-ehdotus-on-byrokraatin-unelma <p>Sosiaali- ja Terveysministeriön vetämä alkoholijuomien rajat ylittävän etämyynnin rajoittamista selvittävä työryhmä on saanut <a href="http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1271139/tyoryhmalta-yksimielinen-esitys-alkoholijuomien-rajat-ylittavan-myynnin-saantelysta">raporttinsa</a> valmiiksi. Työryhmä esittää etämyynnin kieltämistä yli 5,5% alkoholijuomien osalta ja monivaiheista prosessia mietojen juomien etämyynnin osalta. Työryhmän esityksen pohjalta tuskin tehdään lakimuutoksia sillä ehdotetut rajoitukset ja kiellot ovat vastoin EU:n tavaroiden vapaan liikkuvuuden periaatetta eikä työryhmällä ole esittää kansanterveydellisiä perusteita ehdotuksilleen.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Mitä on etämyynti?</strong></p><p>Alkoholin etämyynti on ostotapahtuma jossa myyjä ja ostaja sijaitsevat eri EU jäsenvaltioissa. Käytännössä siis tilaus verkkokaupasta. Etämyynti on määritelty <a href="http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32008L0118">EU:n valmistusverodirektiivin 2008/118/EY</a> artiklassa 36.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Etämyyjäksi rekisteröityminen</strong></p><p>Esityksessä etämyynti rinnastettaisiin alkoholijuomien vähittäismyyntiin. Etämyyjän tulisi tehdä ilmoitus Valviralle etämyynnin aloittamisesta. Etämyyjä olisi velvollinen maksamaan vuosittaista myyntipaikkakohtaista valvontamaksua. Työryhmä perustelee maksua yhdenvertaisuudella muiden alkoholin vähittäismyyjien kanssa ja valvonnan kuluilla vaikka esityksessä myönnetään että etämyyjille ei voida tehdä vastaavaa valvontaa.&nbsp;</p><p>Etämyynti olisi sallittua vain enintään 5,5% alkoholijuomille. Tämä olisi väistämättä este tavaroiden vapaalle liikkuvuudelle ja omiaan sotkemaan EU:n sisämarkkinoiden toimintaa.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Etämyyjä ei saa toimittaa tuotteita asiakkaalle</strong></p><p>Ehdotuksessa kielletään etämyyjiä toimittamasta tuotteita asiakkaalle. Tuotteet saisi ainoastaan noutaa lupaviranomaisen hyväksymästä noutopaikasta. Noutopaikoiksi ehdotetaan päivittäistavarakauppoja joilla on voimassaoleva lupa myydä enintään 5,5% alkoholijuomia.&nbsp;</p><p>Muille paketeille rinnakkainen logistiikkajärjestelmän ja alkoholimyyntiluvan ylläpitäminen ovat omiaan kasvattamaan etämyynnin kustannuksia. Kun noutopaikka on samalla myös kilpailija, ovat lähtökohdat sujuvalle etämyynnille huonot.</p><p>Ehdotusta lukiessa ei voi olla välttymättä ajatukselta, että työryhmä on pyrkinyt hakemaan tapaa, jolla etämyynnistä saadaan mahdollisimman vaikeaa ja kallista mutta silti näennäisesti sallittua. Todellista tarvetta tilausten toimitusten rajoittamiselle ei ole, koska kuriirit tarkistavat vastaanottajan henkilöllisyyden ja luovutus vain täysi-ikäiselle on maailmalla käytetty käytetty palvelu alkoholituotteiden toimituksessa. Vaatimus tilauksen noutopaikasta on byrokratiaa byrokratian ilosta.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Etämyynti muualla?</strong></p><p><img src="http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/default/files/imagecache/biggest/domain-18409/kuvat/TWE-ruotsi.png" /></p><p>Esimerkki etämyynnistä kun ruotsalainen tilaa The Whisky Exchange -verkkokaupasta pullon konjakkia kotiinkuljetuksella. Ei kelpaa työryhmälle.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Etäosto?</strong></p><p>EU direktiivit eivät tietääkseni tunne etäostoa vaan kyseessä on meidän viranomaisten tulkinta joka perustuu valmistusverolain pykälään 74. Tulkinnan mukaan etämyynti onkin etäosto mikäli myyjä ei osallistu tilauksen kuljetukseen millään tavalla. Työryhmän arvion mukaan etäostot muodostavat 1% kaikesta Suomeen kohdistuvasta alkoholin verkkokaupasta. Kyse on siis verkkokaupan poikkeustapauksesta. Tämä täysin on ymmärrettävää, sillä jos haluaisin tilata pullon rommia esimerkiksi Italian Amazonista, en voisi tehdä tilausta siten että se täyttäisi etäoston määritelmän.</p><p>Verkkokauppa, joka ei vastaa kuljetuksesta, ei yksinkertaisesti ole verkkokauppa. Suomen kokoiselle markkinalle ei ole mielekästä tarjota poikkeusjärjestelyä eikä tämänkaltaisen erikoisvyöhykkeen muodostaminen EU:n sisämarkkinoille edes ole mahdollista. Etäosto näyttääkin olevan sumuverho jolla pyritään peittämään sitä että työryhmän esitys tosiasiallisesti rajoittaa tavaroiden vapaata liikkuvuutta.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>EU on jo määritellyt pelisäännöt etämyynnille</strong></p><p>Ehkä hämmästyttävintä työryhmän ehdotuksessa on sen tarpeettomuus. EU:n valmistusverodirektiivi 2008/118/EY määrittelee pelisäännöt alkoholituotteiden verkkokaupalle. Alkoholin rajat ylittävä verkkokauppa on arkipäivää EU:n sisämarkkinoilla joten miksi työryhmä esittää ratkaisua ongelmaan jota ei ole?&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sosiaali- ja Terveysministeriön vetämä alkoholijuomien rajat ylittävän etämyynnin rajoittamista selvittävä työryhmä on saanut raporttinsa valmiiksi. Työryhmä esittää etämyynnin kieltämistä yli 5,5% alkoholijuomien osalta ja monivaiheista prosessia mietojen juomien etämyynnin osalta. Työryhmän esityksen pohjalta tuskin tehdään lakimuutoksia sillä ehdotetut rajoitukset ja kiellot ovat vastoin EU:n tavaroiden vapaan liikkuvuuden periaatetta eikä työryhmällä ole esittää kansanterveydellisiä perusteita ehdotuksilleen. 

 

Mitä on etämyynti?

Alkoholin etämyynti on ostotapahtuma jossa myyjä ja ostaja sijaitsevat eri EU jäsenvaltioissa. Käytännössä siis tilaus verkkokaupasta. Etämyynti on määritelty EU:n valmistusverodirektiivin 2008/118/EY artiklassa 36.

 

Etämyyjäksi rekisteröityminen

Esityksessä etämyynti rinnastettaisiin alkoholijuomien vähittäismyyntiin. Etämyyjän tulisi tehdä ilmoitus Valviralle etämyynnin aloittamisesta. Etämyyjä olisi velvollinen maksamaan vuosittaista myyntipaikkakohtaista valvontamaksua. Työryhmä perustelee maksua yhdenvertaisuudella muiden alkoholin vähittäismyyjien kanssa ja valvonnan kuluilla vaikka esityksessä myönnetään että etämyyjille ei voida tehdä vastaavaa valvontaa. 

Etämyynti olisi sallittua vain enintään 5,5% alkoholijuomille. Tämä olisi väistämättä este tavaroiden vapaalle liikkuvuudelle ja omiaan sotkemaan EU:n sisämarkkinoiden toimintaa.

 

Etämyyjä ei saa toimittaa tuotteita asiakkaalle

Ehdotuksessa kielletään etämyyjiä toimittamasta tuotteita asiakkaalle. Tuotteet saisi ainoastaan noutaa lupaviranomaisen hyväksymästä noutopaikasta. Noutopaikoiksi ehdotetaan päivittäistavarakauppoja joilla on voimassaoleva lupa myydä enintään 5,5% alkoholijuomia. 

Muille paketeille rinnakkainen logistiikkajärjestelmän ja alkoholimyyntiluvan ylläpitäminen ovat omiaan kasvattamaan etämyynnin kustannuksia. Kun noutopaikka on samalla myös kilpailija, ovat lähtökohdat sujuvalle etämyynnille huonot.

Ehdotusta lukiessa ei voi olla välttymättä ajatukselta, että työryhmä on pyrkinyt hakemaan tapaa, jolla etämyynnistä saadaan mahdollisimman vaikeaa ja kallista mutta silti näennäisesti sallittua. Todellista tarvetta tilausten toimitusten rajoittamiselle ei ole, koska kuriirit tarkistavat vastaanottajan henkilöllisyyden ja luovutus vain täysi-ikäiselle on maailmalla käytetty käytetty palvelu alkoholituotteiden toimituksessa. Vaatimus tilauksen noutopaikasta on byrokratiaa byrokratian ilosta. 

 

Etämyynti muualla?

Esimerkki etämyynnistä kun ruotsalainen tilaa The Whisky Exchange -verkkokaupasta pullon konjakkia kotiinkuljetuksella. Ei kelpaa työryhmälle.

 

Etäosto?

EU direktiivit eivät tietääkseni tunne etäostoa vaan kyseessä on meidän viranomaisten tulkinta joka perustuu valmistusverolain pykälään 74. Tulkinnan mukaan etämyynti onkin etäosto mikäli myyjä ei osallistu tilauksen kuljetukseen millään tavalla. Työryhmän arvion mukaan etäostot muodostavat 1% kaikesta Suomeen kohdistuvasta alkoholin verkkokaupasta. Kyse on siis verkkokaupan poikkeustapauksesta. Tämä täysin on ymmärrettävää, sillä jos haluaisin tilata pullon rommia esimerkiksi Italian Amazonista, en voisi tehdä tilausta siten että se täyttäisi etäoston määritelmän.

Verkkokauppa, joka ei vastaa kuljetuksesta, ei yksinkertaisesti ole verkkokauppa. Suomen kokoiselle markkinalle ei ole mielekästä tarjota poikkeusjärjestelyä eikä tämänkaltaisen erikoisvyöhykkeen muodostaminen EU:n sisämarkkinoille edes ole mahdollista. Etäosto näyttääkin olevan sumuverho jolla pyritään peittämään sitä että työryhmän esitys tosiasiallisesti rajoittaa tavaroiden vapaata liikkuvuutta.

 

EU on jo määritellyt pelisäännöt etämyynnille

Ehkä hämmästyttävintä työryhmän ehdotuksessa on sen tarpeettomuus. EU:n valmistusverodirektiivi 2008/118/EY määrittelee pelisäännöt alkoholituotteiden verkkokaupalle. Alkoholin rajat ylittävä verkkokauppa on arkipäivää EU:n sisämarkkinoilla joten miksi työryhmä esittää ratkaisua ongelmaan jota ei ole? 

