Sisämarkkinat http://heikkipatomki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/134863/all Sat, 17 Jun 2017 08:44:10 +0300 fi Maakunnat jakavat myös yritys- ja rakennetuet, sisämarkkinat kieroutuvat http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238780-maakunnat-jakavat-myos-yritys-ja-rakennetuet-epaterve-kilpailu-kasvaa <p>Kaksi maakuntaa, toisessa nosturifirmalle merkittävät tuet ja toisessa ei senttiäkään - kumpi pärjää kotimarkkinoilla? Maakuntauudistuksen myötä lausuntokierroksella on&nbsp;laki alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta, jossa siirretään merkittävä määrä yritys- sekä rakennetuista maakuntien itsenäisesti jaettavaksi. Tässä piilee suuri uhka sisämarkkinoiden vääristymiselle.</p><p>Harvemmin olen vahvasti EK:n kanssa samoilla linjoilla, mutta tällä kertaa he ovat lausunnossaan kiinnittäneet todella tärkeisiin asioihin huomiota ja tuntuvat olevan huolissaan siitä, mihin tämä päätäntävallan hajautus johtaa.</p><p><strong>Laki alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta</strong></p><p>Alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta annettavalla lailla on tarkoitus siirtää<br />maakunnan liittojen sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten rahoitustehtäviä perustettaville maakunnille ja Uudenmaan kuntayhtymälle. Lisäksi laissa olisi tarkoitus säätää eräistä ministeriöiden myöntämistä tuista. Laki koskisi sekä kansallista varoista että Euroopan unionin varoista myönnettäviä tukia. Tukimuodot pysyisivät pitkälti nykyisen kaltaisina ja suurin muutos koskisikin tukea myöntäviä tahoja, joita olisivat yleensä maakunnat.</p><p>Tiivistettynä ELY-keskukset lopetetaan ja maakunnat päättävät itsenäisesti tuista. Kyse ei ole pienistä summista - esimerkiksi Euroopan aluekehitysrahastosta EAKR:stä ja Euroopan sosiaalirahastosta ESR:stä jaettiin vuodena alussa varoja 346 miljoonaa euroa alueille ely-keskusten ja maakunnan liittojen päätettäväksi.</p><p><strong>EK:n lausunto koskien vaikutusta kilpailuun</strong></p><p><em>&quot;</em><em>Yritykset ja monet muut tuensaajat toimivat alue- ja hallintorajojen yli ja niistä välittämättä, jolloin on pystyttävä takaamaan tukikriteereiltään ja sisällöltään yhdenmukainen palvelu kaikkialla Suomessa. EK korostaa, että maahan ei saa syntyä toimintakulttuureiltaan ja -käytännöiltään erilaisia maakuntia, missä yrityksiä ja muita tuensaajia käsiteltäisiin eri tavoin sijainnista riippuen. Riittävä rahallinen panostus yrityksille myönnettäviin tukiin tulee turvata sisällyttämällä sitä koskeva säännös lakiin.</em>&quot;</p><p>&quot;<em>Niin ikään uusi sääntely mahdollistaa yritystukien edelleen kehittämisen vastaamaan maakunnan tarpeita. On varmistettava, etteivät rahoituksen myönnön kriteerit eivät erilaistu maakuntien välillä liikaa aiheuttaen epätervettä kilpailua maakuntien kesken. EK painottaa, että yrityksille myönnettävien tukien tulee kohdentua ennen kaikkea elinkeinotoimintaa uudistavaan, ei säilyttävään toimintaan</em>&quot;</p><p>Jaan vahvasti tämän huolen ja näistä on pakko pitää huolta tai ajaudumme todella epäterveeseen kilpailuun Suomen sisämarkkinoilla.</p><p><strong>Käytännön esimerkki: kaksi eri maakunnissa toimivaa nosturiyritystä</strong></p><p>Viereisissä maakunnissa toimii kaksi saman nosturialan yritystä. Yritys A:lle myönnetään tukea 500 000 euroa jollain maakunnan kriteerillä. Yritys B puolestaan ei saa tukea maakunnaltaan senttiäkään. Molemmat kilpailevat sisämarkkinoilla urakoista, kumpi yritys näistä tulee menestymään tulevaisuudessa paremmin? Melko vahvalla todennäköisyydellä merkittävän tuen saanut yritys A. Tuen myötä sillä on merkittävästi parempi asema tarjota palveluitaan edullisemmin ja pahimmillaan se voi jopa ajaa kilpailijan konkurssiin. Tämä johtuu kilpailun vääristymästä eikä ole suinkaan vapaan kilpailun tulos.</p><p><strong>Kokoomus myynyt itsensä liian kalliilla valinnanvapauden tähden</strong></p><p>En oikein ymmärrä miksi valinnavapaus on Kokoomukselle niin tärkeä, että se on valmis tällaiseen valtavaan vallansiirtoon järjettömällä kahdeksalletoista maakunnan mallilla. Uudistus lisää merkittävästi Keskustan valtaa Suomessa tulevina vuosina ja esimerkiksi näiden tukien siirtyminen voi vääristää kilpailua merkittävästi. Vaikka Kokoomus näennäisen vapaan kilpailun kannattajana ei olekaan ollut tekemässä mitään vapaata kilpailua vääristävsille yritystuille, niin en usko tämän vallansiirron olevan sille eduksi.</p><p><strong>18 maakunnan mallin tehottomuus</strong></p><p>Elina Lepomäki kritisoi blogissaan maakuntamallia ja sen epäselvyyttä - tällä kertaa olen pääosin samaa mieltä. Jopa EK toteaa malllista seuraavaa lausunnossaan:</p><p>&quot;EK huomauttaa, että vaikka kasvupalveluiden kokonaisesityksellä tavoitellaankin kustannussäästöjä, kasvupalveluiden resurssien hajauttamisessa 18 eri maakuntaan on huomattava riski kustannustehottomaan ja pirstaleiseen palvelujen tuotantorakenteeseen sekä hallintokulujen kasvuun. Tästä syystä EK suosittaa vahvasti maakuntien aktiivista ja systemaattista hakeutumista keskinäiseen yhteistyöhön ja tehtävien keskittämistä kasvupalveluissa nyt ehdotettua laajemmin.&quot;</p><p>Erilaisten julkisen puolen säästö- ja yksinkertaistamistavoitteiden kannalta malli on pahassa ristiriidassa. Keskustan valtapolitiikan vuoksi saatetaan joutua tilanteeseen, jossa luodun tehottoman mallin vuoksi kustannukset lisääntyvät. &nbsp;Tämä ei ole sitä kuuluisaa Suomen edun ajamista.</p><p><strong>Aika herätä, Soten takana tapahtuu suuria</strong></p><p>Sote ja valinnanvapaus kerää nyt suuren yleisön huomion. Ymmärrän huolen terveyspalveluiden tulevaisuudesta, mutta tämä muutos koskee koko yritysmaailmaa Suomessa ja sen vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen.&nbsp;Nämä lait ovat vaarassa jäädä pimentoon ja mennä läpi ilman tarpeellista julkista tarkastelua. Suomi tarvitsee vientiä ja kasvua eikä maakuntien välistä kilpailua ja kikkailua sisämarkkinoilla. Siinä siirrellään vain rahaa taskusta toiseen epäterveellä kilpailulla tukien avulla.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kaksi maakuntaa, toisessa nosturifirmalle merkittävät tuet ja toisessa ei senttiäkään - kumpi pärjää kotimarkkinoilla? Maakuntauudistuksen myötä lausuntokierroksella on laki alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta, jossa siirretään merkittävä määrä yritys- sekä rakennetuista maakuntien itsenäisesti jaettavaksi. Tässä piilee suuri uhka sisämarkkinoiden vääristymiselle.

Harvemmin olen vahvasti EK:n kanssa samoilla linjoilla, mutta tällä kertaa he ovat lausunnossaan kiinnittäneet todella tärkeisiin asioihin huomiota ja tuntuvat olevan huolissaan siitä, mihin tämä päätäntävallan hajautus johtaa.

Laki alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta

Alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta annettavalla lailla on tarkoitus siirtää
maakunnan liittojen sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten rahoitustehtäviä perustettaville maakunnille ja Uudenmaan kuntayhtymälle. Lisäksi laissa olisi tarkoitus säätää eräistä ministeriöiden myöntämistä tuista. Laki koskisi sekä kansallista varoista että Euroopan unionin varoista myönnettäviä tukia. Tukimuodot pysyisivät pitkälti nykyisen kaltaisina ja suurin muutos koskisikin tukea myöntäviä tahoja, joita olisivat yleensä maakunnat.

Tiivistettynä ELY-keskukset lopetetaan ja maakunnat päättävät itsenäisesti tuista. Kyse ei ole pienistä summista - esimerkiksi Euroopan aluekehitysrahastosta EAKR:stä ja Euroopan sosiaalirahastosta ESR:stä jaettiin vuodena alussa varoja 346 miljoonaa euroa alueille ely-keskusten ja maakunnan liittojen päätettäväksi.

EK:n lausunto koskien vaikutusta kilpailuun

"Yritykset ja monet muut tuensaajat toimivat alue- ja hallintorajojen yli ja niistä välittämättä, jolloin on pystyttävä takaamaan tukikriteereiltään ja sisällöltään yhdenmukainen palvelu kaikkialla Suomessa. EK korostaa, että maahan ei saa syntyä toimintakulttuureiltaan ja -käytännöiltään erilaisia maakuntia, missä yrityksiä ja muita tuensaajia käsiteltäisiin eri tavoin sijainnista riippuen. Riittävä rahallinen panostus yrityksille myönnettäviin tukiin tulee turvata sisällyttämällä sitä koskeva säännös lakiin."

"Niin ikään uusi sääntely mahdollistaa yritystukien edelleen kehittämisen vastaamaan maakunnan tarpeita. On varmistettava, etteivät rahoituksen myönnön kriteerit eivät erilaistu maakuntien välillä liikaa aiheuttaen epätervettä kilpailua maakuntien kesken. EK painottaa, että yrityksille myönnettävien tukien tulee kohdentua ennen kaikkea elinkeinotoimintaa uudistavaan, ei säilyttävään toimintaan"

Jaan vahvasti tämän huolen ja näistä on pakko pitää huolta tai ajaudumme todella epäterveeseen kilpailuun Suomen sisämarkkinoilla.

