Etuuksien verotus http://ollimarkkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/153844/all Thu, 17 Mar 2016 23:36:14 +0200 fi Lapsilisäkö olisi verolle pantava? http://mikaelnerve.puheenvuoro.uusisuomi.fi/213840-lapsilisako-olisi-verolle-pantava <p>HS:n artikkeli (<a href="http://www.hs.fi/kotimaa/a1458105996815?jako=eba096035f7e8cf7517e3d4a6eb56f7d">http://www.hs.fi/kotimaa/a1458105996815?jako=eba096035f7e8cf7517e3d4a6eb56f7d</a>)&nbsp;lapsilisien mahdollisesta verottamisesta kirvoitti henkilökohtaisen ajatushautomoni jälleen suoltamaan tekstiä aiheesta.</p><p>Lapsilisähän tuli laajamittaisesti kaikkien suomalaisten perheiden saataville 1948 ja se on tarkoitettu kompensoimaan lapsen huollosta aiheutuvia kustannuksia. Asiasta on kautta sen historian väännetty kättä oikeiston ja vasemmiston kesken, ja näillä näkymin tuohon ei taida olla tulossa muutosta. Eikä siihenkään väittelyyn, onko se tarpeellinen hyvätuloisille perheille.&nbsp;</p><p>Mutta kun niitä säästöjä täytyisi saada aikaiseksi ja alkavat loppua mahdolliset säästökohteet. Onko silti oikein kohdistaa säästötoimet sinne missä ne rankaisevat köyhiä kaikkein kovimmin? Jos lapsilisiin pitää kajota, kajotkoon hallitus niihin lapsilisiin joille ei ole todellista tarvetta.</p><p>Suomessa on monta taloutta joiden yhteenlasketut tulot jäävät mediaanitulon alle, heille nykyinen lapsilisäkin on usein riittämätön, mutta ilman sitä ei yksinkertaisesti tultaisi toimeen. Sitten ovat aidan vehreämmällä puolen elävät perheet, joissa molemmat vanhemmat käyvät työssä ja ansaitsevat ihan kohtalaisesti. Hekin saavat saman lapsilisän, mutta heillä on varaa vaikka sijoittaa se rahastoihin tai pistää ihan muuten vain säästöön, jotta jälkikasvu saa ostaa sen ensimmäisen autonsa sitten ajokortin saatuaan ihan itse. Nykyisellä tasollahan tuosta kertyy yhden lapsen kohdalla 17 vuoden aikana 19533&euro;. Sillä saa jo aika hyvän ajoneuvon.&nbsp;</p><p><strong>Kateellisten panettelua</strong>, joku varmasti huudahtaa jo nyt. Sitäkin tämä tietenkin on, mutta samalla myös järkeilyä koko maan talouden hyväksi. Asettamalla tulorajat lapsilisille saavutettaisiin varmasti suuremmat säästöt kuin verottamalla tukia, jotka jo nyt maksetaan veroista. Tuohan lisää vain byrokratiaa, jota ymmärtääkseni ollaan pyritty vähentämään tässä jo useamman vuoden ajan, siinä kuitenkin surkeasti epäonnistuen.</p><p>Ehdotan, että tehdään lapsilisiin uudistus. Asetetaan tuloraja talouksille niin, että mikäli talouden tulot ylittävät mediaanitulon (23 770 &euro;/v per vanhempi eli 47 540 &euro;/v) ei lapsilisää saisi. Niillä tuloilla pitäisi jo pystyä ostamaan Pampersit ja Piltit. Ja tuosta rajasta kun tulot laskevat, niin vastaavassa suhteessa saisi sitten lapsilisää, niin että täysin peruspäivärahan varassa elävä yksinhuoltajatalous saisi täyden lapsilisän, joka voisi olla jopa merkittävästikin suurempi kuin nykyinen.&nbsp;</p><p>Ihan kamala sosialistinen ajatus, eikö? Olisihan tuossa vielä viritettävää, mutta mielestäni tuolla tavalla se olisi oikeudenmukaisempi. Näin ne eivät kärsisi, joilla ei ole edellytyksiä selvitä elämästä ilman tukia ja varakkaammillekin tulee näin oiva mahdollisuus osallistua näihin pääministeri Sipilän mainostamiin säästötalkoisiin.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> HS:n artikkeli (http://www.hs.fi/kotimaa/a1458105996815?jako=eba096035f7e8cf7517e3d4a6eb56f7d) lapsilisien mahdollisesta verottamisesta kirvoitti henkilökohtaisen ajatushautomoni jälleen suoltamaan tekstiä aiheesta.