 

]]>
0 http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254429-etamyyntityoryhman-ehdotus-on-byrokraatin-unelma#comments Alkoholi alkoholipolitiikka Alkoholilakiuudistus Etämyynti Suomalainen byrokratia Thu, 26 Apr 2018 06:19:26 +0000 Jussi Mäkipelto http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254429-etamyyntityoryhman-ehdotus-on-byrokraatin-unelma
SIKANAUTAVIRHE JA ALKOHOLIPOLITIIKKA http://karipoikolainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247312-sikanautavirhe-ja-alkoholipolitiikka <p>Eduskunnassa keskustellaan uudesta alkoholilaista ja alkoholiveron korotuksista. Perustelut nojaavat ns. kokonaiskulutusteoriaan. Teoria väittää että alkoholin kokonaiskulutus määrää paljonko ihmiset juovat. Asia on päinvastoin: ensin kaikki kuluttajat juovat osansa ja kokonaiskulutus on niiden määrien summa. Teoria ei kestä kriittistä tarkastelua.</p><p><strong>Sikanautavirhe </strong></p><p>Kokonaiskulutusteorian suurin virhe on keskittyä siihen, mitä vastaajat kertovat tavanomaisesta alkoholin kulutuksestaan. Kysytään paljonko he juovat tavallisesti (Suomessa: yhden syysviikon aikana) olutta, viiniä ja väkeviä. Ja kuinka usein. Tämän perusteella lasketaan arvio vuodessa kulutetusta alkoholimäärästä 100 % etanolina. Eniten juovia kutsutaan suurkuluttajiksi. Tämä on suurin piirtein sama kuin jos luulisi että säilykeliha on peräisin eläimestä nimeltä sikanauta, jos etiketissä niin lukee. Ei ole sellaista eläintä. On erikseen sikaa ja nautaa. Samoin suurkuluttajien sekalaisessa joukossa on erikseen kokopäivätoimisia alkoholisteja, ajoittain alkoholistisesti juovia, satunnaisjuoppoja sekä kohtuukäyttäjiä jotka juovat vähän kerrallaan mutta niin usein että suurkulutuksen määrä täyttyy. Tätä kokonaiskulutusteoria ei ole ottanut kunnolla huomioon, vaikka vaisuja yrityksiä teorian paikkaamiseksi on tehty. Juomatavat ratkaisevat Juomatavoilla on olennainen merkitys. Alkoholin edut ja haitat ovat eri ryhmillä tyystin erilaiset. Alkoholistien kuolleisuus on tuntuvasti suurentunut, kohtuukäyttäjien ei. Kokonaiskulutus ei pysty selittämään isoja eroja valtioiden välillä. Kokonaiskulututusteorian vastaisesti alkoholiin liittyviä ennenaikaisia elinvuosien menetyksiä on Saksassa vain noin puolet siitä mitä Suomessa, vaikka kokonaiskulutus on melkein sama molemmissa maissa. Niin myös Irlannissa, mutta siellä alkoholiperäisiä kuolemia vain puolet siitä mitä Suomessa.</p><p><strong>Mikä määrää käytöstä</strong></p><p>Veronkorotukset ja rajoitusten lisääminen voisivat tehota hyvin jos alkoholin kuluttajat käyttäytyisivät kuten klassinen taloustiede olettaa ihmisten toimivan. Siis asioista täysin perillä olevina, tulevaisuutta ennakoivasti ja järkiperäisesti. Niin että kuluttajat laskisivat kannattaako juoda jos juoma maksaa enemmän. Ja viitsiikö lähteä ostamaan, jos siitä on enemmän vaivaa. Käyttäytymistä tutkiva taloustieteen haara on osoittanut että kuluttaja toimii usein epärationaalisesti. Koulukunta on saanut useita Nobelin muistopalkintoja. Eikä tässä kaikki: alkoholi on aine, johon voi tulla himo. Osa ihmisistä on altis addiktoitumaan alkoholistiksi. Taustalla on monessa tapauksessa mielenterveyden ongelmia.</p><p><strong>Mitä tutkimukset sanovat</strong></p><p>Alkoholipolitiikka kohdistuu valtion jokaiseen jäseneen. Sen vaikutuksia on tutkittava vertaamalla maita toisiinsa ja tarkastelemalla yhdestä ja samasta valtiosta kerättyjä aikasarjoja. OECD-maiden vertailu osoitti, ettei alkoholipolitiikan kiristyksillä ole vaikutusta alkoholin käyttöön liittyviin toimintakyvyn menetyksiin, jotka aiheutuvat sairauksista ja ennenaikaisista kuolemista. Nämä menetykset ovat kattavin alkoholisairauksien mitta. Muiden riskitekijoiden vaikutus on näistä luvuista poistettu. Myöskään alkoholin kokonaiskulutuksella ei ollut vaikutusta menetyksiin. Aikasarjatutkimukset osoittavat, että alkoholipolitiikan kiristykset eivät useinkaan toimi toivotulla tavalla. Vaikutuksia on suuntaan tai toiseen tai niitä ei ole. Olemattomia tai kielteisiä vaikutuksia on todettu seuraavissa haitoissa: alkoholiperäiset sairaalahoidot tai kuolemat, rikollisuus, liikenneonnettomuudet, päihtymys, alkoholismin seulontatestipositiivisten määrä. Mukana olevat maat olivat Suomi, Tanska, Ruotsi, Islanti, Venäjä, Yhdysvallat, Sveitsi, Australia ja Hong Kong.</p><p><strong>Politiikan suunnat </strong></p><p>Kokonaiskulutusteorian mukaan alkoholin kokonaiskulutusta vähentämällä kaikki kuluttajat pienentäisivät kulutustaan yhtä paljon suhteessa aiempaan alkoholinkulutukseen. Siksi myös eniten juovien, ns. suurkuluttajien, määrä muuttuisi suhteessa kokonaiskulutukseen ja tämän myötä myös terveyshaittojen määrä. Haittoja voitaisiin vähentää kiristämällä alkoholipolitiikkaa. Tosiasiassa tutkimukset osoittavat että hinnankorotukset eivät tehoa eniten juoviin yhtä paljon kuin vähän juoviin. Liikaa kiristämällä voi käydä niin että verotulot pienenevät mutta haitat eivät. Liikaa löysäämällä taas voivat sekä verotulot että haita lisääntyä sietämättömästi.</p><p>Osa alkoholiin liittyvistä laeista ja rajoituksista on järkeviä. Alkoholi on hyvä verotuksen kohde valtiolle, joka on rahapulassa. Mutta kokonaiskulutusteorialla tai kansanterveydellä ei voi perustella kaikkia kieltoja eikä veronkorotuksia. Nykyisellään alkoholista saatavat verotulot ovat noin puolet suuremmat kuin siitä koituvat haitat. Verotulot ovat konkreettisia. Välittömien haittojen arviointi on ongelmallisempaa ja sen yliarvioita ja muita virheitä on kritisoitu. Alkoholipolitiikka on tasapainoilua ja järkevän kompromissin etsimistä. Emme tiedä, miten enintään 5,5 % alkoholia sisältävien juomien tulo ruokakauppoihin vaikuttaisi. Aika uudistukselle on kuitenkin suotuisa, koska alkoholiperäiset kuolemat ovat vähenneet viimeisten kahdeksan vuoden ajan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eduskunnassa keskustellaan uudesta alkoholilaista ja alkoholiveron korotuksista. Perustelut nojaavat ns. kokonaiskulutusteoriaan. Teoria väittää että alkoholin kokonaiskulutus määrää paljonko ihmiset juovat. Asia on päinvastoin: ensin kaikki kuluttajat juovat osansa ja kokonaiskulutus on niiden määrien summa. Teoria ei kestä kriittistä tarkastelua.

Sikanautavirhe

Kokonaiskulutusteorian suurin virhe on keskittyä siihen, mitä vastaajat kertovat tavanomaisesta alkoholin kulutuksestaan. Kysytään paljonko he juovat tavallisesti (Suomessa: yhden syysviikon aikana) olutta, viiniä ja väkeviä. Ja kuinka usein. Tämän perusteella lasketaan arvio vuodessa kulutetusta alkoholimäärästä 100 % etanolina. Eniten juovia kutsutaan suurkuluttajiksi. Tämä on suurin piirtein sama kuin jos luulisi että säilykeliha on peräisin eläimestä nimeltä sikanauta, jos etiketissä niin lukee. Ei ole sellaista eläintä. On erikseen sikaa ja nautaa. Samoin suurkuluttajien sekalaisessa joukossa on erikseen kokopäivätoimisia alkoholisteja, ajoittain alkoholistisesti juovia, satunnaisjuoppoja sekä kohtuukäyttäjiä jotka juovat vähän kerrallaan mutta niin usein että suurkulutuksen määrä täyttyy. Tätä kokonaiskulutusteoria ei ole ottanut kunnolla huomioon, vaikka vaisuja yrityksiä teorian paikkaamiseksi on tehty. Juomatavat ratkaisevat Juomatavoilla on olennainen merkitys. Alkoholin edut ja haitat ovat eri ryhmillä tyystin erilaiset. Alkoholistien kuolleisuus on tuntuvasti suurentunut, kohtuukäyttäjien ei. Kokonaiskulutus ei pysty selittämään isoja eroja valtioiden välillä. Kokonaiskulututusteorian vastaisesti alkoholiin liittyviä ennenaikaisia elinvuosien menetyksiä on Saksassa vain noin puolet siitä mitä Suomessa, vaikka kokonaiskulutus on melkein sama molemmissa maissa. Niin myös Irlannissa, mutta siellä alkoholiperäisiä kuolemia vain puolet siitä mitä Suomessa.

Mikä määrää käytöstä

Veronkorotukset ja rajoitusten lisääminen voisivat tehota hyvin jos alkoholin kuluttajat käyttäytyisivät kuten klassinen taloustiede olettaa ihmisten toimivan. Siis asioista täysin perillä olevina, tulevaisuutta ennakoivasti ja järkiperäisesti. Niin että kuluttajat laskisivat kannattaako juoda jos juoma maksaa enemmän. Ja viitsiikö lähteä ostamaan, jos siitä on enemmän vaivaa. Käyttäytymistä tutkiva taloustieteen haara on osoittanut että kuluttaja toimii usein epärationaalisesti. Koulukunta on saanut useita Nobelin muistopalkintoja. Eikä tässä kaikki: alkoholi on aine, johon voi tulla himo. Osa ihmisistä on altis addiktoitumaan alkoholistiksi. Taustalla on monessa tapauksessa mielenterveyden ongelmia.

Mitä tutkimukset sanovat

Alkoholipolitiikka kohdistuu valtion jokaiseen jäseneen. Sen vaikutuksia on tutkittava vertaamalla maita toisiinsa ja tarkastelemalla yhdestä ja samasta valtiosta kerättyjä aikasarjoja. OECD-maiden vertailu osoitti, ettei alkoholipolitiikan kiristyksillä ole vaikutusta alkoholin käyttöön liittyviin toimintakyvyn menetyksiin, jotka aiheutuvat sairauksista ja ennenaikaisista kuolemista. Nämä menetykset ovat kattavin alkoholisairauksien mitta. Muiden riskitekijoiden vaikutus on näistä luvuista poistettu. Myöskään alkoholin kokonaiskulutuksella ei ollut vaikutusta menetyksiin. Aikasarjatutkimukset osoittavat, että alkoholipolitiikan kiristykset eivät useinkaan toimi toivotulla tavalla. Vaikutuksia on suuntaan tai toiseen tai niitä ei ole. Olemattomia tai kielteisiä vaikutuksia on todettu seuraavissa haitoissa: alkoholiperäiset sairaalahoidot tai kuolemat, rikollisuus, liikenneonnettomuudet, päihtymys, alkoholismin seulontatestipositiivisten määrä. Mukana olevat maat olivat Suomi, Tanska, Ruotsi, Islanti, Venäjä, Yhdysvallat, Sveitsi, Australia ja Hong Kong.

Politiikan suunnat

Kokonaiskulutusteorian mukaan alkoholin kokonaiskulutusta vähentämällä kaikki kuluttajat pienentäisivät kulutustaan yhtä paljon suhteessa aiempaan alkoholinkulutukseen. Siksi myös eniten juovien, ns. suurkuluttajien, määrä muuttuisi suhteessa kokonaiskulutukseen ja tämän myötä myös terveyshaittojen määrä. Haittoja voitaisiin vähentää kiristämällä alkoholipolitiikkaa. Tosiasiassa tutkimukset osoittavat että hinnankorotukset eivät tehoa eniten juoviin yhtä paljon kuin vähän juoviin. Liikaa kiristämällä voi käydä niin että verotulot pienenevät mutta haitat eivät. Liikaa löysäämällä taas voivat sekä verotulot että haita lisääntyä sietämättömästi.

Osa alkoholiin liittyvistä laeista ja rajoituksista on järkeviä. Alkoholi on hyvä verotuksen kohde valtiolle, joka on rahapulassa. Mutta kokonaiskulutusteorialla tai kansanterveydellä ei voi perustella kaikkia kieltoja eikä veronkorotuksia. Nykyisellään alkoholista saatavat verotulot ovat noin puolet suuremmat kuin siitä koituvat haitat. Verotulot ovat konkreettisia. Välittömien haittojen arviointi on ongelmallisempaa ja sen yliarvioita ja muita virheitä on kritisoitu. Alkoholipolitiikka on tasapainoilua ja järkevän kompromissin etsimistä. Emme tiedä, miten enintään 5,5 % alkoholia sisältävien juomien tulo ruokakauppoihin vaikuttaisi. Aika uudistukselle on kuitenkin suotuisa, koska alkoholiperäiset kuolemat ovat vähenneet viimeisten kahdeksan vuoden ajan.