Käytännön esimerkki: kaksi eri maakunnissa toimivaa nosturiyritystä

Viereisissä maakunnissa toimii kaksi saman nosturialan yritystä. Yritys A:lle myönnetään tukea 500 000 euroa jollain maakunnan kriteerillä. Yritys B puolestaan ei saa tukea maakunnaltaan senttiäkään. Molemmat kilpailevat sisämarkkinoilla urakoista, kumpi yritys näistä tulee menestymään tulevaisuudessa paremmin? Melko vahvalla todennäköisyydellä merkittävän tuen saanut yritys A. Tuen myötä sillä on merkittävästi parempi asema tarjota palveluitaan edullisemmin ja pahimmillaan se voi jopa ajaa kilpailijan konkurssiin. Tämä johtuu kilpailun vääristymästä eikä ole suinkaan vapaan kilpailun tulos.

Kokoomus myynyt itsensä liian kalliilla valinnanvapauden tähden

En oikein ymmärrä miksi valinnavapaus on Kokoomukselle niin tärkeä, että se on valmis tällaiseen valtavaan vallansiirtoon järjettömällä kahdeksalletoista maakunnan mallilla. Uudistus lisää merkittävästi Keskustan valtaa Suomessa tulevina vuosina ja esimerkiksi näiden tukien siirtyminen voi vääristää kilpailua merkittävästi. Vaikka Kokoomus näennäisen vapaan kilpailun kannattajana ei olekaan ollut tekemässä mitään vapaata kilpailua vääristävsille yritystuille, niin en usko tämän vallansiirron olevan sille eduksi.

18 maakunnan mallin tehottomuus

Elina Lepomäki kritisoi blogissaan maakuntamallia ja sen epäselvyyttä - tällä kertaa olen pääosin samaa mieltä. Jopa EK toteaa malllista seuraavaa lausunnossaan:

"EK huomauttaa, että vaikka kasvupalveluiden kokonaisesityksellä tavoitellaankin kustannussäästöjä, kasvupalveluiden resurssien hajauttamisessa 18 eri maakuntaan on huomattava riski kustannustehottomaan ja pirstaleiseen palvelujen tuotantorakenteeseen sekä hallintokulujen kasvuun. Tästä syystä EK suosittaa vahvasti maakuntien aktiivista ja systemaattista hakeutumista keskinäiseen yhteistyöhön ja tehtävien keskittämistä kasvupalveluissa nyt ehdotettua laajemmin."

Erilaisten julkisen puolen säästö- ja yksinkertaistamistavoitteiden kannalta malli on pahassa ristiriidassa. Keskustan valtapolitiikan vuoksi saatetaan joutua tilanteeseen, jossa luodun tehottoman mallin vuoksi kustannukset lisääntyvät.  Tämä ei ole sitä kuuluisaa Suomen edun ajamista.

Aika herätä, Soten takana tapahtuu suuria

Sote ja valinnanvapaus kerää nyt suuren yleisön huomion. Ymmärrän huolen terveyspalveluiden tulevaisuudesta, mutta tämä muutos koskee koko yritysmaailmaa Suomessa ja sen vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Nämä lait ovat vaarassa jäädä pimentoon ja mennä läpi ilman tarpeellista julkista tarkastelua. Suomi tarvitsee vientiä ja kasvua eikä maakuntien välistä kilpailua ja kikkailua sisämarkkinoilla. Siinä siirrellään vain rahaa taskusta toiseen epäterveellä kilpailulla tukien avulla.

]]>
7 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238780-maakunnat-jakavat-myos-yritys-ja-rakennetuet-epaterve-kilpailu-kasvaa#comments #Kokoomus #maakuntauudistus %23hallitus Sisämarkkinat Vapaa kilpailu Sat, 17 Jun 2017 05:44:10 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238780-maakunnat-jakavat-myos-yritys-ja-rakennetuet-epaterve-kilpailu-kasvaa
Mitä mieltä May on todellisuudessa? http://jpvuorela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230009-mita-mielta-may-on-todellisuudessa <p>Brexit means Brexit, vai mitä? Britihän eivät tarvitse Euroopan sisämarkkinoita, koska he hallitsevat maailmaa. Kuka englantilainen taas sanoikaan näin:</p><p>&nbsp;</p><p>&ldquo;Viemme enemmän Irlantiin kuin Kiinaan; lähes kaksi kertaa niin paljon Belgiaan kuin Intiaan; ja lähes kolme kertaa niin paljon Ruotsiin kuin Brasiliaan. Ei ole realistista kuvitella, että voisimme vain korvata Euroopan-kaupan näillä uusilla markkinoilla&hellip;</p><p>Britannian ja EU:n vastakkainasettelussa 44% meidän viennistämme on tärkeämpää meille kuin 8% EU:n viennistä on heille&hellip;</p><p>Uskon, että on selvästi kansallisessa intressissämme pysyä Euroopan unionin jäsenenä.&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>No, sehän oli Theresa May, viime huhtikuussa. Uskooko joku vakavissaan, että hän on nyt toista mieltä? Tietenkin hän on lojaali kansanäänestyksen tulokselle, mutta arvelisin eurooppalaisten neuvottelijoiden olevan kohtalaisen vahvoissa asemissa, kun tulliunioniin kuulumisesta puhutaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Brexit means Brexit, vai mitä? Britihän eivät tarvitse Euroopan sisämarkkinoita, koska he hallitsevat maailmaa. Kuka englantilainen taas sanoikaan näin:

 

“Viemme enemmän Irlantiin kuin Kiinaan; lähes kaksi kertaa niin paljon Belgiaan kuin Intiaan; ja lähes kolme kertaa niin paljon Ruotsiin kuin Brasiliaan. Ei ole realistista kuvitella, että voisimme vain korvata Euroopan-kaupan näillä uusilla markkinoilla…

Britannian ja EU:n vastakkainasettelussa 44% meidän viennistämme on tärkeämpää meille kuin 8% EU:n viennistä on heille…

Uskon, että on selvästi kansallisessa intressissämme pysyä Euroopan unionin jäsenenä.”

 

No, sehän oli Theresa May, viime huhtikuussa. Uskooko joku vakavissaan, että hän on nyt toista mieltä? Tietenkin hän on lojaali kansanäänestyksen tulokselle, mutta arvelisin eurooppalaisten neuvottelijoiden olevan kohtalaisen vahvoissa asemissa, kun tulliunioniin kuulumisesta puhutaan.

]]>
19 http://jpvuorela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230009-mita-mielta-may-on-todellisuudessa#comments Brexit EU Sisämarkkinat Theresa May Sun, 22 Jan 2017 22:30:10 +0000 Jari-Pekka Vuorela http://jpvuorela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230009-mita-mielta-may-on-todellisuudessa
EU tarvitsee suunnan kohti isänmaiden Eurooppaa http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/208535-eu-tarvitsee-suunnan-kohti-isanmaiden-eurooppaa <p>Euroopan unioni on alusta alkaen paininut ongelmissa. Sen ymmärtämiseksi ei tarvita edes erään entisen oppositiopoliitikon tunnettua sutkautusta.</p><p>Euroalueen kriisille ei loppua ole näköpiirissä, sillä apupaketeilla on ostettu vain lisäaikaa. Velkakellot tikittävät edelleen.</p><p>Pakolaiskriisiäkään ei ole kyetty ratkaisemaan, saati, että sen syihin olisi puututtu. Maahanmuuttajatulva on pannut EU-maiden sisäiset järjestelmät koville.</p><p>Liittovaltiota kannattavat federalistit käyttävät kriisejä verukkeena yhdentymisen tiivistämiseen, kun taas EU:n vastustajat käyttävät niitä perusteena unionista eroamiselle.</p><p>EU:n komissiolla on aina sama &rdquo;lääke&rdquo; kriiseihin: lisää yhdentymistä. Syyskuussa komissio ehdotti pysyvää <a href="http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/eu%20komissio%20dublinin%20asetus%20hatatila%20pakolaiset-41497">kriisimekanismia, jolla se voisi päättää turvapaikanhakijoiden</a> siirtämisestä jäsenmaasta toiseen. Marraskuussa komissio ehdotti euroalueelle <a href="http://www.taloussanomat.fi/rahoitus/2015/11/24/komissio-ehdottaa-euroalueen-yhteista-talletussuojaa/201515532/12">yhteistä talletussuojajärjestelmää</a>. Eilen se ehdotti EU:n <a href="http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/rajavalvonta_komissio_ehdotus-44429">yhteisen raja- ja rannikkovartioston perustamista</a>, jolloin kansallisista rannikkovartiostoista tulisi osa sitä. Kriisitoimien varjolla unionia hivutetaan kohti vallan keskittämistä.</p><p>Komissio on ohjelmoitu edistämään liittovaltiokehitystä. Sitä se myös tulee tekemään, kunnes se ohjelmoidaan uudestaan. Yksittäisen jäsenvaltion, <a href="http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2015071520040616_ul.shtml">kuten Suomen</a>, mahdollisuudet pysäyttää tätä kehitystä, saati kääntää sen suuntaa, ovat osoittautuneet käytännössä vähäisiksi. Tästä seuraa se, että niin kauan kuin Eurooppaa hallitsee komission ajama yhdentymisvisio, myös unionia hajottava keskipakoisvoima lisääntyy.</p><p>Nyt uhkana on jo Britannian eroaminen EU:sta, <em>Brexit</em>. Asia ratkeaa vuoden 2017 loppuun mennessä <a href="http://www.bbc.com/news/uk-politics-34770875">järjestettävässä kansanäänestyksessä</a>. Ei ole mahdotonta, että Brexit käynnistää prosessin, joka johtaa unionin hajoamiseen. Brittihallitus on esittänyt vaatimuksensa EU:n uudistamisesta sellaiseksi, että britit äänestäisivät unionissa pysymisen puolesta.</p><p><a href="http://www.bbc.com/news/uk-politics-34770875">Unionin ongelmat</a>, joihin pääministeri <strong>David Cameron</strong> vaatii korjausta, eivät yllätä. Niitä ovat juuri euroalueen ongelmat, Euroopan kilpailukyvyn kriisi, demokratiakuilu EU:n ja sen kansalaisten välillä sekä vapaan liikkuvuuden hyväksikäyttö maahanmuuttoaallon yhteydessä.</p><p>Haasteisiin vastaamiseksi <a href="http://www.bbc.com/news/uk-politics-34770875">brittihallitus vaatii</a> takeita siitä, että euroalueen ulkopuoliset jäsenmaat pääsevt yhdenvertaisesti EU:n sisämarkkinoille, ja sitä, että unioni keskittyisi Euroopan kilpailukyvyn tehostamiseen, takeita erivapaudesta jättäytyä tiiviimmän yhdentymisen ulkopuolelle ja jäsenmaiden kansallisten parlamenttien aseman vahvistamista sekä mahdollisuutta rajoittaa maahanmuuttajien sosiaalietuuksia.</p><p>Brittihallituksen vaatimukset tarkoittavat eriytymistä (<em>segregaatio</em>), joka on yhdentymisen (<em>integraation</em>) vastakohta. Ne ovat myös selviä viitteitä unionin tosiasiallisesta hajoamiskehityksestä.</p><p>Tämä osoittaa, että Eurooppa ja EU tarvitsevat kipeästi uutta ja vahvaa visiota äärivaihtoehtojen tilalle. Liittovaltion ja EU:sta eroamisen välissä on vaihtoehto, joka perustuu EU:n kehittämiseen itsenäisten jäsenvaltioiden yhteistyöelimenä. Tällöin päätöksenteko pidetään mahdollisimman lähellä kansalaista. Ensin tulee yksilö ja hänen perheensä, sen jälkeen yhteisö ja jäsenvaltio. Vain koko Euroopan kannalta oleellisimmat päätökset tulee tehdä EU-tasolla.</p><p>Tämä ei oikeistaan ole edes mikään uusi visio. Ranskan presidentti <strong>Charles de Gaulle</strong> esitti jo 1960-luvulla <em>isänmaiden Eurooppa</em> -näkemyksensä, joka on samankaltainen sen kanssa.</p><p>EU:n komission ja muiden toimielinten tehtäviä tulee tämän mukaisesti uudistaa niin, että ne kehittävät unionia itsenäisten valtioiden yhteisönä, joka edistää toimivien sisämarkkinoiden kautta työllisyyttä ja hyvinvointia. EU:n pitää keskittyä toiminnassaan vain niihin asioihin, joissa yhteistyöllä voidaan aidosti saavuttaa olennaista lisäarvoa kansalliseen politiikkaan.</p><p>EU tarvitsee uuden suunnan kohti isänmaiden Eurooppaa.</p><p><strong>Petteri Hiienkoski</strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Euroopan unioni on alusta alkaen paininut ongelmissa. Sen ymmärtämiseksi ei tarvita edes erään entisen oppositiopoliitikon tunnettua sutkautusta.