Lapsilisähän tuli laajamittaisesti kaikkien suomalaisten perheiden saataville 1948 ja se on tarkoitettu kompensoimaan lapsen huollosta aiheutuvia kustannuksia. Asiasta on kautta sen historian väännetty kättä oikeiston ja vasemmiston kesken, ja näillä näkymin tuohon ei taida olla tulossa muutosta. Eikä siihenkään väittelyyn, onko se tarpeellinen hyvätuloisille perheille. 

Mutta kun niitä säästöjä täytyisi saada aikaiseksi ja alkavat loppua mahdolliset säästökohteet. Onko silti oikein kohdistaa säästötoimet sinne missä ne rankaisevat köyhiä kaikkein kovimmin? Jos lapsilisiin pitää kajota, kajotkoon hallitus niihin lapsilisiin joille ei ole todellista tarvetta.

Suomessa on monta taloutta joiden yhteenlasketut tulot jäävät mediaanitulon alle, heille nykyinen lapsilisäkin on usein riittämätön, mutta ilman sitä ei yksinkertaisesti tultaisi toimeen. Sitten ovat aidan vehreämmällä puolen elävät perheet, joissa molemmat vanhemmat käyvät työssä ja ansaitsevat ihan kohtalaisesti. Hekin saavat saman lapsilisän, mutta heillä on varaa vaikka sijoittaa se rahastoihin tai pistää ihan muuten vain säästöön, jotta jälkikasvu saa ostaa sen ensimmäisen autonsa sitten ajokortin saatuaan ihan itse. Nykyisellä tasollahan tuosta kertyy yhden lapsen kohdalla 17 vuoden aikana 19533€. Sillä saa jo aika hyvän ajoneuvon. 

Kateellisten panettelua, joku varmasti huudahtaa jo nyt. Sitäkin tämä tietenkin on, mutta samalla myös järkeilyä koko maan talouden hyväksi. Asettamalla tulorajat lapsilisille saavutettaisiin varmasti suuremmat säästöt kuin verottamalla tukia, jotka jo nyt maksetaan veroista. Tuohan lisää vain byrokratiaa, jota ymmärtääkseni ollaan pyritty vähentämään tässä jo useamman vuoden ajan, siinä kuitenkin surkeasti epäonnistuen.

Ehdotan, että tehdään lapsilisiin uudistus. Asetetaan tuloraja talouksille niin, että mikäli talouden tulot ylittävät mediaanitulon (23 770 €/v per vanhempi eli 47 540 €/v) ei lapsilisää saisi. Niillä tuloilla pitäisi jo pystyä ostamaan Pampersit ja Piltit. Ja tuosta rajasta kun tulot laskevat, niin vastaavassa suhteessa saisi sitten lapsilisää, niin että täysin peruspäivärahan varassa elävä yksinhuoltajatalous saisi täyden lapsilisän, joka voisi olla jopa merkittävästikin suurempi kuin nykyinen. 

Ihan kamala sosialistinen ajatus, eikö? Olisihan tuossa vielä viritettävää, mutta mielestäni tuolla tavalla se olisi oikeudenmukaisempi. Näin ne eivät kärsisi, joilla ei ole edellytyksiä selvitä elämästä ilman tukia ja varakkaammillekin tulee näin oiva mahdollisuus osallistua näihin pääministeri Sipilän mainostamiin säästötalkoisiin.