]]>
0 http://karipoikolainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247312-sikanautavirhe-ja-alkoholipolitiikka#comments Alkoholi alkoholipolitiikka Alkoholikuolema Kiellot Verot Fri, 08 Dec 2017 10:54:33 +0000 Kari Poikolainen http://karipoikolainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247312-sikanautavirhe-ja-alkoholipolitiikka
Etämyyntikielto törmäsi perustuslakiin http://jmpelkon.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247011-etamyyntikielto-tormasi-perustuslakiin <p>Alkoholilakia koskeva tuore perustuslakivaliokunnan lausunto julkaistiin 21.11, samoin sitä varten saadut asiantuntijalausunnot. Laajaa mielenkiintoa herättänyt kysymys etämyynnistä päätyi tulkintaan, joka paljastaa melko karuja asioita virkamiesten mahdollisuuksista kävellä poliittisten päättäjien ja jopa lakien yli avoimesti ja kenenkään siihen puuttumatta. Perustuslakivaliokunta katsoo, että lakiesitys ei kiellä alkoholin etämyyntiä. Ja koska pykälät ovat pysymässä entisellään, voidaan tulkita, ettei&nbsp;se&nbsp;ole ollut kiellettyä aikaisemminkaan.</p><p>Etämyynnissä on kysymys siitä, että Suomen ulkopuolella oleva myyjä, esimerkiksi ranskalainen viiniverkkokauppa, myy Suomessa olevalle asiakkaalle tuotteita, joiden kuljetuksen myyjä tavalla tai toisella järjestää. Suomen laki ei ole tätä kieltänyt, ja jopa sosiaali- ja terveysministeriö on tällä linjalla kommunikoinut asiasta EU:n instituutioiden kanssa aina vuoteen 2004 saakka. Verohallinnon nettisivuilla on tänä päivänäkin ohjeet siitä, miten toimia oikein alkoholin etämyynnissä:<a href="https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/verokortti-ja-veroilmoitus/ulkomailta_suomeen/matkustajatuonti/netista_tilaaminen/">https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/verokortti-ja-veroilmoitus/ulkomailta_suomeen/matkustajatuonti/netista_tilaaminen/</a></p><p>STM:n virkamiesten näkemykset kuitenkin muuttuivat. Viimeiset vuodet asia on ollut epäselvässä oikeudellisessa tilassa, koska laissa kieltoa ei ole, mutta toisaalta esimerkiksi STM ja Valvira ovat omina tulkintoinaan väittäneet etämyynnin olevan kiellettyä. Tulli on toiminut tämän tulkinnan pohjalta. Suomessa on vuosien ajan kiusattu ja vainottu etämyyjiä ja näiden asiakkaita ilman, että toiminnalle on ollut oikeaa laillista perustetta. Suomen viranomaisten viestintä eurooppalaisten verkkokauppojen suuntaan on aiheuttanut sen, että moni niistä on varmuuden vuoksi lopettanut Suomeen toimittamisen kokonaan, raskaiden oikeusprosessien pelossa. Tavaroiden vapaa liikkuvuus on EU:n sisämarkkinoiden perusvapaus, jonka rikkominen ja rikkomiseen kannustaminen on räikeä väärinkäytös.&nbsp;</p><p>STM:n alainen virasto Valvira on nyt PeV:ssa vääräksi osoittautuneen etämyyntitulkinnan yksi alkulähde. Päävastuussa lienevät kuitenkin ministeriön virkamiehet, jotka ovat dokumentoidusti kehittäneet, ylläpitäneet ja levittäneet niin sanotusti vaihtoehtoista totuutta etämyynnin laillisesta statuksesta. Asiasta on äskettäin kirjoittanut mm. Verkkouutiset:&nbsp;<a href="https://www.verkkouutiset.fi/analyysi-alkoholilain-valmistelija-ei-puhu-totta-nettimyyntikiellosta/">https://www.verkkouutiset.fi/analyysi-alkoholilain-valmistelija-ei-puhu-totta-nettimyyntikiellosta/</a></p><p>Esimerkiksi vuonna 2001 STM:ssä toiminut työryhmä totesi mm. seuraavaa: &quot;Alkoholilaissa ei kielletä kuluttajaa tilaamasta alkoholijuomia ulkomailta. Laissa ei myöskään ole säädöksiä, joissa kiellettäisiin alkoholien myynti- tai lähetystoiminta, joka tapahtuu Suomen ulkopuolella. Suomen rajojen ulkopuolella tapahtuvaan elinkeinotoimintaan puuttuminen ei ole tehokkaasti edes mahdollista kansallisella lailla&quot;. Säädökset eivät ennen tuota tai tuon jälkeen ole muuttuneet mihinkään, eivätkä ole muuttumassa myöskään nyt käsiteltävänä olevan hallituksen esityksen perusteella.&nbsp;</p><p>Edellä mainitun työryhmän sihteerinä toimi Ismo Tuominen, nykyään STM:n hallitusneuvos. Kun Tuominen nyttemmin on eri yhteyksissä (esim. kirjoituksessaan Helsingin Sanomissa) kiistänyt, että viranomaiset olisivat kiristäneet tulkintaa omin päin, hän kertoo asioista toisin kuin ne ovat oikeasti tapahtuneet. Etämyyntitulkintojen vaiheista on olemassa yksityiskohtainen dokumentaatio, joka asettaa STM:n virkamiesten toiminnan tässä asiassa kyseenalaiseen valoon. Ministeri Saarikon pitäisikin nyt asioiden selvittyä ottaa alaistensa virkamiesten ja Valviran toiminta tiukkaan tarkasteluun ja tehdä tarvittavat johtopäätökset.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Alkoholilakia koskeva tuore perustuslakivaliokunnan lausunto julkaistiin 21.11, samoin sitä varten saadut asiantuntijalausunnot. Laajaa mielenkiintoa herättänyt kysymys etämyynnistä päätyi tulkintaan, joka paljastaa melko karuja asioita virkamiesten mahdollisuuksista kävellä poliittisten päättäjien ja jopa lakien yli avoimesti ja kenenkään siihen puuttumatta. Perustuslakivaliokunta katsoo, että lakiesitys ei kiellä alkoholin etämyyntiä. Ja koska pykälät ovat pysymässä entisellään, voidaan tulkita, ettei se ole ollut kiellettyä aikaisemminkaan.

Etämyynnissä on kysymys siitä, että Suomen ulkopuolella oleva myyjä, esimerkiksi ranskalainen viiniverkkokauppa, myy Suomessa olevalle asiakkaalle tuotteita, joiden kuljetuksen myyjä tavalla tai toisella järjestää. Suomen laki ei ole tätä kieltänyt, ja jopa sosiaali- ja terveysministeriö on tällä linjalla kommunikoinut asiasta EU:n instituutioiden kanssa aina vuoteen 2004 saakka. Verohallinnon nettisivuilla on tänä päivänäkin ohjeet siitä, miten toimia oikein alkoholin etämyynnissä:https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/verokortti-ja-veroilmoitus/ulkomailta_suomeen/matkustajatuonti/netista_tilaaminen/

STM:n virkamiesten näkemykset kuitenkin muuttuivat. Viimeiset vuodet asia on ollut epäselvässä oikeudellisessa tilassa, koska laissa kieltoa ei ole, mutta toisaalta esimerkiksi STM ja Valvira ovat omina tulkintoinaan väittäneet etämyynnin olevan kiellettyä. Tulli on toiminut tämän tulkinnan pohjalta. Suomessa on vuosien ajan kiusattu ja vainottu etämyyjiä ja näiden asiakkaita ilman, että toiminnalle on ollut oikeaa laillista perustetta. Suomen viranomaisten viestintä eurooppalaisten verkkokauppojen suuntaan on aiheuttanut sen, että moni niistä on varmuuden vuoksi lopettanut Suomeen toimittamisen kokonaan, raskaiden oikeusprosessien pelossa. Tavaroiden vapaa liikkuvuus on EU:n sisämarkkinoiden perusvapaus, jonka rikkominen ja rikkomiseen kannustaminen on räikeä väärinkäytös. 

STM:n alainen virasto Valvira on nyt PeV:ssa vääräksi osoittautuneen etämyyntitulkinnan yksi alkulähde. Päävastuussa lienevät kuitenkin ministeriön virkamiehet, jotka ovat dokumentoidusti kehittäneet, ylläpitäneet ja levittäneet niin sanotusti vaihtoehtoista totuutta etämyynnin laillisesta statuksesta. Asiasta on äskettäin kirjoittanut mm. Verkkouutiset: https://www.verkkouutiset.fi/analyysi-alkoholilain-valmistelija-ei-puhu-totta-nettimyyntikiellosta/

Esimerkiksi vuonna 2001 STM:ssä toiminut työryhmä totesi mm. seuraavaa: "Alkoholilaissa ei kielletä kuluttajaa tilaamasta alkoholijuomia ulkomailta. Laissa ei myöskään ole säädöksiä, joissa kiellettäisiin alkoholien myynti- tai lähetystoiminta, joka tapahtuu Suomen ulkopuolella. Suomen rajojen ulkopuolella tapahtuvaan elinkeinotoimintaan puuttuminen ei ole tehokkaasti edes mahdollista kansallisella lailla". Säädökset eivät ennen tuota tai tuon jälkeen ole muuttuneet mihinkään, eivätkä ole muuttumassa myöskään nyt käsiteltävänä olevan hallituksen esityksen perusteella. 

Edellä mainitun työryhmän sihteerinä toimi Ismo Tuominen, nykyään STM:n hallitusneuvos. Kun Tuominen nyttemmin on eri yhteyksissä (esim. kirjoituksessaan Helsingin Sanomissa) kiistänyt, että viranomaiset olisivat kiristäneet tulkintaa omin päin, hän kertoo asioista toisin kuin ne ovat oikeasti tapahtuneet. Etämyyntitulkintojen vaiheista on olemassa yksityiskohtainen dokumentaatio, joka asettaa STM:n virkamiesten toiminnan tässä asiassa kyseenalaiseen valoon. Ministeri Saarikon pitäisikin nyt asioiden selvittyä ottaa alaistensa virkamiesten ja Valviran toiminta tiukkaan tarkasteluun ja tehdä tarvittavat johtopäätökset.

]]>
6 http://jmpelkon.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247011-etamyyntikielto-tormasi-perustuslakiin#comments Kotimaa Alkoholi alkoholipolitiikka Etämyynti Sun, 03 Dec 2017 07:30:25 +0000 Jaana Pelkonen http://jmpelkon.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247011-etamyyntikielto-tormasi-perustuslakiin
Viron alkoholinpolitiikka epäonnistunut, oppiiko Suomi? http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246311-viron-alkoholinpolitiikka-epaonnistunut-oppiiko-suomi <p>Viron alkoholipolitiikka on kokenut kolauksen ja suoranaisen epäonnistumisen. Siellä alkoholista saadut verot laskevat vaikka niiden piti nousta.&nbsp; Eli takkiin tulee ja haitat jäävät kumminkin Viroon.&nbsp;</p><p>Virossa ollaan jo puhuttu, että korotuksen alkoholinveroon pitäisi peruuttaa.&nbsp;</p><p>Mielenkiintoista on seurata miten Suomessa asiaan suhtaudutaan. Jos Viro peruuttaa veron noston, niin se tietää sitä, että matkustaja tuonti Suomeen ei ainakaan vähene.&nbsp;</p><p>Suomen veronkorotuksia on perusteltu sillä, että niitä tehdään Virossakin. Järkeäkin olisi hyvä käyttää. :)</p><p>Lähteet:</p><p>Mtv:n uutisen:<a href="https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/viron-uusi-alkoholipolitiikka-epaonnistumassa-alkoholiveroa-vain-nostetaan-aika-surullista/6663788#gs.1losSmc"> &quot;<strong>Viron uudistettu alkoholipolitiikka näyttää epäonnistuneen pahasti. Verotulojen sijaan budjettiin on tulossa ammottava kymmenien miljoonien aukko, kun alkoholin osto on alkanut siirtyä erityisesti naapurimaahan Latviaan.&quot;</strong></a></p><p>Verkkouutiset:&nbsp;<a href="https://www.verkkouutiset.fi/viro-ei-ehka-korotakaan-alkoholiveroa-verotuotot-putoavat-jo-nyt/"><strong>Viro ei ehkä korotakaan alkoholiveroa &ndash; verotuotot putoavat jo nyt&nbsp;</strong></a></p><p><strong>&quot;Viron valtiovarainministeri&nbsp;<strong>Toomas&nbsp;Tõniste</strong>&nbsp;pohtii, pitäisikö Viron tuleva alkoholiveron korotus peruuttaa. Veroa olisi määrä nostaa helmikuussa.</strong></p><p><strong><a href="http://news.err.ee/642655/finance-minister-weighs-calling-off-next-planned-alcohol-excise-duty-hike" rel="noopener" target="_blank">Viron yleisradion</a>&nbsp;mukaan korotuksen mahdollisen peruuttamisen taustalla on alkoholiveron odotettua kehnompi tuotto. Viron verottajan mukaan alkoholiverotuloja oli tullut lokakuuhun mennessä liki 16 miljoonaa euroa vähemmän kuin alun perin laskettiin.&quot;</strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viron alkoholipolitiikka on kokenut kolauksen ja suoranaisen epäonnistumisen. Siellä alkoholista saadut verot laskevat vaikka niiden piti nousta.  Eli takkiin tulee ja haitat jäävät kumminkin Viroon. 