Euroalueen kriisille ei loppua ole näköpiirissä, sillä apupaketeilla on ostettu vain lisäaikaa. Velkakellot tikittävät edelleen.

Pakolaiskriisiäkään ei ole kyetty ratkaisemaan, saati, että sen syihin olisi puututtu. Maahanmuuttajatulva on pannut EU-maiden sisäiset järjestelmät koville.

Liittovaltiota kannattavat federalistit käyttävät kriisejä verukkeena yhdentymisen tiivistämiseen, kun taas EU:n vastustajat käyttävät niitä perusteena unionista eroamiselle.

EU:n komissiolla on aina sama ”lääke” kriiseihin: lisää yhdentymistä. Syyskuussa komissio ehdotti pysyvää kriisimekanismia, jolla se voisi päättää turvapaikanhakijoiden siirtämisestä jäsenmaasta toiseen. Marraskuussa komissio ehdotti euroalueelle yhteistä talletussuojajärjestelmää. Eilen se ehdotti EU:n yhteisen raja- ja rannikkovartioston perustamista, jolloin kansallisista rannikkovartiostoista tulisi osa sitä. Kriisitoimien varjolla unionia hivutetaan kohti vallan keskittämistä.

Komissio on ohjelmoitu edistämään liittovaltiokehitystä. Sitä se myös tulee tekemään, kunnes se ohjelmoidaan uudestaan. Yksittäisen jäsenvaltion, kuten Suomen, mahdollisuudet pysäyttää tätä kehitystä, saati kääntää sen suuntaa, ovat osoittautuneet käytännössä vähäisiksi. Tästä seuraa se, että niin kauan kuin Eurooppaa hallitsee komission ajama yhdentymisvisio, myös unionia hajottava keskipakoisvoima lisääntyy.

Nyt uhkana on jo Britannian eroaminen EU:sta, Brexit. Asia ratkeaa vuoden 2017 loppuun mennessä järjestettävässä kansanäänestyksessä. Ei ole mahdotonta, että Brexit käynnistää prosessin, joka johtaa unionin hajoamiseen. Brittihallitus on esittänyt vaatimuksensa EU:n uudistamisesta sellaiseksi, että britit äänestäisivät unionissa pysymisen puolesta.

Unionin ongelmat, joihin pääministeri David Cameron vaatii korjausta, eivät yllätä. Niitä ovat juuri euroalueen ongelmat, Euroopan kilpailukyvyn kriisi, demokratiakuilu EU:n ja sen kansalaisten välillä sekä vapaan liikkuvuuden hyväksikäyttö maahanmuuttoaallon yhteydessä.

Haasteisiin vastaamiseksi brittihallitus vaatii takeita siitä, että euroalueen ulkopuoliset jäsenmaat pääsevt yhdenvertaisesti EU:n sisämarkkinoille, ja sitä, että unioni keskittyisi Euroopan kilpailukyvyn tehostamiseen, takeita erivapaudesta jättäytyä tiiviimmän yhdentymisen ulkopuolelle ja jäsenmaiden kansallisten parlamenttien aseman vahvistamista sekä mahdollisuutta rajoittaa maahanmuuttajien sosiaalietuuksia.

Brittihallituksen vaatimukset tarkoittavat eriytymistä (segregaatio), joka on yhdentymisen (integraation) vastakohta. Ne ovat myös selviä viitteitä unionin tosiasiallisesta hajoamiskehityksestä.

Tämä osoittaa, että Eurooppa ja EU tarvitsevat kipeästi uutta ja vahvaa visiota äärivaihtoehtojen tilalle. Liittovaltion ja EU:sta eroamisen välissä on vaihtoehto, joka perustuu EU:n kehittämiseen itsenäisten jäsenvaltioiden yhteistyöelimenä. Tällöin päätöksenteko pidetään mahdollisimman lähellä kansalaista. Ensin tulee yksilö ja hänen perheensä, sen jälkeen yhteisö ja jäsenvaltio. Vain koko Euroopan kannalta oleellisimmat päätökset tulee tehdä EU-tasolla.

Tämä ei oikeistaan ole edes mikään uusi visio. Ranskan presidentti Charles de Gaulle esitti jo 1960-luvulla isänmaiden Eurooppa -näkemyksensä, joka on samankaltainen sen kanssa.

EU:n komission ja muiden toimielinten tehtäviä tulee tämän mukaisesti uudistaa niin, että ne kehittävät unionia itsenäisten valtioiden yhteisönä, joka edistää toimivien sisämarkkinoiden kautta työllisyyttä ja hyvinvointia. EU:n pitää keskittyä toiminnassaan vain niihin asioihin, joissa yhteistyöllä voidaan aidosti saavuttaa olennaista lisäarvoa kansalliseen politiikkaan.

EU tarvitsee uuden suunnan kohti isänmaiden Eurooppaa.

Petteri Hiienkoski

]]>
5 http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/208535-eu-tarvitsee-suunnan-kohti-isanmaiden-eurooppaa#comments EU:n komissio Euroopan integraatio Euroopan unioni Kansainvälinen yhteisö Sisämarkkinat Wed, 16 Dec 2015 23:08:12 +0000 Petteri Hiienkoski http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/208535-eu-tarvitsee-suunnan-kohti-isanmaiden-eurooppaa
Ulkomaalaisilla tutkinnoilla työllistymistä vaikeutetaan EU-säännöksistä viis http://nikuhinkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/203127-ulkomaalaisilla-tutkinnoilla-tyollistymista-vaikeutetaan-eu-saannoksista-viis <p>EU ajaa sisällään ammattikuntien työskentelyä rajoittavien maakohtaisten lakien purkua aktiivisesti eurooppalaisten tutkintojen vertailuarvojen nostamiseksi työmarkkinoilla. Bolognan prosessi on aloitettu jo vuonna 1999 ja sen tarkoituksena oli&nbsp;synnyttää yhteinen eurooppalainen korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä. Tallinnan yliopiston oikeustieteilijät odottivat innolla Bolognan sopimuksen koulutuksellisen yhdenvertaisuusperiaatteen käyttöönottoa Suomeen, jonka suunniteltiin tekevän meistä samanarvoisia kotimaasta valmistuneiden kanssa 2016 tai 2017 alkaen.</p><p>Nyt kuitenkin eduskunnasta on tullut infoa, että meidän olisi käytävä vuoden ylimääräiset opinnot (60op) saadaksemme mahdollisuuden hakea julkisiin virkoihin. Pahimmassa tapauksessa noihin ylimääräisinkiin opintoihin laitettaisiin yliopistoilla hakukiintiöt, mikä hidastaisi työllistymistä oleellisesti.&nbsp;https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/HE_22+2015.pdf</p><p>Lisäksi tuomarin virka aiotaan rajata ainoastaan Suomessa OTM-tutkinnon suorittaneille.</p><p>Olemme tuohtuneita, koska tämä on aivan selvää protektionismiä ja härskiä peliä suomalaisten lakimiestahojen lobbareilta. <strong>Ulkomaalaiset tutkinnot halutaan pitää poissa Suomesta oman pienen sisämarkkinan suojelemiseksi. </strong>Meitä ei haluta tänne töihin, koska lisäämme kilpailua, joka voisi Lakimiesliiton painajaisissa johtaa parempiin oikeuspalveluihin ja alle sadankahdenkymmenen euron tuntiveloituksiin. 97%:n työllisyysastetta on suojeltava sopimuksista piittaamatta.</p><p>Monet sanovat, että &quot;<em>voittehan te aina mennä yksityiselle sektorille töihin</em>&quot;, mikä on totta, mutta tällä alalla tuomioistuimissa työskentely auskultointeineen ovat oleellisia asioita urakehityksen ja ammattietiikan kannalta oleellisia asioita. Yksityisellä sektorilla on huomattavasti vaikeampaa tehdä hyvää. Moni kuitenkin lähtee alalle voidakseen auttaa ihmisiä. Ei ulkomailla valmistuneilta sairaanhoitajiltakaan rajata pois mahdollisuutta työskennellä potilaiden kanssa<strong>.</strong></p><p>Nykyinen EU:n säätämä ja opetushallituksen käyttämä kelpoisuuskoejärjestelmä, jossa virkakelpoisuuden saa tenttimällä (ETA-koe), on koettu suhteellisen tyydyttäksi ratkaisuksi. Se muistuttaa maailmalla paljon käytettyä tasokoejärjestelmää (bar-exam). Sen vikana on opetushallituksen mahdollisuus käyttää mielivaltaista harkintaa pätevyyden myöntämisessä.</p><p>Suomi on sitoutunut noudattamaan EU:n sääntöjä ja <strong>kyseinen lakiesitys on todennäköisesti laiton</strong>, mutta tällä peliliikkeellä lobbarit ostavat suojellulle sisämarkkinallemme ainakin 5-10 vuotta lisäaikaa. Vaikka se &quot;huomattaisiin&quot; heti laittomaksi, niin kulku EU-koneiston läpi kestää.<strong> </strong>Sama kuvio kuin tullilla, joka yritti tehdä temput moninkertaisen autoverotuksen kanssa.</p><p><strong>Suomi tasa-arvoa ajaviin kärkimaihin kuuluvana ei voi toimia näin</strong>, koska tämä haiskahtaa korruptiolle. Tasa-arvon, lain ja sopimusten on toteuduttava! Asia ei kosketa isoa joukkoa, mutta lainsäätäjämme eivät voi jatkaa tälläisten &quot;vahinkojen&quot; tekemistä ja nauttia kansan luottamusta. Lainsäätäjät eivät voi vain valita, mitä unionin sääntöjä noudatetaan ja mitä ei.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> EU ajaa sisällään ammattikuntien työskentelyä rajoittavien maakohtaisten lakien purkua aktiivisesti eurooppalaisten tutkintojen vertailuarvojen nostamiseksi työmarkkinoilla. Bolognan prosessi on aloitettu jo vuonna 1999 ja sen tarkoituksena oli synnyttää yhteinen eurooppalainen korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä. Tallinnan yliopiston oikeustieteilijät odottivat innolla Bolognan sopimuksen koulutuksellisen yhdenvertaisuusperiaatteen käyttöönottoa Suomeen, jonka suunniteltiin tekevän meistä samanarvoisia kotimaasta valmistuneiden kanssa 2016 tai 2017 alkaen.