 

 

 

]]>
1 http://mikaelnerve.puheenvuoro.uusisuomi.fi/213840-lapsilisako-olisi-verolle-pantava#comments Etuuksien verotus Lapsilisä Lapsilisäleikkaukset Lapsilisät Tulorajat Thu, 17 Mar 2016 21:36:14 +0000 Mikael Nerve http://mikaelnerve.puheenvuoro.uusisuomi.fi/213840-lapsilisako-olisi-verolle-pantava
Työmarkkinatuki ja tuloverotus http://ollisaarinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198532-tyomarkkinatuki-ja-tuloverotus <p>Professori Heikki Hiilamo on todennut työmarkkinatuen verotuksen turhaksi, koska työmarkkinatuella elävä joutuu turvautumaan toimeentulotukeen muun muassa näitä veroja maksaakseen. Itse esittäisin ongelman pikemminkin vaatimukseksi tuloverotuksen yleiseksi yhtenäistämiseksi, pääomaverotusta lukuun ottamatta.</p><p>Ongelma juontuu jostain 1980 -luvulta, jolloin ansiotuloa ruvettiin suosimaan etuustuloihin nähden ilmeisesti kuvitellun kannustusvaikutuksen vuoksi. Myöhemmin eläketulon verotusta taivutettiin ansiotulon verotuksen suuntaan pienten eläkkeiden osalta. Etuustulot jäivät ankarimmin verotetuiksi. Tätä pehmentää, että toimeentulotuki ja asumistuki ovat verottomia mistä seuraa, että Hiilamon esittämä ongelma jää huonosti määritellyksi: Pienituloisen kokonaisveroaste riippuu hänen saamiensa verottomien tulojen ja verollisten tulojen summasta ja suhteesta.</p><p>Työmarkkinatuen perusmäärä on 8640 euroa vuodessa. Siitä menee Helsingissä kuntaveroa sekä sairaanhoitomaksua ynnä Yleveroa 16 % eli 1352 euroa vuodessa.</p><p>Saman suuruisesta eläkkeestä tai vastaavasta ansiotulosta menee ainoastaan Yleveroa 58 euroa, veroasteen ollessa alle prosentin.</p><p>Vastaava verotettava ansiotulo saadaan, kun 9109,5&nbsp; euron ansiotulosta vähennettään siirretty palkka, eli palkansaajan ansiosidonnaiset vakuutusmaksut jolloin verotettavaksi ansiotuloksi jä 8640 euroa.</p><p>Takuueläke on hieman työmarkkinatukea korkeampi. Näillä tulotasoilla tulonsaaja on oikeutettu verottomaan asumistukeen, mikä alentaa efektiivistä veroastetta.</p><p>Pienimmät tuntipalkat lienevät 8 euron paikkeilla jolloin kuukausipalkka on 150 * 8 =&nbsp; 1200 euroa /kk vastaten noin 15 000 euron vuosiansioita. Tästä varsinaiset verot ilman paivärahamaksuja ovat&nbsp; Helsingissä&nbsp; noin 660 euroa, joten selvästi korkeammasta tulosta joutuu palkansaaja maksamaan selvästi vähemmän veroa kuin työmarkkinatuella sinnittelevä.</p><p>Voidaan helposti tulla johtopäätökseen, että henkilöverotuksen eri tulolajien erilainen kohtelu ei ole tasa-arvo- ja oikeudenmukaisuusmielessä perusteltua.&nbsp; Olisi siis luovuttava erillisistä perus-, eläke-, ansiotulo- ja työtulovähennyksistä jolloin taulukko kohtelisi kaikkia tulonsaajia samoin.</p><p>Sen sijaan etuuksien verottomuutta en professori Hiilamon tavoin kannata. Asumistuki ja toimeentulotuki olisi myönnettävä verolllisina, toimeentulotuki tietenkin noin kuntaveron määrällä korotettuna. Verotuksen oikeudenmukaisuus toteutuu nimenomaan veron määrän suhteessa tuloon, ei mitenkään muuten.</p><p>Yleistä pääomatuloveroa ei ole syytä tuoda henkilöverotuksen progression piiriin monestakaan syystä, joista yksi on sijoitusten ajallisen allokaation ongelma kalenteritulon suhteen. Pääomatuloverotus tulisi kuitenkin saattaa sisäisesti neutraaliksi mikä merkitsee lobbarikieltoa verohallitukseen. Nykyinen yli 30 prosentin pääomatuloveroaste on vähintäänkin riittävä ylittäen useimpien ansiotulonsaajien veroasteen ilman ansiontulon vakuutusmaksuja, jotka eivät pääomatuloa koske.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Professori Heikki Hiilamo on todennut työmarkkinatuen verotuksen turhaksi, koska työmarkkinatuella elävä joutuu turvautumaan toimeentulotukeen muun muassa näitä veroja maksaakseen. Itse esittäisin ongelman pikemminkin vaatimukseksi tuloverotuksen yleiseksi yhtenäistämiseksi, pääomaverotusta lukuun ottamatta.