Virossa ollaan jo puhuttu, että korotuksen alkoholinveroon pitäisi peruuttaa. 

Mielenkiintoista on seurata miten Suomessa asiaan suhtaudutaan. Jos Viro peruuttaa veron noston, niin se tietää sitä, että matkustaja tuonti Suomeen ei ainakaan vähene. 

Suomen veronkorotuksia on perusteltu sillä, että niitä tehdään Virossakin. Järkeäkin olisi hyvä käyttää. :)

Lähteet:

Mtv:n uutisen: "Viron uudistettu alkoholipolitiikka näyttää epäonnistuneen pahasti. Verotulojen sijaan budjettiin on tulossa ammottava kymmenien miljoonien aukko, kun alkoholin osto on alkanut siirtyä erityisesti naapurimaahan Latviaan."

Verkkouutiset: Viro ei ehkä korotakaan alkoholiveroa – verotuotot putoavat jo nyt 

"Viron valtiovarainministeri Toomas Tõniste pohtii, pitäisikö Viron tuleva alkoholiveron korotus peruuttaa. Veroa olisi määrä nostaa helmikuussa.

Viron yleisradion mukaan korotuksen mahdollisen peruuttamisen taustalla on alkoholiveron odotettua kehnompi tuotto. Viron verottajan mukaan alkoholiverotuloja oli tullut lokakuuhun mennessä liki 16 miljoonaa euroa vähemmän kuin alun perin laskettiin."

]]>
12 http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246311-viron-alkoholinpolitiikka-epaonnistunut-oppiiko-suomi#comments Alkoholi alkoholipolitiikka Alkoholilainsäädännön uudistus Alkoholiverotus Viro Sun, 19 Nov 2017 18:28:22 +0000 Teppo Syvärilä http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246311-viron-alkoholinpolitiikka-epaonnistunut-oppiiko-suomi
Päihteet suhde kansanterveys http://timohellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246089-paihteet-suhde-kansanterveys <p>Päihteiden (niputan tähän nyt tällä kertaa kovahkot huimausaineetkin) totaalista kieltolakia ajavat edelleen sellaisetkin tavan kansalaiset, jotka eivät sen vaikutuksesta hyötyisi. Jos sivuutetaan nyt se, että kännissä keskimäärin on kiva olla ja ihmiset tykkää olla viihteellä, ja keskitytään ihan kansanterveyteen.</p><p>Sallimista puoltaa kaksi seikkaa kansanterveyden saralla:<br /><strong>1. Aineiden puhtaus ja pitoisuudet</strong><br />Myrkkyviina on vammauttanut tuhansia ja hyvin puhdas aine aiheuttanut lukemattomia yliannostuskuolemia. Verotuksella reguloitu ja laillinen tuote harvemmin tappaa koska, no, markkinatalous ja kuluttajansuoja.<br /><strong>2. Käytön tilastointi</strong><br />Laillisten artikkelien käytöstä ja sen seurauksista saa helpommin verifioitavaa käppyrää kuin arviot. Sama pätee vaikka käsiaseisiin - Antti Asekauppiaan myydessä luvallisesta kivijalkaliikkeestään hallussapitoluvan omaavalle Matti Metsästäjälle kiväärin kauppa taltioituu ampuma-aserekisteriin ja alvirekisteriin. Konfliktialueilla pyöriviä miinoja ja rynkkyjä voidaan vain arvioida karkeasti.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Päihteiden (niputan tähän nyt tällä kertaa kovahkot huimausaineetkin) totaalista kieltolakia ajavat edelleen sellaisetkin tavan kansalaiset, jotka eivät sen vaikutuksesta hyötyisi. Jos sivuutetaan nyt se, että kännissä keskimäärin on kiva olla ja ihmiset tykkää olla viihteellä, ja keskitytään ihan kansanterveyteen.

Sallimista puoltaa kaksi seikkaa kansanterveyden saralla:
1. Aineiden puhtaus ja pitoisuudet
Myrkkyviina on vammauttanut tuhansia ja hyvin puhdas aine aiheuttanut lukemattomia yliannostuskuolemia. Verotuksella reguloitu ja laillinen tuote harvemmin tappaa koska, no, markkinatalous ja kuluttajansuoja.
2. Käytön tilastointi
Laillisten artikkelien käytöstä ja sen seurauksista saa helpommin verifioitavaa käppyrää kuin arviot. Sama pätee vaikka käsiaseisiin - Antti Asekauppiaan myydessä luvallisesta kivijalkaliikkeestään hallussapitoluvan omaavalle Matti Metsästäjälle kiväärin kauppa taltioituu ampuma-aserekisteriin ja alvirekisteriin. Konfliktialueilla pyöriviä miinoja ja rynkkyjä voidaan vain arvioida karkeasti.

]]>
1 http://timohellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246089-paihteet-suhde-kansanterveys#comments Alkoholi alkoholipolitiikka Ehkäisevä päihdetyö Huumeet Kannabis huumeet päihdepolitiikka Viina Tue, 14 Nov 2017 18:25:12 +0000 Timo Hellman http://timohellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246089-paihteet-suhde-kansanterveys
Luova kehitysapu?! http://vivianlaukka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245850-luova-kehitysapu <p>Eikö siitä ollu joskus muutama hallituskausi sitten puhetta, että kun alkoholiveroa nostetaan, niin kulutus ei vähene ja tuonti ei lisäänny merkittävästi...? Kannattaisiko nyt vähän syynätä niitä tilastoja kuluneilta vuosilta? Tietysti jos hallitus tarkoittaa, että 100 miljoonaa ohjataan muihin Balttian maihin, niin sittenhän tää käy ihan järkeen. Kyllähän entisiä Neuvostomaita voi näinkin avustaa, etenkin kun Suomen avoin avustus Kreikalle ei saanut niin positiivista vastaanottoa.&nbsp;</p><p>Onneksi meillä on kuitenkin Arkadianmäellä rohkeita päättäjiä, jotka tietävät kuinka suomalaiset saadaan matkustamaan enemmän ja viemään rahat muualle.&nbsp;</p><p><em>Tampereella baarissa eräs fiinimpi mies totesi minulle, &quot;että kyllähän se olisi hienoa, jos Suomeen saataisiin alkoholittomia yökerhoja.&quot;&nbsp;</em></p><p><em>Eiköhän niitä Alkoholivapaita bilepaikkoja olisi enemmän, jos niiden toiminta oikeasti kannattaisi.</em></p><p>Voidaan tietysti olettaa, että kun alkoholin kulutus vähenee (syystä tai toisesta), niin tilalle tulee muita aineita joilla pää saadaan sekaisin, suurimmasta osasta näistä aineista ei saada minkäänlaisia verotuloja, mutta niistä saadaan tehtyä sopiva lovi valtion kassaan, kun valtio elättää näitä &quot;kriminaaleja&quot; omissa laitoksissaan.</p><p>Totuus kun on, että ihminen on kautta aikain hakenut aineita, jotka laittaa pään sekaisin, ja tulee tekemään niin jatkossakin ja hallituksemme sahaa sopivasti omia jalkojaan poikki, kun jatkuva kieltäminen ja verojennosto saa sen (koulutetun osan ) kansasta lähtemään ulkomaille mikä ei heidän mielestään ole samanlainen Byroslaavi kuin Suomi. Ja toinen ikävä tosi asia on, että jos verotus nousee liian korkeaksi, niin kansa lähtee muualle</p><p>Toivottavasti meillä on ensi hallituskauden budjettiin varattu varat, joilla ostetaan tekoälyllisiä robotteja hoitamaan kohta eläkkeelle jäävän kansan työt. noin 60 000 uutta eläkeläistä varmasti tuntuu taloudessa - enkä usko että se on mitenkään hyvä tunne.</p><p><strong>P.S.</strong></p><p>Viime vuosina on ollut monia sloganeja; Suomi savuttomaksi 2030, Suomi alkoholittomaksi 2060, Suomi 100 vuotta.</p><p>Niin miten olisi vaikkapa tällainen slogan ensi vuodelle: Suomi autioksi 2117. Koska minusta vähän tuntuu siltä, että kun pitäisi juhlia 200 vuotispäivää Suomessa, niin täällä juhlivat vain villi pohjola ja muutama rikas keski-eurooppalainen metsästäjä. &nbsp;&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eikö siitä ollu joskus muutama hallituskausi sitten puhetta, että kun alkoholiveroa nostetaan, niin kulutus ei vähene ja tuonti ei lisäänny merkittävästi...? Kannattaisiko nyt vähän syynätä niitä tilastoja kuluneilta vuosilta? Tietysti jos hallitus tarkoittaa, että 100 miljoonaa ohjataan muihin Balttian maihin, niin sittenhän tää käy ihan järkeen. Kyllähän entisiä Neuvostomaita voi näinkin avustaa, etenkin kun Suomen avoin avustus Kreikalle ei saanut niin positiivista vastaanottoa. 

Onneksi meillä on kuitenkin Arkadianmäellä rohkeita päättäjiä, jotka tietävät kuinka suomalaiset saadaan matkustamaan enemmän ja viemään rahat muualle. 

Tampereella baarissa eräs fiinimpi mies totesi minulle, "että kyllähän se olisi hienoa, jos Suomeen saataisiin alkoholittomia yökerhoja." 

Eiköhän niitä Alkoholivapaita bilepaikkoja olisi enemmän, jos niiden toiminta oikeasti kannattaisi.

Voidaan tietysti olettaa, että kun alkoholin kulutus vähenee (syystä tai toisesta), niin tilalle tulee muita aineita joilla pää saadaan sekaisin, suurimmasta osasta näistä aineista ei saada minkäänlaisia verotuloja, mutta niistä saadaan tehtyä sopiva lovi valtion kassaan, kun valtio elättää näitä "kriminaaleja" omissa laitoksissaan.

Totuus kun on, että ihminen on kautta aikain hakenut aineita, jotka laittaa pään sekaisin, ja tulee tekemään niin jatkossakin ja hallituksemme sahaa sopivasti omia jalkojaan poikki, kun jatkuva kieltäminen ja verojennosto saa sen (koulutetun osan ) kansasta lähtemään ulkomaille mikä ei heidän mielestään ole samanlainen Byroslaavi kuin Suomi. Ja toinen ikävä tosi asia on, että jos verotus nousee liian korkeaksi, niin kansa lähtee muualle

Toivottavasti meillä on ensi hallituskauden budjettiin varattu varat, joilla ostetaan tekoälyllisiä robotteja hoitamaan kohta eläkkeelle jäävän kansan työt. noin 60 000 uutta eläkeläistä varmasti tuntuu taloudessa - enkä usko että se on mitenkään hyvä tunne.

P.S.

Viime vuosina on ollut monia sloganeja; Suomi savuttomaksi 2030, Suomi alkoholittomaksi 2060, Suomi 100 vuotta.

Niin miten olisi vaikkapa tällainen slogan ensi vuodelle: Suomi autioksi 2117. Koska minusta vähän tuntuu siltä, että kun pitäisi juhlia 200 vuotispäivää Suomessa, niin täällä juhlivat vain villi pohjola ja muutama rikas keski-eurooppalainen metsästäjä.   