Nyt kuitenkin eduskunnasta on tullut infoa, että meidän olisi käytävä vuoden ylimääräiset opinnot (60op) saadaksemme mahdollisuuden hakea julkisiin virkoihin. Pahimmassa tapauksessa noihin ylimääräisinkiin opintoihin laitettaisiin yliopistoilla hakukiintiöt, mikä hidastaisi työllistymistä oleellisesti. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/HE_22+2015.pdf

Lisäksi tuomarin virka aiotaan rajata ainoastaan Suomessa OTM-tutkinnon suorittaneille.

Olemme tuohtuneita, koska tämä on aivan selvää protektionismiä ja härskiä peliä suomalaisten lakimiestahojen lobbareilta. Ulkomaalaiset tutkinnot halutaan pitää poissa Suomesta oman pienen sisämarkkinan suojelemiseksi. Meitä ei haluta tänne töihin, koska lisäämme kilpailua, joka voisi Lakimiesliiton painajaisissa johtaa parempiin oikeuspalveluihin ja alle sadankahdenkymmenen euron tuntiveloituksiin. 97%:n työllisyysastetta on suojeltava sopimuksista piittaamatta.

Monet sanovat, että "voittehan te aina mennä yksityiselle sektorille töihin", mikä on totta, mutta tällä alalla tuomioistuimissa työskentely auskultointeineen ovat oleellisia asioita urakehityksen ja ammattietiikan kannalta oleellisia asioita. Yksityisellä sektorilla on huomattavasti vaikeampaa tehdä hyvää. Moni kuitenkin lähtee alalle voidakseen auttaa ihmisiä. Ei ulkomailla valmistuneilta sairaanhoitajiltakaan rajata pois mahdollisuutta työskennellä potilaiden kanssa.

Nykyinen EU:n säätämä ja opetushallituksen käyttämä kelpoisuuskoejärjestelmä, jossa virkakelpoisuuden saa tenttimällä (ETA-koe), on koettu suhteellisen tyydyttäksi ratkaisuksi. Se muistuttaa maailmalla paljon käytettyä tasokoejärjestelmää (bar-exam). Sen vikana on opetushallituksen mahdollisuus käyttää mielivaltaista harkintaa pätevyyden myöntämisessä.

Suomi on sitoutunut noudattamaan EU:n sääntöjä ja kyseinen lakiesitys on todennäköisesti laiton, mutta tällä peliliikkeellä lobbarit ostavat suojellulle sisämarkkinallemme ainakin 5-10 vuotta lisäaikaa. Vaikka se "huomattaisiin" heti laittomaksi, niin kulku EU-koneiston läpi kestää. Sama kuvio kuin tullilla, joka yritti tehdä temput moninkertaisen autoverotuksen kanssa.

Suomi tasa-arvoa ajaviin kärkimaihin kuuluvana ei voi toimia näin, koska tämä haiskahtaa korruptiolle. Tasa-arvon, lain ja sopimusten on toteuduttava! Asia ei kosketa isoa joukkoa, mutta lainsäätäjämme eivät voi jatkaa tälläisten "vahinkojen" tekemistä ja nauttia kansan luottamusta. Lainsäätäjät eivät voi vain valita, mitä unionin sääntöjä noudatetaan ja mitä ei. 

]]>
1 http://nikuhinkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/203127-ulkomaalaisilla-tutkinnoilla-tyollistymista-vaikeutetaan-eu-saannoksista-viis#comments Elitismi Koulutuksellinen tasa-arvo Lobbaus Rakenteellinen korruptio Sisämarkkinat Mon, 21 Sep 2015 19:44:47 +0000 Niku Hinkka http://nikuhinkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/203127-ulkomaalaisilla-tutkinnoilla-tyollistymista-vaikeutetaan-eu-saannoksista-viis
Laitetaan se raha liikkumaan http://mikaelnerve.puheenvuoro.uusisuomi.fi/192643-laitetaan-se-raha-liikkumaan <p>Suomessa rahan kuluttaminen on helppoa, hinnat ovat verojen takia jo niin korkeat että köyhempi on kuluttanut käyttövaransa jo hyvissä ajoin ennen seuraavaa tilipäivää. Mielestäni tuota tulonjakoa tulisi kuitenkin laajentaa antamalla useammille tahoille mahdollisuus päästä osingoille käytetystä rahasta.</p><p>Kuinka se sitten tapahtuisi? Helposti, sanon minä. &nbsp;Laskemalla valmisteveroja ja arvonlisäveroa tasolle, jolla houkuttelemme ihmiset ostamaan palveluita ja tuotteita. Riittävän edulliset hinnat houkuttelisivat asiakkaita myös naapurimaistamme tekemään ostoretkiä Suomen ihmemaahan.&nbsp;</p><p>Kuvitelkaapa kuinka setä Svensson hämmästyy kuullessaan että itäisessä naapurissa hotelliyö maksaakin noin puolet ruotsissa vietetystä, ravintolaruoka on hyvää ja halpaa, suomalaista olutta saa kolminkertaisen määrän samalla rahalla millä hän saa kotimaassaan laimennettua keskiolutta. Siitä sana kiiriikin nopeasti pohjoiselle serkulle turskankalastaja Olaville, joka hänkin heti ensi tilassa suuntaa pakettiautollaan retken Suomineidon käsivarteen nousseeseen ostoskeskukseen tyydyttääkseen janonsa, ja nälkänsä.</p><p>Etelähelsinkiläisten ihmetyksellä ei ole rajaa kun pohjoisen porot eivät enää suuntaakaan sankoin joukoin risteilylle Rääveliin, vaan vastaava ihmismassa onkin kokenut houkutuksen lähteä seilaamaan pohjoiseen tuodakseen meidän sinne kiikuttamamme rahat takaisin.</p><p>Ja keskieuroopassakin näkevät mahdollisuuden kaupalliseen matkustamiseen. Risteilyt Saksasta Suomeen saavatkin pian suuren suosion sillä täällä pohjoisessa saakin nauttia puhtaasta luonnosta ja hyvästä palvelusta kohtuulliseen hintaan. Ja eivät he kaikki olisi vain saksalaisia, tulisi sieltä porukkaa kauempaakin katsomaan Suomen ihmettä.</p><p>Okei, myönnän että tämä edellä kuvattu on hieman utopistinen, mutta onko sen toteutumiselle jotain todellisia esteitä muitakin kuin poliittisia rajoitteita? Jos meillä olisi halu saada raha liikkeelle, se myös saataisiin. Puuttuu ainoastaan rohkeus toimia.</p><p>Kenellä muulla olisi munaa edes ehdottaa mitään tällaista?&nbsp;</p><p>Ei ainakaan näillä jo nyt eduskunnassa toimineilla. Siellä ollaan niin varovaisia ettei vahingossakaan suututeta vanhurskaita ja saada paheksuntaa aikaiseksi. Me elämme nykyajassa, toimitaan nykyaikaisin ajatuksin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomessa rahan kuluttaminen on helppoa, hinnat ovat verojen takia jo niin korkeat että köyhempi on kuluttanut käyttövaransa jo hyvissä ajoin ennen seuraavaa tilipäivää. Mielestäni tuota tulonjakoa tulisi kuitenkin laajentaa antamalla useammille tahoille mahdollisuus päästä osingoille käytetystä rahasta.

Kuinka se sitten tapahtuisi? Helposti, sanon minä.  Laskemalla valmisteveroja ja arvonlisäveroa tasolle, jolla houkuttelemme ihmiset ostamaan palveluita ja tuotteita. Riittävän edulliset hinnat houkuttelisivat asiakkaita myös naapurimaistamme tekemään ostoretkiä Suomen ihmemaahan. 

Kuvitelkaapa kuinka setä Svensson hämmästyy kuullessaan että itäisessä naapurissa hotelliyö maksaakin noin puolet ruotsissa vietetystä, ravintolaruoka on hyvää ja halpaa, suomalaista olutta saa kolminkertaisen määrän samalla rahalla millä hän saa kotimaassaan laimennettua keskiolutta. Siitä sana kiiriikin nopeasti pohjoiselle serkulle turskankalastaja Olaville, joka hänkin heti ensi tilassa suuntaa pakettiautollaan retken Suomineidon käsivarteen nousseeseen ostoskeskukseen tyydyttääkseen janonsa, ja nälkänsä.

Etelähelsinkiläisten ihmetyksellä ei ole rajaa kun pohjoisen porot eivät enää suuntaakaan sankoin joukoin risteilylle Rääveliin, vaan vastaava ihmismassa onkin kokenut houkutuksen lähteä seilaamaan pohjoiseen tuodakseen meidän sinne kiikuttamamme rahat takaisin.