Ongelma juontuu jostain 1980 -luvulta, jolloin ansiotuloa ruvettiin suosimaan etuustuloihin nähden ilmeisesti kuvitellun kannustusvaikutuksen vuoksi. Myöhemmin eläketulon verotusta taivutettiin ansiotulon verotuksen suuntaan pienten eläkkeiden osalta. Etuustulot jäivät ankarimmin verotetuiksi. Tätä pehmentää, että toimeentulotuki ja asumistuki ovat verottomia mistä seuraa, että Hiilamon esittämä ongelma jää huonosti määritellyksi: Pienituloisen kokonaisveroaste riippuu hänen saamiensa verottomien tulojen ja verollisten tulojen summasta ja suhteesta.

Työmarkkinatuen perusmäärä on 8640 euroa vuodessa. Siitä menee Helsingissä kuntaveroa sekä sairaanhoitomaksua ynnä Yleveroa 16 % eli 1352 euroa vuodessa.

Saman suuruisesta eläkkeestä tai vastaavasta ansiotulosta menee ainoastaan Yleveroa 58 euroa, veroasteen ollessa alle prosentin.

Vastaava verotettava ansiotulo saadaan, kun 9109,5  euron ansiotulosta vähennettään siirretty palkka, eli palkansaajan ansiosidonnaiset vakuutusmaksut jolloin verotettavaksi ansiotuloksi jä 8640 euroa.

Takuueläke on hieman työmarkkinatukea korkeampi. Näillä tulotasoilla tulonsaaja on oikeutettu verottomaan asumistukeen, mikä alentaa efektiivistä veroastetta.

Pienimmät tuntipalkat lienevät 8 euron paikkeilla jolloin kuukausipalkka on 150 * 8 =  1200 euroa /kk vastaten noin 15 000 euron vuosiansioita. Tästä varsinaiset verot ilman paivärahamaksuja ovat  Helsingissä  noin 660 euroa, joten selvästi korkeammasta tulosta joutuu palkansaaja maksamaan selvästi vähemmän veroa kuin työmarkkinatuella sinnittelevä.

Voidaan helposti tulla johtopäätökseen, että henkilöverotuksen eri tulolajien erilainen kohtelu ei ole tasa-arvo- ja oikeudenmukaisuusmielessä perusteltua.  Olisi siis luovuttava erillisistä perus-, eläke-, ansiotulo- ja työtulovähennyksistä jolloin taulukko kohtelisi kaikkia tulonsaajia samoin.

Sen sijaan etuuksien verottomuutta en professori Hiilamon tavoin kannata. Asumistuki ja toimeentulotuki olisi myönnettävä verolllisina, toimeentulotuki tietenkin noin kuntaveron määrällä korotettuna. Verotuksen oikeudenmukaisuus toteutuu nimenomaan veron määrän suhteessa tuloon, ei mitenkään muuten.

Yleistä pääomatuloveroa ei ole syytä tuoda henkilöverotuksen progression piiriin monestakaan syystä, joista yksi on sijoitusten ajallisen allokaation ongelma kalenteritulon suhteen. Pääomatuloverotus tulisi kuitenkin saattaa sisäisesti neutraaliksi mikä merkitsee lobbarikieltoa verohallitukseen. Nykyinen yli 30 prosentin pääomatuloveroaste on vähintäänkin riittävä ylittäen useimpien ansiotulonsaajien veroasteen ilman ansiontulon vakuutusmaksuja, jotka eivät pääomatuloa koske.

]]>
2 http://ollisaarinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198532-tyomarkkinatuki-ja-tuloverotus#comments Ansiotulovero Eläkeverotus Etuuksien verotus Pääomaverotus Fri, 17 Jul 2015 18:42:55 +0000 Olli Saarinen http://ollisaarinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198532-tyomarkkinatuki-ja-tuloverotus