]]>
0 http://vivianlaukka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245850-luova-kehitysapu#comments Alkoholi alkoholipolitiikka hallitus Maastamuutto Fri, 10 Nov 2017 02:31:42 +0000 Vivian Laukka http://vivianlaukka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245850-luova-kehitysapu
Alkoholilaki romukoppaan http://vikkeengman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243377-alkoholilaki-romukoppaan Alkoholilaki on keskusteluttanut tällä viikolla. Suomalainen alkoholilaki suorastaan kannustaa ihmisiä alkoholin suurkulutukseen. On täysin vailla järkeenkäypää argumenttia, miksi alkoholijuomia ei saisi myydä kellon ympäri. Nyt ollaan tilanteessa, jossa täytyy ostaa kontti olutta ikään kuin varmuuden vuoksi, ja kun sitä on ostettu nii se kans täytyy juoda. Olisi paljon järkevämpää, että alkoholijuomia voisi tarvittaessa hakea lisää, eikä kerralla kantaa sitä tolkuttomasti jääkaappiin. Tämä varmasti vähentäisi alkoholin kulutusta. Ei myöskään ole perusteltua pitää viskejä Alkossa, sillä ne ovat jokatapauksessa kauppojen yhteydessä. Lisäksi tämä aiheuttaa yhteiskunnalle menoeriä ja vaikeuttaa turhaan ihmisten elämää. Tästä järjestelystä ei yksinkertaisesti ole kenellekään mitään hyötyä. Liioin ei ole myöskään järkeä siinä, että käydään hakemassa Virosta suomalaista olutta. Parhaillaan ollaan vielä samalla laivalla menossa Baltiaan, jonka kyydissä on nämä oluet joita suomalainen on lähtenyt hakemaan. Ainoa järkevä kohta alkoholilaissa on se, ettei alkoholia saa välittää alaikäiselle. Muuta sääntelyä ei oikeasti edes tarvitsekaan. Sääntelyllä on ollut muutenkin onnettomia vaikutuksia. Esimerkiksi vuonna 1995 nuuskaa oli kokeillut jo noin joka kolmas. Tämän jälkeen nuuskan saatavuutta rajoitettiin merkittävästi, sillä Suomessa ei lain mukaan enää saanut myydä nuuskaa. Olettamus oli, että nuuskan käyttö ja kokeilujen määrät vähenevät tai ainakin niiden kasvuvauhti hidastuu. Toisin kävi.<div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 1 http://vikkeengman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243377-alkoholilaki-romukoppaan#comments Alkoholi alkoholipolitiikka Alkoholilainsäädännön uudistus Alkoholilaki Sun, 24 Sep 2017 16:18:10 +0000 Ville-Joonas Engman http://vikkeengman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243377-alkoholilaki-romukoppaan Jälleen lillukanvarsia juurisyyn sijaan http://janilindroos.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243255-jalleen-lillukanvarsia-jyyrisyyn-sijaan <p><strong>Alkoholilain uudistus on ollut suuren huomion kohteena viime aikoina. Erityisesti esiin on noussut muutama asia, ja symboliseen asemaan on noussut 0,8&nbsp;%. Itselle merkittävin huomio on, että miten taas on keskitytty lillukanvarsiin jyyrisyyn tai syiden sijaan. Toinen huomio on poliittisten päättäjiemme ajaminen monilla rattailla aina tilanteen mukaan ilman mitään selkeää visiota, tavoitetta tai päämäärää. </strong></p><p>Alkoholilain uudistus on ollut valmisteilla jo hetken aikaa, ja noussut pinnalle hetkittäin jo aikaisemminkin. Viime päivinä se on taas ollut merkittävässä roolissa niin keskusteluissa kuin uutisoinnissa. Symboliseen asemaan on noussut 0,8&nbsp;%. Onko kyse tosiaan tuosta, tai muutamasta muusta yksityiskohdasta, vai onko kyse jostain suuremmasta? Itselle merkittävin huomio on ollut, miten jälleen keskitytään lillukanvarsiin juurisyyn tai syiden sijaan, ja miten sujuvasti poliittiset päättäjämme ajavat monilla rattailla aina tilanteen mukaan ilman selkeää visiota, tavoitetta tai päämäärää. Osittain rattaat ovat jopa hyvin ristiriitaisia joihinkin toisiin tilanteisiin nähden.</p><p>Ensinnä otan kantaan tuohon laajasti esitettyyn väittämään, että tarjonta ja kulutus korreloisivat täysin keskenään. Todellisuudessa muuttujia on sen verran monta erilaista, että kukaan ei voi varmuudella sanoa mitään. Toki enemmän tai vähemmän valistuneita arvioita voidaan esittää. En epäile kenenkään tahtoa tai motiiveita tässä, mutta haluan muistuttaa, että pienillä muutoksilla arvioista ja ennusteista saadaan hyvin erilaisia. Ajamani agendan mukaan löydän halutessani oikeastaan mihin vain terveyteen ja ravintoon liittyvään asiaan jonkun tutkimuksen joka tukee agendaani, erilaisia tuloksia on oikeasti niin paljon.</p><p>Kun tässä on THL ja Pekka Puska mukana niin voisin eiliseltä ottaa vaikka tämän esimerkiksi kun muistelemme aikaisempaa &rdquo;rasvojen demonisointia&rdquo;. Vastaavia löytyy monia muitakin, mikäli haluaa etsiä.</p><p><a href="http://m.iltalehti.fi/terveysuutiset/201709202200404921_we.shtml"><u>http://m.iltalehti.fi/terveysuutiset/201709202200404921_we.shtml</u></a></p><p>Eikä tämä ole tarkoitettu edellisten vähättelyksi vaan esimerkiksi miten tutkimuksia ja arvioita löytyy moneen suuntaa. Ja nimensä mukaan arvio on arvio, sekä ennustus on ennustus. Todellisuus nähdään sitten myöhemmin, joskin siinäkin monen on muuttujan tapauksessa ongelmallista täysin määrittää, mikä rooli milläkin muuttujalla on.</p><p>Haluaisin myös muistuttaa todellisuudesta parin kohdan myötä. Kaikki jotka toistavat tuota aukotonta saatavuuden ja kulutuksen yhteyttä olisi hyvä muistella mikä oli alkoholin kulutuksen tilanne kieltolain aikaan. Tai mikä se on jo nyt tuonnin tai nettitilausten myötä. Ja kun sitä kerran haetaan vaikka Virosta (Latviasta) tai muualta niin sitä haetaan sitten isompi määrä. Saman logiikan mukaan kun sitä on tarjolla sitten &rdquo;nurkissa&rdquo; isompi määrä niin sitä kulutetaan isompi määrä. Eli onko kuinka oikea tieto tuon tuonnin osalta kaikilla käytössä?</p><p>Syy otsikon valintaan on se, että nyt toistetaan suureen ääneen miten suuri ongelma alkoholin käyttö tässä maassa on, mutta keskitytään olemattomaan 0,8&nbsp;% kiistaan, tai saatavuuden ja käytön suhteeseen, mutta unohdetaan juurisyy kokonaan. Eli jos alkoholin käyttö (tai muut päihteet) on niin suuri ongelma tässä miksi ihmiset kokevat tässä maassa niin suurta tarvetta &rdquo;vetää P&curren;&rdquo;&rdquo;% olalle&rdquo; tai muuten hukuttautua päihteisiin? Eikö tähän kannattaisi uhrata edes osa tuosta energiasta, joka nyt käytetään lillukanvarsiin. Miksi muualla ihmiset eivät ole nelinkontin kaduilla vaikka väkeviäkin saa 24/7 ruokakaupoista ym.? Tai vastaavasti miksi me emme voisi oppia parempaa alkoholikulttuuria?</p><p>Tulevaisuuden osalta joitakin parempia merkkejä on jo olemassa. Miksi niitä ei siis vahvisteta sen sijaan, että nyt pyritään hankaloittamaan suuren enemmistön elämää joille alkoholi ei ole ongelma pienen vähemmistön johdosta. Monin paikoin se monopoliliike on samassa rakennuksessa ruokakaupan kanssa, joten nyt jo raja on melko teoreettinen. Eli miten tilanne muuttuu jos seinä poistetaan, kun paperit kysytään molemmissa liikkeissä? Enemmän vaikutusta tilanteella on syrjemmässä asuville.</p><p>Monilla rattailla ajamista on siinä, että muuten meille toistetaan &rdquo;meidän olevan vapaa eurooppalainen/länsimainen valtio&rdquo;, mutta sitten tässä tai joissain olemme todellisuudessa&hellip; no jätetään loppu nyt sanomatta. Samoin monet tahot kannattavat integraation syventämistä. Eikö siinä tapauksessa kannattaisi hetki pohtia, tuleeko meille eurooppalainen alkoholilaki, verotuksen taso ym. vai sopeutuuko muu Eurooppa meidän sääntöihimme? Mikä olikaan meidän äänivaltamme? Ja bonuskysymyksenä olisiko muutos parempi tehdä vaiheittain vai kertarysäyksellä, siis jos sellaisen uskoo tulevan?</p><p>Osittain monilla rattailla ajamista on myös tuossa hiili/hiilidioksidi ja ilmaston muutos asiassa. Kovin noiden puolesta puhutaan, mutta sitten tässä tai joissakin muissa asioissa luodaan aivan päinvastaisia kannustimia. Eli tässä tapauksessa miten järkevää on valmistaa Suomessa olutta tai viinaa ym., kuskata se Viroon tai Latviaan, josta sitten suomalaiset matkustavat hakemaan sitä takaisin? Miten hiilineutraalia tai ympäristöystävällistä tuo on? Ja miten suuret kannustimet siihen kannattaa luoda?</p><p>Monella puolueella tai poliittisella toimijalla tuntuu olevan hukassa visio mihin suuntaan Suomea tulisi johtaa, tai millainen ja missä asemassa maamme tulisi olla esimerkiksi viiden tai kymmenen vuoden kuluttua. Sen sijaan käytännön toimissa kanta muodostetaan aina tilanteen mukaan riippuen miten puolue tai itse hyötyy siitä mahdollisimman paljon kannatuksen, irtopisteiden tai lehmänkauppojen ym. muodossa. Tähän kun yhdistetään vielä monin paikoin tosielämän tilanteesta monen osalta, niin ei ihme, että tyytymättömyyttä esiintyy ja kritiikkiäkin tulee.</p><p>Loppuun vielä muistutus todellisuudesta, nyt annettu kuva että oikeastaan olisi vain paria eri vahvuutta noita juomia, eli kaikki tekisivät vain lain sallimaa maksimipitoisuutta sisältävää tuotetta. Kun todellisuudessa tarjolla on huomattava määrä eri vahvuuksia. Miksi tähän asti prosentin kymmenykset eivät ole olleet niin merkittävässä roolissa? Eli onko se nyt Suomen suurin ja merkittävin ongelma tässä tilanteessa?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Alkoholilain uudistus on ollut suuren huomion kohteena viime aikoina. Erityisesti esiin on noussut muutama asia, ja symboliseen asemaan on noussut 0,8 %. Itselle merkittävin huomio on, että miten taas on keskitytty lillukanvarsiin jyyrisyyn tai syiden sijaan. Toinen huomio on poliittisten päättäjiemme ajaminen monilla rattailla aina tilanteen mukaan ilman mitään selkeää visiota, tavoitetta tai päämäärää.

Alkoholilain uudistus on ollut valmisteilla jo hetken aikaa, ja noussut pinnalle hetkittäin jo aikaisemminkin. Viime päivinä se on taas ollut merkittävässä roolissa niin keskusteluissa kuin uutisoinnissa. Symboliseen asemaan on noussut 0,8 %. Onko kyse tosiaan tuosta, tai muutamasta muusta yksityiskohdasta, vai onko kyse jostain suuremmasta? Itselle merkittävin huomio on ollut, miten jälleen keskitytään lillukanvarsiin juurisyyn tai syiden sijaan, ja miten sujuvasti poliittiset päättäjämme ajavat monilla rattailla aina tilanteen mukaan ilman selkeää visiota, tavoitetta tai päämäärää. Osittain rattaat ovat jopa hyvin ristiriitaisia joihinkin toisiin tilanteisiin nähden.

Ensinnä otan kantaan tuohon laajasti esitettyyn väittämään, että tarjonta ja kulutus korreloisivat täysin keskenään. Todellisuudessa muuttujia on sen verran monta erilaista, että kukaan ei voi varmuudella sanoa mitään. Toki enemmän tai vähemmän valistuneita arvioita voidaan esittää. En epäile kenenkään tahtoa tai motiiveita tässä, mutta haluan muistuttaa, että pienillä muutoksilla arvioista ja ennusteista saadaan hyvin erilaisia. Ajamani agendan mukaan löydän halutessani oikeastaan mihin vain terveyteen ja ravintoon liittyvään asiaan jonkun tutkimuksen joka tukee agendaani, erilaisia tuloksia on oikeasti niin paljon.