Ja keskieuroopassakin näkevät mahdollisuuden kaupalliseen matkustamiseen. Risteilyt Saksasta Suomeen saavatkin pian suuren suosion sillä täällä pohjoisessa saakin nauttia puhtaasta luonnosta ja hyvästä palvelusta kohtuulliseen hintaan. Ja eivät he kaikki olisi vain saksalaisia, tulisi sieltä porukkaa kauempaakin katsomaan Suomen ihmettä.

Okei, myönnän että tämä edellä kuvattu on hieman utopistinen, mutta onko sen toteutumiselle jotain todellisia esteitä muitakin kuin poliittisia rajoitteita? Jos meillä olisi halu saada raha liikkeelle, se myös saataisiin. Puuttuu ainoastaan rohkeus toimia.

Kenellä muulla olisi munaa edes ehdottaa mitään tällaista? 

Ei ainakaan näillä jo nyt eduskunnassa toimineilla. Siellä ollaan niin varovaisia ettei vahingossakaan suututeta vanhurskaita ja saada paheksuntaa aikaiseksi. Me elämme nykyajassa, toimitaan nykyaikaisin ajatuksin.

]]>
0 http://mikaelnerve.puheenvuoro.uusisuomi.fi/192643-laitetaan-se-raha-liikkumaan#comments Alkoholiverotus kuluttaja Kuluttajahinnat Sisämarkkinat Sun, 12 Apr 2015 07:14:28 +0000 Mikael Nerve http://mikaelnerve.puheenvuoro.uusisuomi.fi/192643-laitetaan-se-raha-liikkumaan
Panoksena innovaatioita ja tuotoksena kilpailukykyinen Suomi http://ekqvist.puheenvuoro.uusisuomi.fi/189625-panoksena-innovaatioita-ja-tuotoksena-kilpailukykyinen-suomi <p><strong>Innovaatioihin panostaminen lisää Suomen kilpailukykyä.</strong> Tätä tosiasiaa ovat olleet romuttamassa tämän kauden hallituspuolueet. Tarvitsemme voimakasta panostusta innovaatiohin ja koulutukseen. Niiden avulla saamme nostettua Suomen suosta. Muita tuotoksia tästä ovat pitkällä tähtäimellä työllisyyteen ja osaamiseen liittyvät tekijät. Huolestuttava suuntaus on tällä hallituskaudella ollut, että panostuksia innovaatiotoimintaan on oltu vähentämässä. Täysin edesvastuutonta politiikkaa. Ei järjen hiventäkään. Tarvitsemme ponnistuslautaa ja taustaa vientiteollisuuden kuntoonsaattamiseksi. Onneksi vaaleihin on enään muutama viikko aikaa ja uusi hallitus saadaan kohtapuolin laittamaan Suomen asiat kuntoon. Pelletouhun aika on nyt ohi ja on aika tehdä tuloksia Suomen kansan parhaaksi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Innovaatioihin panostaminen lisää Suomen kilpailukykyä. Tätä tosiasiaa ovat olleet romuttamassa tämän kauden hallituspuolueet. Tarvitsemme voimakasta panostusta innovaatiohin ja koulutukseen. Niiden avulla saamme nostettua Suomen suosta. Muita tuotoksia tästä ovat pitkällä tähtäimellä työllisyyteen ja osaamiseen liittyvät tekijät. Huolestuttava suuntaus on tällä hallituskaudella ollut, että panostuksia innovaatiotoimintaan on oltu vähentämässä. Täysin edesvastuutonta politiikkaa. Ei järjen hiventäkään. Tarvitsemme ponnistuslautaa ja taustaa vientiteollisuuden kuntoonsaattamiseksi. Onneksi vaaleihin on enään muutama viikko aikaa ja uusi hallitus saadaan kohtapuolin laittamaan Suomen asiat kuntoon. Pelletouhun aika on nyt ohi ja on aika tehdä tuloksia Suomen kansan parhaaksi.

]]>
0 http://ekqvist.puheenvuoro.uusisuomi.fi/189625-panoksena-innovaatioita-ja-tuotoksena-kilpailukykyinen-suomi#comments hallitus Kansainvälinen kilpailukyky Kansantalous Sisämarkkinat Fri, 13 Mar 2015 00:34:20 +0000 Marko Ekqvist http://ekqvist.puheenvuoro.uusisuomi.fi/189625-panoksena-innovaatioita-ja-tuotoksena-kilpailukykyinen-suomi
Eurooppa, jossa kaikki pelaa! http://mariaohisalo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/168559-eurooppa-jossa-kaikki-pelaa <p>Yksi ei-ehkä-enää-niin-kovin salainen intohimoni on vanhat konsolipelit. Super Mariot, Donkey Kongit, Zelda, Bubble Bobble ja muut legendat vievät välillä nostalgiareissulle 80- ja 90-luvuille. Oma pelikokoelma on konsoleita Nintendo 8- ja 16-bittisestä Nintendo kuusneloseen ja lukuisiin peleihin. Aikaa pelaamiseen vain on harmillisen vähän.</p><p>Mieltäni lämmittääkin kovasti, että Suomessa on saatu peliteollisuus hyvään nousuun ja kasvuedellytykset pienille, keskisuurille ja sitä kautta suureksi kasvaville pelialan yrityksille ovat Suomessa hyvät. Suomi ei tarvitse uutta Nokiaa, jos sillä on kymmeniä ja satoja uusia Supercellejä ja EU:n sisämarkkinat tarjoavat niille loistavan markkina-alueen, jollaista Suomi ei yksinään pystyisi ikinä tarjoamaan. Peliala on tulevaisuutta. Vuonna 2012 peliteollisuuden liikevaihdon kasvu oli huimat 52 %. Seuraavaksi eniten kasvoi cleantech-ala 15 % kasvullaan [1].</p><p>EU:n muista hyvistä puolista mainittakoon tekijänoikeusasiat, joissa EU on huomattavasti peliteollisuuden kehtona pidettyjä Yhdysvaltoja humaanimpi. EU on aidosti huolestunut kansalaisten digitaalisista oikeuksista. Ei ole aivan sattumaa, että nimenomaan Yhdysvalloissa ilmeni NSA-tapauksen kaltainen vakoilutapaus [2]. Se, että EU on asiassa enemmän &ldquo;hyvisten puolella&rdquo; ei ole kuitenkaan mitenkään itsestään selvää: Euroopan parlamentissa on lobbareita moninkertainen määrä europarlamentaarikkoihin nähden ja kuluttajan aseman kustannuksella vahvaa tekijänoikeuslainsäädäntöä ajavat järjestöt ovat lobbareissa vahvasti edustettuina. Tekijänoikeuskysymyksissä Vihreät ovat asettuneet voimakkaasti turvaamaan kansalaisten oikeuksia korporatiivisia voimia vastaan. Usein pidennykset tekijänoikeuksien kestoon ovat tulonsiirtoa isoille mediayhtiöille.</p><p>Nettiyhteyden katkaiseminen rikoksesta tuomituilta nousee aika ajoin keskusteluun ja onpa sitä jo käytetty rangaistuskeinonakin [3]. Omasta ja Euroopan Vihreiden mielestä nettiyhteyden katkaiseminen on väärin, koska internetyhteys kuuluu nyky-yhteiskunnassa kansalaisen perusoikeuksiin ja se on tärkeä edellytys yhteiskuntaan osallistumiselle. Pidän myös tärkeänä EU:n tuomioistuimen tuoretta päätöstä ihmisen mahdollisuuteen tulla unohdetuksi internetissä [4].</p><p>Haluan Euroopan, jossa kaikki ovat mukana ja pelaavat yhdessä ja jossa asiat toimivat. Haluan myös EU:n, jossa digitaaliset perusoikeudet ovat turvattuja, jossa tietoinfrastruktuuri on vahvaa, jossa kyberturvallisuudesta huolehditaan ja jossa pelit ovat paitsi hyvää bisnestä, myös tunnustettu osa populaarikulttuuria. Tarvitsen tähän apuasi ja parhaiten tuet tätä työtäni äänestämällä europarlamenttivaaleissa numeroa 166. Tehdään yhdessä Eurooppa, jossa kaikki pelaa!</p><p>&nbsp;</p><p>Mitkä Eurovaalit?</p><ul><li><p>Järjestetään kaikissa EU-maissa 22.-25.5.2014</p></li><li><p>Suomessa vaalipäivä on sunnuntai 25.5.2014</p></li><li><p>Euroopan parlamenttiin valitaan suorilla vaaleilla yhteensä 751 jäsentä</p></li><li><p>Koko Suomi on samaa vaalipiiriä, äänestää voi siis ketä tahansa ehdokasta</p></li><li><p>Suomesta valitaan 13 Euroopan parlamentin jäsentä eli meppiä</p></li><li><p>Suomalaismepit toimivat parlamentissa omissa poliittisissa ryhmissään, eivät minään suomalaismeppien ryhmänä. Kysy siis ehdokkaaltasi, mihin ryhmään hän parlamentissa aikoo asettua.</p></li></ul><p>1. <a href="http://www.slideshare.net/mobile/cleantechfinland/cleantech-industry-in-finland-2013-27055392"><u>http://www.slideshare.net/mobile/cleantechfinland/cleantech-industry-in-finland-2013-27055392</u></a></p><p>2. <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Edward_Snowden"><u>http://fi.wikipedia.org/wiki/Edward_Snowden</u></a></p><p>3. <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Graduated_response#Graduated_response_laws"><u>https://en.wikipedia.org/wiki/Graduated_response#Graduated_response_laws</u></a></p><p>4. <a href="http://yle.fi/uutiset/eun_tuomioistuimen_mukaan_ihmisilla_on_oikeus_tulla_unohdetuksi_internetin_hakutuloksista/7237722" title="http://yle.fi/uutiset/eun_tuomioistuimen_mukaan_ihmisilla_on_oikeus_tulla_unohdetuksi_internetin_hakutuloksista/7237722">http://yle.fi/uutiset/eun_tuomioistuimen_mukaan_ihmisilla_on_oikeus_tull...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yksi ei-ehkä-enää-niin-kovin salainen intohimoni on vanhat konsolipelit. Super Mariot, Donkey Kongit, Zelda, Bubble Bobble ja muut legendat vievät välillä nostalgiareissulle 80- ja 90-luvuille. Oma pelikokoelma on konsoleita Nintendo 8- ja 16-bittisestä Nintendo kuusneloseen ja lukuisiin peleihin. Aikaa pelaamiseen vain on harmillisen vähän.