Kun tässä on THL ja Pekka Puska mukana niin voisin eiliseltä ottaa vaikka tämän esimerkiksi kun muistelemme aikaisempaa ”rasvojen demonisointia”. Vastaavia löytyy monia muitakin, mikäli haluaa etsiä.

http://m.iltalehti.fi/terveysuutiset/201709202200404921_we.shtml

Eikä tämä ole tarkoitettu edellisten vähättelyksi vaan esimerkiksi miten tutkimuksia ja arvioita löytyy moneen suuntaa. Ja nimensä mukaan arvio on arvio, sekä ennustus on ennustus. Todellisuus nähdään sitten myöhemmin, joskin siinäkin monen on muuttujan tapauksessa ongelmallista täysin määrittää, mikä rooli milläkin muuttujalla on.

Haluaisin myös muistuttaa todellisuudesta parin kohdan myötä. Kaikki jotka toistavat tuota aukotonta saatavuuden ja kulutuksen yhteyttä olisi hyvä muistella mikä oli alkoholin kulutuksen tilanne kieltolain aikaan. Tai mikä se on jo nyt tuonnin tai nettitilausten myötä. Ja kun sitä kerran haetaan vaikka Virosta (Latviasta) tai muualta niin sitä haetaan sitten isompi määrä. Saman logiikan mukaan kun sitä on tarjolla sitten ”nurkissa” isompi määrä niin sitä kulutetaan isompi määrä. Eli onko kuinka oikea tieto tuon tuonnin osalta kaikilla käytössä?

Syy otsikon valintaan on se, että nyt toistetaan suureen ääneen miten suuri ongelma alkoholin käyttö tässä maassa on, mutta keskitytään olemattomaan 0,8 % kiistaan, tai saatavuuden ja käytön suhteeseen, mutta unohdetaan juurisyy kokonaan. Eli jos alkoholin käyttö (tai muut päihteet) on niin suuri ongelma tässä miksi ihmiset kokevat tässä maassa niin suurta tarvetta ”vetää P¤””% olalle” tai muuten hukuttautua päihteisiin? Eikö tähän kannattaisi uhrata edes osa tuosta energiasta, joka nyt käytetään lillukanvarsiin. Miksi muualla ihmiset eivät ole nelinkontin kaduilla vaikka väkeviäkin saa 24/7 ruokakaupoista ym.? Tai vastaavasti miksi me emme voisi oppia parempaa alkoholikulttuuria?

Tulevaisuuden osalta joitakin parempia merkkejä on jo olemassa. Miksi niitä ei siis vahvisteta sen sijaan, että nyt pyritään hankaloittamaan suuren enemmistön elämää joille alkoholi ei ole ongelma pienen vähemmistön johdosta. Monin paikoin se monopoliliike on samassa rakennuksessa ruokakaupan kanssa, joten nyt jo raja on melko teoreettinen. Eli miten tilanne muuttuu jos seinä poistetaan, kun paperit kysytään molemmissa liikkeissä? Enemmän vaikutusta tilanteella on syrjemmässä asuville.

Monilla rattailla ajamista on siinä, että muuten meille toistetaan ”meidän olevan vapaa eurooppalainen/länsimainen valtio”, mutta sitten tässä tai joissain olemme todellisuudessa… no jätetään loppu nyt sanomatta. Samoin monet tahot kannattavat integraation syventämistä. Eikö siinä tapauksessa kannattaisi hetki pohtia, tuleeko meille eurooppalainen alkoholilaki, verotuksen taso ym. vai sopeutuuko muu Eurooppa meidän sääntöihimme? Mikä olikaan meidän äänivaltamme? Ja bonuskysymyksenä olisiko muutos parempi tehdä vaiheittain vai kertarysäyksellä, siis jos sellaisen uskoo tulevan?

Osittain monilla rattailla ajamista on myös tuossa hiili/hiilidioksidi ja ilmaston muutos asiassa. Kovin noiden puolesta puhutaan, mutta sitten tässä tai joissakin muissa asioissa luodaan aivan päinvastaisia kannustimia. Eli tässä tapauksessa miten järkevää on valmistaa Suomessa olutta tai viinaa ym., kuskata se Viroon tai Latviaan, josta sitten suomalaiset matkustavat hakemaan sitä takaisin? Miten hiilineutraalia tai ympäristöystävällistä tuo on? Ja miten suuret kannustimet siihen kannattaa luoda?

Monella puolueella tai poliittisella toimijalla tuntuu olevan hukassa visio mihin suuntaan Suomea tulisi johtaa, tai millainen ja missä asemassa maamme tulisi olla esimerkiksi viiden tai kymmenen vuoden kuluttua. Sen sijaan käytännön toimissa kanta muodostetaan aina tilanteen mukaan riippuen miten puolue tai itse hyötyy siitä mahdollisimman paljon kannatuksen, irtopisteiden tai lehmänkauppojen ym. muodossa. Tähän kun yhdistetään vielä monin paikoin tosielämän tilanteesta monen osalta, niin ei ihme, että tyytymättömyyttä esiintyy ja kritiikkiäkin tulee.

Loppuun vielä muistutus todellisuudesta, nyt annettu kuva että oikeastaan olisi vain paria eri vahvuutta noita juomia, eli kaikki tekisivät vain lain sallimaa maksimipitoisuutta sisältävää tuotetta. Kun todellisuudessa tarjolla on huomattava määrä eri vahvuuksia. Miksi tähän asti prosentin kymmenykset eivät ole olleet niin merkittävässä roolissa? Eli onko se nyt Suomen suurin ja merkittävin ongelma tässä tilanteessa?

]]>
4 http://janilindroos.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243255-jalleen-lillukanvarsia-jyyrisyyn-sijaan#comments #politiikka Alkoholi alkoholipolitiikka Alkoholilainsäädännön uudistus Eduskunta Fri, 22 Sep 2017 09:09:17 +0000 Jani Lindroos http://janilindroos.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243255-jalleen-lillukanvarsia-jyyrisyyn-sijaan
Yksi kysymys lukijoille http://ukkram09.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243084-yksi-kysymys-lukijoille <p>Katselin tässä joku aika sitten dokumentteja kieltolain ajasta ja ne herättivät minussa useitakin kysymyksiä, mutta yksi kysymys jäi kaivamaan mieltäni ja ajattelin kysyä kaikilta lukijoilta asiaa. Kieltolain aikaan joillakin kansalaisilla ei ollut mitään muuta mahdollisuutta tulla toimeen kuin viinaa myymällä, tästä huolimatta näitä ihmisiä, naisiakin, vietiin vankilaan viinan myynnin takia.</p><p>Huvittavinta kaikessa on se, että samaan aikaan kun kansalaisilta oltiin kielletty viinan juominen ja myyminen, vietiin hallituksen iltakouluun näitä takavarikoituja väkijuomia, hallituksen vapaaseen käyttöön.</p><p>Joten kysymykseni kuuluukin, paljonko arvelette että nykyisin takavarikoiduista huumeista ja vastaavista, viedään eduskunnan ja hallituksen käyttöön? Kun näiden meidän edustajien juttuja kuuntelee ja päätöksiä tarkastelee, ei voi olla miettimättä asiaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Katselin tässä joku aika sitten dokumentteja kieltolain ajasta ja ne herättivät minussa useitakin kysymyksiä, mutta yksi kysymys jäi kaivamaan mieltäni ja ajattelin kysyä kaikilta lukijoilta asiaa. Kieltolain aikaan joillakin kansalaisilla ei ollut mitään muuta mahdollisuutta tulla toimeen kuin viinaa myymällä, tästä huolimatta näitä ihmisiä, naisiakin, vietiin vankilaan viinan myynnin takia.

Huvittavinta kaikessa on se, että samaan aikaan kun kansalaisilta oltiin kielletty viinan juominen ja myyminen, vietiin hallituksen iltakouluun näitä takavarikoituja väkijuomia, hallituksen vapaaseen käyttöön.

Joten kysymykseni kuuluukin, paljonko arvelette että nykyisin takavarikoiduista huumeista ja vastaavista, viedään eduskunnan ja hallituksen käyttöön? Kun näiden meidän edustajien juttuja kuuntelee ja päätöksiä tarkastelee, ei voi olla miettimättä asiaa.

]]>
18 http://ukkram09.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243084-yksi-kysymys-lukijoille#comments Alkoholi alkoholipolitiikka Kieltolaki Tue, 19 Sep 2017 07:40:14 +0000 Markku Laitinen http://ukkram09.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243084-yksi-kysymys-lukijoille
Mitä jos bensan imppaaminen olisi laitonta? http://kreiviolaf.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242333-mita-jos-bensan-imppaaminen-olisi-laitonta <p>Voitaisiin laittaa päihdeasiantuntijat kiertämään peruskoulut läpi hokemaan lapsille, kuinka bensaa ei kannata impata, koska se nousee päähän ja tulee hallusinaatioita.</p> <p>Myös työterveydenhuollossa, jos duunari kertoo voivansa henkisesti huonosti, voitaisiin kysellä onko tämä kenties bensanimppaaja.</p> <p>Samoin bensanimppausta vastustavia kampanjoita voitaisiin järkätä someen, sekä julisteiden muodossa katukuvaan.</p> <p>Mitä veikkaatte. Vähentyisikö vai lisääntyisikö bensanimppaaminen?</p> <p>&nbsp;</p> <p>Suomalaisilla on kieltolakihistoriansa vuoksi perverssi suhtautuminen alkoholiin. Joko ei juoda lainkaan tai sitten juodaan kerralla liikaa.</p> <p>Viiniä ei voi tuoda ruokapöytään, kun se heti yhdistetään ryyppäämiseen.</p> <p>Alkoholinkäyttöä joko hävetään, eli juodaan, mutta mutistaan, että pitäisi vähentää, tai sitten itseironisesti elvistellään alkoholinkäytöllä. &quot;Viinaa meni, muisti lähti, taisin olla illan tähti.&quot;</p> <p>Tätä sitten korostetaan pitämällä alkoholia pois lasten silmistä, ja alkoholista puhuttaessa ei puhuta mausta, vaan alkoholiriippuvaisuudesta. Näin alkoholista luodaan tabu, jota rikotaan lähinnä huumorin keinoin.</p> <p>Tämä suhtautuminen alkoholiin näkyy sitten myös lainsäädännössä. Esimerkiksi Pori Jazzeille ei enää saanut tuoda omia alkoholijuomia. Toimiko nämä rajoitukset kuten piti?</p> <p>- Ei aivan.</p> <p>Kyselyjen mukaan festareilla ei ole koskaan aiemmin ollut yhtä humalaista väkeä.</p> <p>Muualla Eurooppaa kiertäneet tietävät, että alkoholinkäyttö voi olla tolkullista vaikka viinaa saa 24/7 joka kioskilta.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Kannabiksen suosio perustuu isolta osalta huumediilerien mainospuheisiin, kannabiksen tabumaisuuteen ja &quot;vaarallisuuteen.&quot; On ns. rohkeaa poltella kannabista. Tästä syystä Hollannissa paikalliset polttavat kannabista keskimäärin vähemmän kuin muut eurooppalaiset. Siellä ei ole kannabiskatukauppiaita myyntipuheineen. Eikä kannabis ole jokin pelottava outo asia. Vaan aivan arkinen juttu.</p> <p>Samoin Yhdysvaltojen niissä osavaltioissa, joissa kannabis on laillistettu, kannabiksen käyttö on vähentynyt etenkin nuorten keskuudessa.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Tämä pakottaa kysymään, onko mitään järkeä tuputtaa lapsien päähän kauhukuvia, kun arkipäiväistämällä saa aikaan paljon positiivisempia tuloksia?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Voitaisiin laittaa päihdeasiantuntijat kiertämään peruskoulut läpi hokemaan lapsille, kuinka bensaa ei kannata impata, koska se nousee päähän ja tulee hallusinaatioita.

Myös työterveydenhuollossa, jos duunari kertoo voivansa henkisesti huonosti, voitaisiin kysellä onko tämä kenties bensanimppaaja.

Samoin bensanimppausta vastustavia kampanjoita voitaisiin järkätä someen, sekä julisteiden muodossa katukuvaan.