Mieltäni lämmittääkin kovasti, että Suomessa on saatu peliteollisuus hyvään nousuun ja kasvuedellytykset pienille, keskisuurille ja sitä kautta suureksi kasvaville pelialan yrityksille ovat Suomessa hyvät. Suomi ei tarvitse uutta Nokiaa, jos sillä on kymmeniä ja satoja uusia Supercellejä ja EU:n sisämarkkinat tarjoavat niille loistavan markkina-alueen, jollaista Suomi ei yksinään pystyisi ikinä tarjoamaan. Peliala on tulevaisuutta. Vuonna 2012 peliteollisuuden liikevaihdon kasvu oli huimat 52 %. Seuraavaksi eniten kasvoi cleantech-ala 15 % kasvullaan [1].

EU:n muista hyvistä puolista mainittakoon tekijänoikeusasiat, joissa EU on huomattavasti peliteollisuuden kehtona pidettyjä Yhdysvaltoja humaanimpi. EU on aidosti huolestunut kansalaisten digitaalisista oikeuksista. Ei ole aivan sattumaa, että nimenomaan Yhdysvalloissa ilmeni NSA-tapauksen kaltainen vakoilutapaus [2]. Se, että EU on asiassa enemmän “hyvisten puolella” ei ole kuitenkaan mitenkään itsestään selvää: Euroopan parlamentissa on lobbareita moninkertainen määrä europarlamentaarikkoihin nähden ja kuluttajan aseman kustannuksella vahvaa tekijänoikeuslainsäädäntöä ajavat järjestöt ovat lobbareissa vahvasti edustettuina. Tekijänoikeuskysymyksissä Vihreät ovat asettuneet voimakkaasti turvaamaan kansalaisten oikeuksia korporatiivisia voimia vastaan. Usein pidennykset tekijänoikeuksien kestoon ovat tulonsiirtoa isoille mediayhtiöille.

Nettiyhteyden katkaiseminen rikoksesta tuomituilta nousee aika ajoin keskusteluun ja onpa sitä jo käytetty rangaistuskeinonakin [3]. Omasta ja Euroopan Vihreiden mielestä nettiyhteyden katkaiseminen on väärin, koska internetyhteys kuuluu nyky-yhteiskunnassa kansalaisen perusoikeuksiin ja se on tärkeä edellytys yhteiskuntaan osallistumiselle. Pidän myös tärkeänä EU:n tuomioistuimen tuoretta päätöstä ihmisen mahdollisuuteen tulla unohdetuksi internetissä [4].

Haluan Euroopan, jossa kaikki ovat mukana ja pelaavat yhdessä ja jossa asiat toimivat. Haluan myös EU:n, jossa digitaaliset perusoikeudet ovat turvattuja, jossa tietoinfrastruktuuri on vahvaa, jossa kyberturvallisuudesta huolehditaan ja jossa pelit ovat paitsi hyvää bisnestä, myös tunnustettu osa populaarikulttuuria. Tarvitsen tähän apuasi ja parhaiten tuet tätä työtäni äänestämällä europarlamenttivaaleissa numeroa 166. Tehdään yhdessä Eurooppa, jossa kaikki pelaa!

 

Mitkä Eurovaalit?

  • Järjestetään kaikissa EU-maissa 22.-25.5.2014

  • Suomessa vaalipäivä on sunnuntai 25.5.2014

  • Euroopan parlamenttiin valitaan suorilla vaaleilla yhteensä 751 jäsentä

  • Koko Suomi on samaa vaalipiiriä, äänestää voi siis ketä tahansa ehdokasta

  • Suomesta valitaan 13 Euroopan parlamentin jäsentä eli meppiä

  • Suomalaismepit toimivat parlamentissa omissa poliittisissa ryhmissään, eivät minään suomalaismeppien ryhmänä. Kysy siis ehdokkaaltasi, mihin ryhmään hän parlamentissa aikoo asettua.

1. http://www.slideshare.net/mobile/cleantechfinland/cleantech-industry-in-finland-2013-27055392

2. http://fi.wikipedia.org/wiki/Edward_Snowden

3. https://en.wikipedia.org/wiki/Graduated_response#Graduated_response_laws

4. http://yle.fi/uutiset/eun_tuomioistuimen_mukaan_ihmisilla_on_oikeus_tulla_unohdetuksi_internetin_hakutuloksista/7237722

]]>
0 http://mariaohisalo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/168559-eurooppa-jossa-kaikki-pelaa#comments EU Peliteollisuus Sisämarkkinat Tekijänoikeudet Vaalit Wed, 21 May 2014 07:02:00 +0000 Maria Ohisalo http://mariaohisalo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/168559-eurooppa-jossa-kaikki-pelaa
Vihreän talouden kautta kestävään kasvuun http://toukoalto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/165435-vihrean-talouden-kautta-kestavaan-kasvuun <p>Euroopan unioni ja euroalue ovat peruskorjauksen tarpeessa. Lukuisia ongelmia ei voi kieltää eikä kritiikkiä juosta karkuun. Kysymys kuuluu, mitä pitää vaihtoehtoisesti tehdä. Pelkkä ylevä tavoite yhtenäisestä Euroopasta ei oikeuteta Euroopassa jylläävää talouskuripolitiikkaa, sosiaalista eriarvoisuutta tai ilmastonsuojelun viivyttelemistä.</p><p>&nbsp;</p><p>Jotta yhä syvenevään sosiaaliseen kriisin ja etenkin nuorisotyöttömyyden piinaamaan Eurooppaan voi luoda uutta talouskasvua ja sen myötä työpaikkoja, tarvitaan koko unionin laajuista työllisyys- ja talousohjelmaa.</p><p><br /></p><p>Seuraava parlamentti valmistelee tulevan monivuotisen rahoituskehyksen 2020-2027, jonka pohjalta vuosittaiset talousarviot tehdään. Yksi tulevan parlamenttikauden suurimmista taisteluista käydään tämän rahoituskehyksen suuntaviivoista. </p><p><br /></p><p>EU:n budjetista (150,9 miljardia euroa vuonna 2013) täytyy jyvittää tulevaisuudessa enemmän varoja keskeisten vihreiden liikenne- ja infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseen. Esimerkkinä mainittakoon Baltian ratayhteys, joka luo nopean ja yhtenäisen junayhteyden Tallinnasta Riikan ja Kaunaksen kautta Varsovaan ja sieltä Berliiniin asti.&nbsp; </p><p><br /></p><p>Euroopan ja koko maailman yhteiskuntarakennetta uudistetaan energiatehokkaaseen ja vähäpäästöiseen suuntaan niin, että uusia työpaikkoja syntyy samalla kun ilmastonmuutos torjutaan. Tästä johtuen myös EU:n kilpailukyky on riippuvainen panostuksesta energiatehokkaaseen ja uusiutuvaa energiaa hyödyntävää teknologiaan.</p><p><br /></p><p>Tämä on myös suomalaisen teollisuuden ja työllisyyden etu. Suomen viennistä yli 50 prosenttia kohdistuu Euroopan unionin alueelle. Tästä johtuen Euroopan taloustilanteen kohentaminen ja kysynnän lisääminen etenkin ympäristöteknologian saralla vauhdittaa suomalaista vientiä, joka on tällä hetkellä Kreikan jälkeen heikointa koko Euroopassa. Mitä enemmän päästöjä pitää vähentää, sitä enemmän suomalaiselle osaamiselle, palveluille ja tuotteille on kysyntää. </p><p><br /></p><p>Vihreään talouteen panostaminen on erityisesti Keski-Suomen etu. Maakuntamme kehittämistavoitteena on olla digi- ja biotalouden sekä paikallisia luonnonvaroja ja energiaa säästävän kasvun maakunta. Suunta on oikea ja nyt tarvitaan EU-tason päätöksiä ohjaamaan 500 miljoonan ihmisen yhteismarkkinoiden kysyntää meidän osaamisalueille. </p><p><br /></p><p>&nbsp;</p><p>(Kirjoituksen viimeinen kappale keskittyy Keski-Suomen tilanteeseen, mutta digi- ja biotalous ovat koko Suomen kannalta erittäin merkittäviä kasvualoja.)</p><p>&nbsp;</p><p>Kirjoitus on julkaistu Keskisuomalaisessa 10.4.2014</p><p>&nbsp;</p><p>Tutustu Kohtuuden Eurooppa -vaaliohjelmaani <a href="http://toukoaalto.fi/eurovaalit-2014/" target="_blank">kotisivujeni </a>kautta sekä seuraa aktiivista keskustelua <a href="http://www.facebook.com/toukoaalto" target="_blank">facebookissa </a>ja <a href="http://www.twitter.com/toukoaalto" target="_blank">twitterissä</a>. <br /></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Euroopan unioni ja euroalue ovat peruskorjauksen tarpeessa. Lukuisia ongelmia ei voi kieltää eikä kritiikkiä juosta karkuun. Kysymys kuuluu, mitä pitää vaihtoehtoisesti tehdä. Pelkkä ylevä tavoite yhtenäisestä Euroopasta ei oikeuteta Euroopassa jylläävää talouskuripolitiikkaa, sosiaalista eriarvoisuutta tai ilmastonsuojelun viivyttelemistä.

 

Jotta yhä syvenevään sosiaaliseen kriisin ja etenkin nuorisotyöttömyyden piinaamaan Eurooppaan voi luoda uutta talouskasvua ja sen myötä työpaikkoja, tarvitaan koko unionin laajuista työllisyys- ja talousohjelmaa.


Seuraava parlamentti valmistelee tulevan monivuotisen rahoituskehyksen 2020-2027, jonka pohjalta vuosittaiset talousarviot tehdään. Yksi tulevan parlamenttikauden suurimmista taisteluista käydään tämän rahoituskehyksen suuntaviivoista.


EU:n budjetista (150,9 miljardia euroa vuonna 2013) täytyy jyvittää tulevaisuudessa enemmän varoja keskeisten vihreiden liikenne- ja infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseen. Esimerkkinä mainittakoon Baltian ratayhteys, joka luo nopean ja yhtenäisen junayhteyden Tallinnasta Riikan ja Kaunaksen kautta Varsovaan ja sieltä Berliiniin asti. 


Euroopan ja koko maailman yhteiskuntarakennetta uudistetaan energiatehokkaaseen ja vähäpäästöiseen suuntaan niin, että uusia työpaikkoja syntyy samalla kun ilmastonmuutos torjutaan. Tästä johtuen myös EU:n kilpailukyky on riippuvainen panostuksesta energiatehokkaaseen ja uusiutuvaa energiaa hyödyntävää teknologiaan.


Tämä on myös suomalaisen teollisuuden ja työllisyyden etu. Suomen viennistä yli 50 prosenttia kohdistuu Euroopan unionin alueelle. Tästä johtuen Euroopan taloustilanteen kohentaminen ja kysynnän lisääminen etenkin ympäristöteknologian saralla vauhdittaa suomalaista vientiä, joka on tällä hetkellä Kreikan jälkeen heikointa koko Euroopassa. Mitä enemmän päästöjä pitää vähentää, sitä enemmän suomalaiselle osaamiselle, palveluille ja tuotteille on kysyntää.


Vihreään talouteen panostaminen on erityisesti Keski-Suomen etu. Maakuntamme kehittämistavoitteena on olla digi- ja biotalouden sekä paikallisia luonnonvaroja ja energiaa säästävän kasvun maakunta. Suunta on oikea ja nyt tarvitaan EU-tason päätöksiä ohjaamaan 500 miljoonan ihmisen yhteismarkkinoiden kysyntää meidän osaamisalueille.


 

(Kirjoituksen viimeinen kappale keskittyy Keski-Suomen tilanteeseen, mutta digi- ja biotalous ovat koko Suomen kannalta erittäin merkittäviä kasvualoja.)

 

Kirjoitus on julkaistu Keskisuomalaisessa 10.4.2014

 

Tutustu Kohtuuden Eurooppa -vaaliohjelmaani kotisivujeni kautta sekä seuraa aktiivista keskustelua facebookissa ja twitterissä.

]]>
24 http://toukoalto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/165435-vihrean-talouden-kautta-kestavaan-kasvuun#comments EU Sisämarkkinat Työllisyys Vihreä talous Thu, 10 Apr 2014 08:29:05 +0000 Touko Aalto http://toukoalto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/165435-vihrean-talouden-kautta-kestavaan-kasvuun
Aneemisesta digilapsesta vientimarkkinoiden kiihdyttäjäksi http://aurasalla.puheenvuoro.uusisuomi.fi/161726-aneemisesta-digilapsesta-vientimarkkinoiden-kiihdyttajaksi <p>Sote ja digi, digi sekä sote. Nämä lyhenteet tuntuvat olevan jokaisen tulevaisuusorientoituneen vaikuttajan agendalla. Digimarkkinoista povataan joka toisessa kolumnissa positiivista tulosta sen kuuluisan viivan alle ja samaan aikaan kuluja yritetään karsia järjestelemällä uudelleen perinteisiä sosiaali- ja terveyspalveluita. Lyhenteet on niputettu yhteen ja päättäjät&nbsp;haaveilevat sosiaali- ja terveysteknologian nousun vetävän Suomea kohti ulkomaankaupan kuumimpia trendejä.</p> <p>Usko digitaalisten terveyspalveluiden nousuun ei ole bittimaailman utopiaa, vaan Suomella ja suomalaisilla yrityksillä on vähintäänkin hyvät mahdollisuudet saada tuotteitaan markkinoille. Suomessa yhdistyvät huippuluokan osaaminen niin terveydenhuollossa, lääketieteessä kuin digitaalisten palveluiden tuottamisessa. Samaan aikaan, kun julkinen sektori kuuntelee stetoskoopilla vierestä kuinka ulkomaankaupan sydänäänet heikkenevät, eivät Euroopan unionin sisämarkkinat ole vielä tarpeeksi vahvat palvellakseen suomalaisen digiosaamisen nousua.</p> <p>Suomen pieni väestöpohja jarruttaa kehitystä. Täällä on melko turha kehittää digisovellusta, jonka kohderyhmänä on tiettyä sairautta sairastavat, ottaen huomioon väestön koon, sairastavuuden ja halukkuuden käyttää digitaalisia palveluita tai tuotteita sairauden hoidossa. Lisähaasteita tuovat julkisen sektorin haluttomuus testata uudenlaisia palveluita sekä konkreettisten hyötyjen tuntemattomuus.</p> <p>Sovellukset eivät korvaa pilleriä, mutta ne voivat olla merkittävässä roolissa arkipäiväisessä terveyden edistämisessä. Ikävää on, että vastaanotolla aktiivisuusrannekkeen tai HeiaHeia-tilaston esitteleminen tuskin vielä herättää lääkärin mielenkiintoa. Julkisuudessa sairauksien ennaltaehkäisy on kuitenkin saanut viime vuosina huomattavasti enemmän positiivista näkyvyyttä ja hyvä näin. Estetty sairaus on usein huomattavasti edullisempi kuin sairastettu.</p> <p>Euroopan sisämarkkinoiden syventyessä pienen maan tuottamat, miltei rajattomasti skaalautuvat digipalvelut voivat tehdä pienestä Suomesta kokoaan suuremman. Hyödyt eivät rajoitu ainoastaan vientiin, sillä varsinainen terveyshyöty ja sen tuottamat taloudelliset säästöt voivat olla pitkällä aikavälillä mittavat.</p> <p>Miten näiden palvelujen purjeisiin sitten saataisiin tuulta. Suomessa on hyviä esimerkkejä palveluseteleiden käyttöönotosta. Miksei tätä mekanismia voitaisi soveltaa 2-tyypin diabeetikon ravitsemuksellisessa omahoidossa digitaalisen sovelluksen kautta? Lääkäri voi määrätä potilaalle vastaanotolla liikuntareseptin, miksei lääkäri voi määrätä potilaalle digisovellusreseptiä, jonka avulla potilas voisi seurata verenpainettaan ja lääkäri saisi tästä reaaliaikaisen tiedon potilastietojärjestelmän kautta? Yhdysvalloissa lääketieteellisestä tiedekunnasta valmistuvat lääkärinalut saavat usein lahjaksi stetoskoopin sijasta älypuhelimeen kiinnitettävän taskukokoisen monitoimimittarin, jolla pystyy tekemään muun muassa&nbsp;ultraäänitutkimuksia. Keinoja on, mutta tahto tuntuu puuttuvan.</p> <p>Eurooppa yhdentyy sisämarkkinoiden lisäksi myös terveyden ulottuvuudella ja tästä kehityksestä Suomi voi hyötyä. ”Mutta kun”-lauseet pitää leikata ja vastarannan kiisket puuduttaa. Terveys on yhteinen kieli koko maailmassa ja Eurooppa, Suomi mukaan lukien, kalpenee kansainvälisillä markkinoilla kuin aneeminen lapsi, ellei uudelle osaamiselle anneta mahdollisuuksia.</p> Sote ja digi, digi sekä sote. Nämä lyhenteet tuntuvat olevan jokaisen tulevaisuusorientoituneen vaikuttajan agendalla. Digimarkkinoista povataan joka toisessa kolumnissa positiivista tulosta sen kuuluisan viivan alle ja samaan aikaan kuluja yritetään karsia järjestelemällä uudelleen perinteisiä sosiaali- ja terveyspalveluita. Lyhenteet on niputettu yhteen ja päättäjät haaveilevat sosiaali- ja terveysteknologian nousun vetävän Suomea kohti ulkomaankaupan kuumimpia trendejä.

Usko digitaalisten terveyspalveluiden nousuun ei ole bittimaailman utopiaa, vaan Suomella ja suomalaisilla yrityksillä on vähintäänkin hyvät mahdollisuudet saada tuotteitaan markkinoille. Suomessa yhdistyvät huippuluokan osaaminen niin terveydenhuollossa, lääketieteessä kuin digitaalisten palveluiden tuottamisessa. Samaan aikaan, kun julkinen sektori kuuntelee stetoskoopilla vierestä kuinka ulkomaankaupan sydänäänet heikkenevät, eivät Euroopan unionin sisämarkkinat ole vielä tarpeeksi vahvat palvellakseen suomalaisen digiosaamisen nousua.

Suomen pieni väestöpohja jarruttaa kehitystä. Täällä on melko turha kehittää digisovellusta, jonka kohderyhmänä on tiettyä sairautta sairastavat, ottaen huomioon väestön koon, sairastavuuden ja halukkuuden käyttää digitaalisia palveluita tai tuotteita sairauden hoidossa. Lisähaasteita tuovat julkisen sektorin haluttomuus testata uudenlaisia palveluita sekä konkreettisten hyötyjen tuntemattomuus.

Sovellukset eivät korvaa pilleriä, mutta ne voivat olla merkittävässä roolissa arkipäiväisessä terveyden edistämisessä. Ikävää on, että vastaanotolla aktiivisuusrannekkeen tai HeiaHeia-tilaston esitteleminen tuskin vielä herättää lääkärin mielenkiintoa. Julkisuudessa sairauksien ennaltaehkäisy on kuitenkin saanut viime vuosina huomattavasti enemmän positiivista näkyvyyttä ja hyvä näin. Estetty sairaus on usein huomattavasti edullisempi kuin sairastettu.

Euroopan sisämarkkinoiden syventyessä pienen maan tuottamat, miltei rajattomasti skaalautuvat digipalvelut voivat tehdä pienestä Suomesta kokoaan suuremman. Hyödyt eivät rajoitu ainoastaan vientiin, sillä varsinainen terveyshyöty ja sen tuottamat taloudelliset säästöt voivat olla pitkällä aikavälillä mittavat.

Miten näiden palvelujen purjeisiin sitten saataisiin tuulta. Suomessa on hyviä esimerkkejä palveluseteleiden käyttöönotosta. Miksei tätä mekanismia voitaisi soveltaa 2-tyypin diabeetikon ravitsemuksellisessa omahoidossa digitaalisen sovelluksen kautta? Lääkäri voi määrätä potilaalle vastaanotolla liikuntareseptin, miksei lääkäri voi määrätä potilaalle digisovellusreseptiä, jonka avulla potilas voisi seurata verenpainettaan ja lääkäri saisi tästä reaaliaikaisen tiedon potilastietojärjestelmän kautta? Yhdysvalloissa lääketieteellisestä tiedekunnasta valmistuvat lääkärinalut saavat usein lahjaksi stetoskoopin sijasta älypuhelimeen kiinnitettävän taskukokoisen monitoimimittarin, jolla pystyy tekemään muun muassa ultraäänitutkimuksia. Keinoja on, mutta tahto tuntuu puuttuvan.