Mitä veikkaatte. Vähentyisikö vai lisääntyisikö bensanimppaaminen?

 

Suomalaisilla on kieltolakihistoriansa vuoksi perverssi suhtautuminen alkoholiin. Joko ei juoda lainkaan tai sitten juodaan kerralla liikaa.

Viiniä ei voi tuoda ruokapöytään, kun se heti yhdistetään ryyppäämiseen.

Alkoholinkäyttöä joko hävetään, eli juodaan, mutta mutistaan, että pitäisi vähentää, tai sitten itseironisesti elvistellään alkoholinkäytöllä. "Viinaa meni, muisti lähti, taisin olla illan tähti."

Tätä sitten korostetaan pitämällä alkoholia pois lasten silmistä, ja alkoholista puhuttaessa ei puhuta mausta, vaan alkoholiriippuvaisuudesta. Näin alkoholista luodaan tabu, jota rikotaan lähinnä huumorin keinoin.

Tämä suhtautuminen alkoholiin näkyy sitten myös lainsäädännössä. Esimerkiksi Pori Jazzeille ei enää saanut tuoda omia alkoholijuomia. Toimiko nämä rajoitukset kuten piti?

- Ei aivan.

Kyselyjen mukaan festareilla ei ole koskaan aiemmin ollut yhtä humalaista väkeä.

Muualla Eurooppaa kiertäneet tietävät, että alkoholinkäyttö voi olla tolkullista vaikka viinaa saa 24/7 joka kioskilta.

 

Kannabiksen suosio perustuu isolta osalta huumediilerien mainospuheisiin, kannabiksen tabumaisuuteen ja "vaarallisuuteen." On ns. rohkeaa poltella kannabista. Tästä syystä Hollannissa paikalliset polttavat kannabista keskimäärin vähemmän kuin muut eurooppalaiset. Siellä ei ole kannabiskatukauppiaita myyntipuheineen. Eikä kannabis ole jokin pelottava outo asia. Vaan aivan arkinen juttu.

Samoin Yhdysvaltojen niissä osavaltioissa, joissa kannabis on laillistettu, kannabiksen käyttö on vähentynyt etenkin nuorten keskuudessa.

 

Tämä pakottaa kysymään, onko mitään järkeä tuputtaa lapsien päähän kauhukuvia, kun arkipäiväistämällä saa aikaan paljon positiivisempia tuloksia?

]]>
18 http://kreiviolaf.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242333-mita-jos-bensan-imppaaminen-olisi-laitonta#comments Alkoholi Alkoholi alkoholipolitiikka Alkoholikulttuuri Kannabis huumeet päihdepolitiikka Mon, 04 Sep 2017 08:39:38 +0000 Tommi O. Pälve http://kreiviolaf.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242333-mita-jos-bensan-imppaaminen-olisi-laitonta
Alkoholikeskustelumme kaipaa humalan fenomenologiaa http://pmjamsa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241938-alkoholikeskustelumme-kaipaa-humalan-fenomenologiaa <p>&nbsp;</p><p>Suomalaista alkoholikeskustelua hallitsee kansanterveydellinen viitekehys. Alkoholikeskustelussamme vilisevät kvantitatiiviset käsitteet ja määreet, erilaiset tilastot, jakaumat ja tilavuusprosenttien kymmenykset. Rypistämme huolestuneina kulmiamme, jos kuulemme vuotuisen kulutuksen kasvaneen 0,7%, tai herra siunaa, peräti 0,9%. Pelkäämme joukkokuolemien alkavan välittömästi, jos maitomarketeissa myytäisiin kokonaista 0,8 tilavuusprosenttia nykyistä vahvempaa, siis hyvänmakuista, olutta. Tällaiselle numeroiden ja numeraalisten &rdquo;kovien faktojen&rdquo; ympärillä pyörivälle keskustelulle on toki oma tarpeensa, mutta kulttuuriset ja sosiaaliset ilmiöt rutikuiviksi tilastoiksi puristava virkamiesdiskurssi ei saa millään otetta laadullisista seikoista, esimerkiksi siitä, että kännissä on yleensä&nbsp;kivaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Alkoholikeskusteluamme hallitsevat siis sormiaan heristävät tilastokeskuksen yliaktuaarit ja kansan työkyvystä huolestuneet virkamiehet, nuo tympeät tilastofetisistit, joiden excel-taulukoissa ei ole tilaa ihmisen subjektiiviselle kokemusmaailmalle. Suomalaisesta keskustelusta puuttuukin <em> </em>humaltumisen ja alkoholin nauttimisen radikaalin subjektiivinen ulottuvuus; me näemme humaltumisen vain makrotason kansakuntaruumista raastavana&nbsp;ongelmana, emmekä juuri koskaan ruodi sitä <em>yksilöllisenä kokemuksena</em>. Alkoholikeskustelumme kaipaisikin iänikuisen ylhäältä alas saarnattavan valistuksen rinnalle radikaalin subjektiivista, alkoholia käyttävän yksilön kokemuksellista näkökulmaa. Inhimilliselle kokemukselle etäisen virkamiesmentaliteetin rinnalle tarvittaisiin siis itse päihtymisen kokemukseen pureutuvaa, humaltumisen subjektiivista ja sosiaalista luonnetta esiintuovaa näkökulmaa, jota voisi kutsua vaikkapa <em>humalan fenomenologiaksi.</em></p><p>&nbsp;</p><p>Peräänkuulutan siis suomalaiseen alkoholikeskusteluun näkökulmallista vallankumousta, jossa laadulliset ilmiöt tilastoiksi ja matemaattisiksi määreiksi puristavan positivistisen tilastofetisismin rinnalle nostettaisiin subjektiivinen fenomenologinen näkökulma: mitä humala kullekin ihmiselle merkitsee ja miltä se <em>tuntuu</em>? Mitä jos känni ei olekaan aina lähtökohtaisesti turmiollista ja saatanallista, vaan mitä jos se onkin suurimmalle osalle suomalaisista pääsääntöisesti miellyttävä ja jännittävä subjektiivinen &ndash; useimmiten toki myös sosiaalisesti jaettu &ndash; kokemus? Humaltuminen toimiikin erinomaisena sosiaalisena katalysaattorina, joka lujittaa vanhoja suhteita ja auttaa solmimaan uusia. Eikö kaikkein tiiviimmät ja toverillisimmat siteet solmitakin kovin usein olutkolpakoita kolistellessa, yhteisen humalan sinetöidessä uudet tai vanhat siteet entistä vahvemmiksi ja sydämellisemmiksi?</p><p>&nbsp;</p><p>Tilastot tuottavat keskiarvoja ja ne tiivistävät ihmisten moneuden abstraktiksi keskiarvoihmisyydeksi. Kuitenkin kaikki inhimillinen kokemus on aina subjektiivista, se on aina <em>jonkun ainutkertaisen minän ainutkertaista kokemusta, </em>ei minkään abstraktin keskivertoihmisen keskivertokokemusta. Kännikin on jokaiselle ihmiselle omanlaisensa subjektiivinen kokemus, ja joillekin alkoholi sopii, toisille taas ei. Varmaankin enemmistölle meistä aikuisista silloin tällöin vedetty känni on pääsääntöisesti miellyttävä ja positiivisessa mielessä jännittävä kokemus, ja jos alkoholi ei saa jollakin onnettomalla yksilöllä endorfiinia pulppuamaan elimistössä, niin sitten hänen kannattaa etsiä muita mielihyvän lähteitä. Niin yksinkertaista se on.</p><p>&nbsp;</p><p>On tärkeää ymmärtää, että Suomessa ei juoda mitenkään erityisen paljon alkoholia. Myös &rdquo;suomalainen viinapää&rdquo; on <a href="https://www.julkari.fi/handle/10024/128961"><u>todistettu jo aikoja sitten myytiksi</u></a>, joten holhoavalle alkoholipolitiikallemme ei ole minkäänlaista &rdquo;suomalaisista erityisolosuhteista&rdquo; kumpuavaa rationaalista tarvetta. Näiden seikkojen takia alkoholikeskustelussamme puhevaltaa tulisi siirtää virkamiehiltä tavallisille alkoholinkäyttäjille, saunalagerin perjantaisin sihauttaville keski-ikäisille miehille ja kolmekymppisille ipa-hifistelijöille.&nbsp;Loputtoman moralismin&nbsp;ja tilavuusprosenttien kymmenyksistä jankkaamisen sijaan olisi puhuttava myös ainutkertaisesta yksilöllisestä kokemuksesta, humaltumisen jaetusta ilosta ja yksilöllisestä humalan fenomenologiasta.</p><p>&nbsp;</p><p>Olisimmeko jo valmiita hieman moniäänisempään alkoholikeskusteluun, vai onko alkoholia käsiteltävä jatkossakin yksinomaan ongelmana, jonka kaikenlainen&nbsp;&quot;vähättely&quot; tuo Turmiolan Tommin&nbsp;välittömästi ovelle kolkuttelemaan?</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Suomalaista alkoholikeskustelua hallitsee kansanterveydellinen viitekehys. Alkoholikeskustelussamme vilisevät kvantitatiiviset käsitteet ja määreet, erilaiset tilastot, jakaumat ja tilavuusprosenttien kymmenykset. Rypistämme huolestuneina kulmiamme, jos kuulemme vuotuisen kulutuksen kasvaneen 0,7%, tai herra siunaa, peräti 0,9%. Pelkäämme joukkokuolemien alkavan välittömästi, jos maitomarketeissa myytäisiin kokonaista 0,8 tilavuusprosenttia nykyistä vahvempaa, siis hyvänmakuista, olutta. Tällaiselle numeroiden ja numeraalisten ”kovien faktojen” ympärillä pyörivälle keskustelulle on toki oma tarpeensa, mutta kulttuuriset ja sosiaaliset ilmiöt rutikuiviksi tilastoiksi puristava virkamiesdiskurssi ei saa millään otetta laadullisista seikoista, esimerkiksi siitä, että kännissä on yleensä kivaa.

 

Alkoholikeskusteluamme hallitsevat siis sormiaan heristävät tilastokeskuksen yliaktuaarit ja kansan työkyvystä huolestuneet virkamiehet, nuo tympeät tilastofetisistit, joiden excel-taulukoissa ei ole tilaa ihmisen subjektiiviselle kokemusmaailmalle. Suomalaisesta keskustelusta puuttuukin humaltumisen ja alkoholin nauttimisen radikaalin subjektiivinen ulottuvuus; me näemme humaltumisen vain makrotason kansakuntaruumista raastavana ongelmana, emmekä juuri koskaan ruodi sitä yksilöllisenä kokemuksena. Alkoholikeskustelumme kaipaisikin iänikuisen ylhäältä alas saarnattavan valistuksen rinnalle radikaalin subjektiivista, alkoholia käyttävän yksilön kokemuksellista näkökulmaa. Inhimilliselle kokemukselle etäisen virkamiesmentaliteetin rinnalle tarvittaisiin siis itse päihtymisen kokemukseen pureutuvaa, humaltumisen subjektiivista ja sosiaalista luonnetta esiintuovaa näkökulmaa, jota voisi kutsua vaikkapa humalan fenomenologiaksi.

 

Peräänkuulutan siis suomalaiseen alkoholikeskusteluun näkökulmallista vallankumousta, jossa laadulliset ilmiöt tilastoiksi ja matemaattisiksi määreiksi puristavan positivistisen tilastofetisismin rinnalle nostettaisiin subjektiivinen fenomenologinen näkökulma: mitä humala kullekin ihmiselle merkitsee ja miltä se tuntuu? Mitä jos känni ei olekaan aina lähtökohtaisesti turmiollista ja saatanallista, vaan mitä jos se onkin suurimmalle osalle suomalaisista pääsääntöisesti miellyttävä ja jännittävä subjektiivinen – useimmiten toki myös sosiaalisesti jaettu – kokemus? Humaltuminen toimiikin erinomaisena sosiaalisena katalysaattorina, joka lujittaa vanhoja suhteita ja auttaa solmimaan uusia. Eikö kaikkein tiiviimmät ja toverillisimmat siteet solmitakin kovin usein olutkolpakoita kolistellessa, yhteisen humalan sinetöidessä uudet tai vanhat siteet entistä vahvemmiksi ja sydämellisemmiksi?