Eurooppa yhdentyy sisämarkkinoiden lisäksi myös terveyden ulottuvuudella ja tästä kehityksestä Suomi voi hyötyä. ”Mutta kun”-lauseet pitää leikata ja vastarannan kiisket puuduttaa. Terveys on yhteinen kieli koko maailmassa ja Eurooppa, Suomi mukaan lukien, kalpenee kansainvälisillä markkinoilla kuin aneeminen lapsi, ellei uudelle osaamiselle anneta mahdollisuuksia.

]]>
0 http://aurasalla.puheenvuoro.uusisuomi.fi/161726-aneemisesta-digilapsesta-vientimarkkinoiden-kiihdyttajaksi#comments Digimarkkinat Eurooppa Sisämarkkinat Sosiaali- ja terveyspalvelut Vienti Thu, 27 Feb 2014 07:24:14 +0000 Aura Salla http://aurasalla.puheenvuoro.uusisuomi.fi/161726-aneemisesta-digilapsesta-vientimarkkinoiden-kiihdyttajaksi
Digitaalisuus - uhkaava mahdollisuus http://aurasalla.puheenvuoro.uusisuomi.fi/158282-digitaalisuus-uhkaava-mahdollisuus <p> Digitaaliset palvelut valtaavat villisti alaa niin sosiaalisten verkostojen ylläpidossa, 24/7 kauppapaikkana kuin musiikki- ja elokuvabisneksenkin aloilla. Älypuhelimet ovat muuttaneet ihmisten arkea ja tapoja. Ruokarukoukset ovat vaihtuneet ruokakuvauksiin, lentokenttien check-in sähköiseksi, eikä onnettomimmankaan city-suunnistajan tarvitse enää jättää arvokkaita lomahetkiään pelkän karttakirjan varaan.</p> <p> Digitaalisuuden on todettu olevan jopa sähkön keksimistä suurempi muutosvoima niin ihmisten elämän, talouden kuin yhteiskuntien kannalta. Mikä vieläkin merkittävämpää, kehityksen kelkka kulkee jatkuvasti kiihtyvällä sykkeellä eteenpäin. Sähköteknologialta otti sata vuotta yleistyä, digitaalisuus teki saman muutamassa vuosikymmenessä, ja kaikki merkit viittaavat siihen, että sen merkittävimmät ajat ovat vasta edessä.</p> <p> Yli 90 prosenttia maailman datasta on luotu viimeisten kahden vuoden aikana. Digitaalitalous kasvaa seitsemän kertaa muuta taloutta nopeammin. Maailman dataliikenteen odotetaan 15-kertaistuvan vuoteen 2017 mennessä ja vuoteen 2020 mennessä internettiin kytketään yli 50 miljardia laitetta. Nämä vasta maistiaisia siitä, millaisia lukuja muutos tarjoilee.</p> <p> Digitaalisuus tarjoaa mahdollisuutta vaurauteen, uusiin työpaikkoihin, parempiin palveluihin, uudenlaisiin oppimisympäristöihin ja tutkimuksen välineisiin, sekä kenties osaratkaisua ohi talouskriisistä. Mahdollisuuden ohella digitaalisuus on myös uhka, sillä ilman sitä eivät työpaikkamme olisi siirtyneet Kiinaan. Ennen kaikkea digitaalisuus on kuitenkin mahdollisuus, ei vain meille, vaan myös kaikille muille. Pidemmässä juoksussa kisa digitaalisuuden hyödyntämisestä voi ratkaista jopa sen, mikä maanosa maailman talouskilpailua tulevina vuosikymmeninä johtaa.</p> <p> Meillä on kaikki syy paitsi toivoon, myös huoleen. Kaikki uuden ajan digitaalisuuteen toimintansa pohjaavat jättiläiset, kuten: Amazon, Google, Facebook, Netflix, Alibaba, Baidu, Tencent jne. ovat syntyneet&nbsp; muualla kuin Euroopassa – USA:ssa, Kiinassa, Koreassa. Yhtäkään todellista digimarkkinajättiläistä ei ole tullut Euroopasta.</p> <p> Tämä ei ole sattumaa.</p> <p> Me jäämme jälkeen, koska meidän maanosallamme ei ole yhtenäisiä sisämarkkinoita, vaan 28 pientä markkinaa, jotka eivät tue voimakkaasti skaalautuvaa digitaalista bisnestä. Me jäämme jälkeen, koska EU:n yhdentyminen on riittämätöntä, sen syveneminen liian hidasta ja Lissabonin strategiaa hienoine digitaalisine agendoineen ei ole toteutettu. Me jäämme jälkeen, koska kansallisvaltiot ovat tehneet vaikeaksi tai jopa mahdottomaksi sen, minkä teknologia on jo mahdollistanut.</p> <p> Kuluttajansuoja on harmonisoitava, oltiin Suomessa siitä mitä mieltä vain. Tietosuoja on yhtenäistettävä, vaikka Saksa vastustaa sitä. Tekijänoikeussuojattuja tuotteita pitää voida myydä suoraan koko sisämarkkinoille, vaikka Ranska ei sitä hyväksyisi.</p> <p> EU:n sisämarkkinoissa on syviä haasteita. Mitä nopeammaksi digitaalinen juoksukisa käy, sen mahdottomammaksi muodostuu EU:n päätöksentekomenettelyjen kankeus ja yhtenäisyyden puute. Kansallisvaltioiden Eurooppa ei pärjää yhtenäiselle Kiinalle tai USA:n liittovaltiolle. Yhtenäinen Eurooppa menestyisi kovassakin kisassa.</p> <p> Euroopan riipimisen kappaleiksi on loputtava ja uhkaavaan mahdollisuuteen tartuttava. Se ei ole vain meidän suomalaisten, vaan myös saksalaisten, ranskalaisten ja kaikkien muidenkin eurooppalaisten etu.</p> Digitaaliset palvelut valtaavat villisti alaa niin sosiaalisten verkostojen ylläpidossa, 24/7 kauppapaikkana kuin musiikki- ja elokuvabisneksenkin aloilla. Älypuhelimet ovat muuttaneet ihmisten arkea ja tapoja. Ruokarukoukset ovat vaihtuneet ruokakuvauksiin, lentokenttien check-in sähköiseksi, eikä onnettomimmankaan city-suunnistajan tarvitse enää jättää arvokkaita lomahetkiään pelkän karttakirjan varaan.

Digitaalisuuden on todettu olevan jopa sähkön keksimistä suurempi muutosvoima niin ihmisten elämän, talouden kuin yhteiskuntien kannalta. Mikä vieläkin merkittävämpää, kehityksen kelkka kulkee jatkuvasti kiihtyvällä sykkeellä eteenpäin. Sähköteknologialta otti sata vuotta yleistyä, digitaalisuus teki saman muutamassa vuosikymmenessä, ja kaikki merkit viittaavat siihen, että sen merkittävimmät ajat ovat vasta edessä.

Yli 90 prosenttia maailman datasta on luotu viimeisten kahden vuoden aikana. Digitaalitalous kasvaa seitsemän kertaa muuta taloutta nopeammin. Maailman dataliikenteen odotetaan 15-kertaistuvan vuoteen 2017 mennessä ja vuoteen 2020 mennessä internettiin kytketään yli 50 miljardia laitetta. Nämä vasta maistiaisia siitä, millaisia lukuja muutos tarjoilee.

Digitaalisuus tarjoaa mahdollisuutta vaurauteen, uusiin työpaikkoihin, parempiin palveluihin, uudenlaisiin oppimisympäristöihin ja tutkimuksen välineisiin, sekä kenties osaratkaisua ohi talouskriisistä. Mahdollisuuden ohella digitaalisuus on myös uhka, sillä ilman sitä eivät työpaikkamme olisi siirtyneet Kiinaan. Ennen kaikkea digitaalisuus on kuitenkin mahdollisuus, ei vain meille, vaan myös kaikille muille. Pidemmässä juoksussa kisa digitaalisuuden hyödyntämisestä voi ratkaista jopa sen, mikä maanosa maailman talouskilpailua tulevina vuosikymmeninä johtaa.

Meillä on kaikki syy paitsi toivoon, myös huoleen. Kaikki uuden ajan digitaalisuuteen toimintansa pohjaavat jättiläiset, kuten: Amazon, Google, Facebook, Netflix, Alibaba, Baidu, Tencent jne. ovat syntyneet  muualla kuin Euroopassa – USA:ssa, Kiinassa, Koreassa. Yhtäkään todellista digimarkkinajättiläistä ei ole tullut Euroopasta.

Tämä ei ole sattumaa.

Me jäämme jälkeen, koska meidän maanosallamme ei ole yhtenäisiä sisämarkkinoita, vaan 28 pientä markkinaa, jotka eivät tue voimakkaasti skaalautuvaa digitaalista bisnestä. Me jäämme jälkeen, koska EU:n yhdentyminen on riittämätöntä, sen syveneminen liian hidasta ja Lissabonin strategiaa hienoine digitaalisine agendoineen ei ole toteutettu. Me jäämme jälkeen, koska kansallisvaltiot ovat tehneet vaikeaksi tai jopa mahdottomaksi sen, minkä teknologia on jo mahdollistanut.

Kuluttajansuoja on harmonisoitava, oltiin Suomessa siitä mitä mieltä vain. Tietosuoja on yhtenäistettävä, vaikka Saksa vastustaa sitä. Tekijänoikeussuojattuja tuotteita pitää voida myydä suoraan koko sisämarkkinoille, vaikka Ranska ei sitä hyväksyisi.

EU:n sisämarkkinoissa on syviä haasteita. Mitä nopeammaksi digitaalinen juoksukisa käy, sen mahdottomammaksi muodostuu EU:n päätöksentekomenettelyjen kankeus ja yhtenäisyyden puute. Kansallisvaltioiden Eurooppa ei pärjää yhtenäiselle Kiinalle tai USA:n liittovaltiolle. Yhtenäinen Eurooppa menestyisi kovassakin kisassa.

Euroopan riipimisen kappaleiksi on loputtava ja uhkaavaan mahdollisuuteen tartuttava. Se ei ole vain meidän suomalaisten, vaan myös saksalaisten, ranskalaisten ja kaikkien muidenkin eurooppalaisten etu.

]]>
0 http://aurasalla.puheenvuoro.uusisuomi.fi/158282-digitaalisuus-uhkaava-mahdollisuus#comments Digimarkkinat EU-politiikka Eurovaalit Kansantalous Markkinatalous Sisämarkkinat Thu, 31 Oct 2013 06:16:00 +0000 Aura Salla http://aurasalla.puheenvuoro.uusisuomi.fi/158282-digitaalisuus-uhkaava-mahdollisuus