 

Tilastot tuottavat keskiarvoja ja ne tiivistävät ihmisten moneuden abstraktiksi keskiarvoihmisyydeksi. Kuitenkin kaikki inhimillinen kokemus on aina subjektiivista, se on aina jonkun ainutkertaisen minän ainutkertaista kokemusta, ei minkään abstraktin keskivertoihmisen keskivertokokemusta. Kännikin on jokaiselle ihmiselle omanlaisensa subjektiivinen kokemus, ja joillekin alkoholi sopii, toisille taas ei. Varmaankin enemmistölle meistä aikuisista silloin tällöin vedetty känni on pääsääntöisesti miellyttävä ja positiivisessa mielessä jännittävä kokemus, ja jos alkoholi ei saa jollakin onnettomalla yksilöllä endorfiinia pulppuamaan elimistössä, niin sitten hänen kannattaa etsiä muita mielihyvän lähteitä. Niin yksinkertaista se on.

 

On tärkeää ymmärtää, että Suomessa ei juoda mitenkään erityisen paljon alkoholia. Myös ”suomalainen viinapää” on todistettu jo aikoja sitten myytiksi, joten holhoavalle alkoholipolitiikallemme ei ole minkäänlaista ”suomalaisista erityisolosuhteista” kumpuavaa rationaalista tarvetta. Näiden seikkojen takia alkoholikeskustelussamme puhevaltaa tulisi siirtää virkamiehiltä tavallisille alkoholinkäyttäjille, saunalagerin perjantaisin sihauttaville keski-ikäisille miehille ja kolmekymppisille ipa-hifistelijöille. Loputtoman moralismin ja tilavuusprosenttien kymmenyksistä jankkaamisen sijaan olisi puhuttava myös ainutkertaisesta yksilöllisestä kokemuksesta, humaltumisen jaetusta ilosta ja yksilöllisestä humalan fenomenologiasta.

 

Olisimmeko jo valmiita hieman moniäänisempään alkoholikeskusteluun, vai onko alkoholia käsiteltävä jatkossakin yksinomaan ongelmana, jonka kaikenlainen "vähättely" tuo Turmiolan Tommin välittömästi ovelle kolkuttelemaan?

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

]]>
1 http://pmjamsa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241938-alkoholikeskustelumme-kaipaa-humalan-fenomenologiaa#comments Alkoholi alkoholipolitiikka Alkoholikulttuuri Suomalainen kulttuuri Virkamiehet Sat, 26 Aug 2017 18:15:22 +0000 Petri Jämsä http://pmjamsa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241938-alkoholikeskustelumme-kaipaa-humalan-fenomenologiaa
Alkoholirajat ja maan tavat http://tarjakaltiomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239197-alkoholirajat-ja-maan-tavat <p>Mikä on sen parempi aihe näin juhannuksen&nbsp;aikaan blogistille kuin kirjoittaa alkoholista ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä. Olen vakuuttunut siitä, että Suomi edelleen tarvitsee alkoholilainsäädäntönsä &ndash; kyse on siitä, että yhdessä sovitaan keskeisistä kaikkiin suomalaisiin vaikuttavista asioista. Olen 70-luvun nuori, jolloin keskiolut vapautui ja oikeastaan juomatavat siistiytyivät ja muuttuivat miedompaan suuntaan. Tämä tarkoittaa sitä, että lapsuusvaiheessa on tullut seurattua sitä edeltävää käytäntöä ja erityisesti miesten juomat olivat väkevämpiä. Soisin miedompien juomien säilyvän edelleen ruokakaupoissa.</p><p>Olemme suomalaisina vieraanvaraista kansaa samoin kuin naapurimaidemmekin ihmiset. Tarjoamme mielellämme juomia ja tupakkaa siinä missä kahvia ja pullaakin. Alkoholista puhutaan ja vitsaillaan paljon, niin minäkin teen. Aikuinen ihminen kuitenkin on jo oppinut säätelemään itse juomistaan ja tietää yleensä rajansa.</p><p>Suomessa on oma historiansa alkoholin suhteen. Kirjoista olen lukenut, että joskus jopa palkka maksettiin joko kokonaan tai osittain oluena. Meillä on pitkät juomisen perinteet.</p><p>Viime vuosina lehtijutut ulos kodeistaan heitetyistä perheistä ovat vähentyneet. Uskon tämän olevan miedompien juomien ansioita. Hauskaa iltaa voidaan viettää pitempään nautiskellen seurustelujuomia kenenkään varsinaisesti humaltuvan liikaa. Moni mielipidevaikuttaja vetoaa siihen, että lainsäädäntö alkoholin suhteen on monissa maissa vapaampaa kuin Suomessa. Niissäkin maissa ehkä hyvällä ei katsota liikaa humaltumista. Maamme itsenäisenä maana on vasta 100-vuotias. Monien eurooppalaisten juomahistoria on paljon pidempi ja niissä on valmistettu alkoholijuomia kauan. Juomakulttuuri on kypsempää. Ei voi hoitaa viinitilaa tai viininvalmistusta menestyneesti, jos ei osaa hillitä alkoholin käyttöä. Suomessa alkoholin valmistus on lähes piilotettua. Sivistynyttä alkoholikulttuuria ei ole ehtinyt syntyä. Maamme on pohjoinen maa, jossa ei luontevin elinkeino ole viininviljely ja meillä toki on hyviä olutpanimoja. Nykyiset olutpanimot tekevät hyvää mietoa olutta Ruotsin malliin.</p><p>Onko monella ihmisellä lyhyt muisti tai sitten päättäjämmekin ovat niin nuoria, etteivät muista enää ennen alkoholin miedontamista vallinneita olosuhteita. Toivoisin tutkijoiden ja toimittajien vilkaisevan niitä sanomalehtiä, joita tuolloin julkaistiin.</p><p>&nbsp;</p><p>Marraskuussa vuonna 2013 kirjoitin tässä blogijutussani näin:</p><p>&rdquo; Jos liiallinen alkoholin käyttö on perheeseen hiipimässä, kannattaa alkaa valita kaupassa asioidessaan miedompia juomia, alkoholittomia tai mietoja oluita, vichyä jne. Ihmisellä saattaa olla taipumusta siihen, että edessään on viihtymisen vuoksi lasillinen jotakin juomaa. Juoman ei tarvitse sisältää alkoholia kuitenkaan. Myös seurueessa voi nauttia alkoholittomia tai mietoja juomia.</p><p>&nbsp;</p><p>Olen joillekin tahoille lähettänyt pyyntöä, että suomalaisissa ravintoloissa olisi erityisesti naisia varten mietoa olutta hanaoluena. Ja tietenkin myös miehiä varten. Tuolloin olutta ostaessaan ei erotu muusta seurueesta ja saa samanlaisen juoman, joka siis olisi vain miedompi. Olisiko miedolle hanaoluelle jo kaupallista kysyntää?</p><p>&nbsp;</p><p>Juomatavoiltaan ihmiset ovat erilaisia. Kannattaa pitää kiinni omista juomisrajoitteistaan myös keski-ikäisenä. Se, että ei juo päivällä on hyvä sääntö, ja myös se, että ei juo arkena tai jokaisena arkipäivänä. Itselläni on silloin tällöin tapana nauttia ykkösolut lounaalla, se rentouttaa ja on hyvänmakuista, mutta muuta alkoholijuomaa en kaipaa päivän aikana.&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>Mielestäni Suomessa pitäisi pyrkiä edelleen miedompia juomia kohti kuin väkevämpiä. Nykyinen alkoholilaki pitäisi vähintään säilyttää.&nbsp;Tämä on myös kansanterveyskysymys.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mikä on sen parempi aihe näin juhannuksen aikaan blogistille kuin kirjoittaa alkoholista ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä. Olen vakuuttunut siitä, että Suomi edelleen tarvitsee alkoholilainsäädäntönsä – kyse on siitä, että yhdessä sovitaan keskeisistä kaikkiin suomalaisiin vaikuttavista asioista. Olen 70-luvun nuori, jolloin keskiolut vapautui ja oikeastaan juomatavat siistiytyivät ja muuttuivat miedompaan suuntaan. Tämä tarkoittaa sitä, että lapsuusvaiheessa on tullut seurattua sitä edeltävää käytäntöä ja erityisesti miesten juomat olivat väkevämpiä. Soisin miedompien juomien säilyvän edelleen ruokakaupoissa.

Olemme suomalaisina vieraanvaraista kansaa samoin kuin naapurimaidemmekin ihmiset. Tarjoamme mielellämme juomia ja tupakkaa siinä missä kahvia ja pullaakin. Alkoholista puhutaan ja vitsaillaan paljon, niin minäkin teen. Aikuinen ihminen kuitenkin on jo oppinut säätelemään itse juomistaan ja tietää yleensä rajansa.

Suomessa on oma historiansa alkoholin suhteen. Kirjoista olen lukenut, että joskus jopa palkka maksettiin joko kokonaan tai osittain oluena. Meillä on pitkät juomisen perinteet.

Viime vuosina lehtijutut ulos kodeistaan heitetyistä perheistä ovat vähentyneet. Uskon tämän olevan miedompien juomien ansioita. Hauskaa iltaa voidaan viettää pitempään nautiskellen seurustelujuomia kenenkään varsinaisesti humaltuvan liikaa. Moni mielipidevaikuttaja vetoaa siihen, että lainsäädäntö alkoholin suhteen on monissa maissa vapaampaa kuin Suomessa. Niissäkin maissa ehkä hyvällä ei katsota liikaa humaltumista. Maamme itsenäisenä maana on vasta 100-vuotias. Monien eurooppalaisten juomahistoria on paljon pidempi ja niissä on valmistettu alkoholijuomia kauan. Juomakulttuuri on kypsempää. Ei voi hoitaa viinitilaa tai viininvalmistusta menestyneesti, jos ei osaa hillitä alkoholin käyttöä. Suomessa alkoholin valmistus on lähes piilotettua. Sivistynyttä alkoholikulttuuria ei ole ehtinyt syntyä. Maamme on pohjoinen maa, jossa ei luontevin elinkeino ole viininviljely ja meillä toki on hyviä olutpanimoja. Nykyiset olutpanimot tekevät hyvää mietoa olutta Ruotsin malliin.

Onko monella ihmisellä lyhyt muisti tai sitten päättäjämmekin ovat niin nuoria, etteivät muista enää ennen alkoholin miedontamista vallinneita olosuhteita. Toivoisin tutkijoiden ja toimittajien vilkaisevan niitä sanomalehtiä, joita tuolloin julkaistiin.

 

Marraskuussa vuonna 2013 kirjoitin tässä blogijutussani näin:

” Jos liiallinen alkoholin käyttö on perheeseen hiipimässä, kannattaa alkaa valita kaupassa asioidessaan miedompia juomia, alkoholittomia tai mietoja oluita, vichyä jne. Ihmisellä saattaa olla taipumusta siihen, että edessään on viihtymisen vuoksi lasillinen jotakin juomaa. Juoman ei tarvitse sisältää alkoholia kuitenkaan. Myös seurueessa voi nauttia alkoholittomia tai mietoja juomia.

 

Olen joillekin tahoille lähettänyt pyyntöä, että suomalaisissa ravintoloissa olisi erityisesti naisia varten mietoa olutta hanaoluena. Ja tietenkin myös miehiä varten. Tuolloin olutta ostaessaan ei erotu muusta seurueesta ja saa samanlaisen juoman, joka siis olisi vain miedompi. Olisiko miedolle hanaoluelle jo kaupallista kysyntää?

 

Juomatavoiltaan ihmiset ovat erilaisia. Kannattaa pitää kiinni omista juomisrajoitteistaan myös keski-ikäisenä. Se, että ei juo päivällä on hyvä sääntö, ja myös se, että ei juo arkena tai jokaisena arkipäivänä. Itselläni on silloin tällöin tapana nauttia ykkösolut lounaalla, se rentouttaa ja on hyvänmakuista, mutta muuta alkoholijuomaa en kaipaa päivän aikana.”

 

Mielestäni Suomessa pitäisi pyrkiä edelleen miedompia juomia kohti kuin väkevämpiä. Nykyinen alkoholilaki pitäisi vähintään säilyttää. Tämä on myös kansanterveyskysymys.

 

]]>
50 http://tarjakaltiomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239197-alkoholirajat-ja-maan-tavat#comments Kotimaa Alkoholi alkoholipolitiikka Alkoholihaitat Sun, 25 Jun 2017 09:03:35 +0000 Tarja Kaltiomaa http://tarjakaltiomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239197-alkoholirajat-ja-maan-tavat