Palkka http://janilindroos.vapaavuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132514/all Fri, 15 Jun 2018 16:52:55 +0300 fi Kohta ei kannata olla kaksivuorotyössä http://aulissaarijrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256949-kohta-ei-kannata-olla-kaksivuorotyossa <p>Normaalisti elävältä, tuntemaltani 35 vuotiaalta mieheltä, joka asuu vuokralla Helsingin Kalliossa, käyden kaksivuorotyössä 3 400 kuukausipalkalla, jää käteen 200 &ndash; 300 euroa kuukaudessa. Nyt mikä on siis vialla? Joku kuukausi se tyyppi jopa pikavippaa satasen pari, että pääsee yli maksuistaan tiliin.</p><p>&nbsp;</p><p>Miten se näin menee? Palkasta verojen jälkeen vuokraan 850, ruokaan 550, vaatteet hygienia yms. 150, vakuutukset, harrastukset yms. 150, auto+matkustaminen 150 /kk jne. Eikä se vielä ryyppää, tai harrasta mitään erityisempää.</p><p>&nbsp;</p><p>Siksi olisi parempi, ettei hänelle kovasta työstään maksettaisi mitään, vaan hänelle taattaisiin suunnilleen nykyinen elintaso ja sen parantuminen, kunhan hän tekee 8&frac12; tuntia vuorokaudessa palveluja, tavaroita, hyvinvointia ja infraa ympärilleen. Paljon kannattavampi sopimus haittaoleilijoiden yhteiskunnalle, kuin elättää kymmeniä tuhansia afrikkalaisia.</p><p>&nbsp;</p><p>Tuon tyypin bruttopalkasta yhteiskunta suoraan ja välittömästi alv- verottaen saa enemmän rahaa, kuin tyyppi itse käyttöönsä! Siksi ajattelevien laumat ehkä kohta tajuaa, että pitää olla jotakin muuta, kuin tämä nykyinen meno ja toimintaympäristö.</p><p>&nbsp;</p><p>Heitä varten meillä tietysti on säädetty urkinta, terrorismi- ja pakkolaitoslait. Lopuksi on EU, poliisi, äänekkäät painostusjärjestöt, somen mielettömyys, vartiofirmojen saaristot ja armeija kukistamassa ajattelevien halun uudistaa yhteiskuntamuotoamme.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Normaalisti elävältä, tuntemaltani 35 vuotiaalta mieheltä, joka asuu vuokralla Helsingin Kalliossa, käyden kaksivuorotyössä 3 400 kuukausipalkalla, jää käteen 200 – 300 euroa kuukaudessa. Nyt mikä on siis vialla? Joku kuukausi se tyyppi jopa pikavippaa satasen pari, että pääsee yli maksuistaan tiliin.

 

Miten se näin menee? Palkasta verojen jälkeen vuokraan 850, ruokaan 550, vaatteet hygienia yms. 150, vakuutukset, harrastukset yms. 150, auto+matkustaminen 150 /kk jne. Eikä se vielä ryyppää, tai harrasta mitään erityisempää.

 

Siksi olisi parempi, ettei hänelle kovasta työstään maksettaisi mitään, vaan hänelle taattaisiin suunnilleen nykyinen elintaso ja sen parantuminen, kunhan hän tekee 8½ tuntia vuorokaudessa palveluja, tavaroita, hyvinvointia ja infraa ympärilleen. Paljon kannattavampi sopimus haittaoleilijoiden yhteiskunnalle, kuin elättää kymmeniä tuhansia afrikkalaisia.

 

Tuon tyypin bruttopalkasta yhteiskunta suoraan ja välittömästi alv- verottaen saa enemmän rahaa, kuin tyyppi itse käyttöönsä! Siksi ajattelevien laumat ehkä kohta tajuaa, että pitää olla jotakin muuta, kuin tämä nykyinen meno ja toimintaympäristö.

 

Heitä varten meillä tietysti on säädetty urkinta, terrorismi- ja pakkolaitoslait. Lopuksi on EU, poliisi, äänekkäät painostusjärjestöt, somen mielettömyys, vartiofirmojen saaristot ja armeija kukistamassa ajattelevien halun uudistaa yhteiskuntamuotoamme.

]]>
14 http://aulissaarijrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256949-kohta-ei-kannata-olla-kaksivuorotyossa#comments Kaksivuorotyö Oleilijat Palkka Verotus Fri, 15 Jun 2018 13:52:55 +0000 Aulis Saarijärvi http://aulissaarijrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256949-kohta-ei-kannata-olla-kaksivuorotyossa
"Onhan se palkka jo aika hyvä" http://mervieskelinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256813-onhan-se-palkka-jo-aika-hyva <p>&nbsp;</p><p>Asia oli käsittelyssä alkukeväänä mutta halusin</p><p>&nbsp;</p><p>nostaa asiaa vieläkin esille koska vuosien uurastus ja lupausten täyttyminen ei taaskaan toteutunut.</p><p>Mitä voimme seuraavassa neuvottelukierroksella tehdä?</p><p>Taustaa:</p><p>Joulukuussa 2017 Superin pj. Silja Paavola ja Tehyn pj. Millariikka Rytkönen jättivät neuvottelutavoitteet Kuntatyönantajalle.</p><p>Keskeisenä tavoitteena olivat selkeät palkankorotukset, lomarahaleikkausten korvaaminen sekä koulutettujen hoitajien oma sopimus.</p><p>Esim. lähihoitajien peruspalkka ennen neuvotteluja oli 1971,44 e./kk ja sairaanhoitajien peruspalkka oli 2272,42 e./kk.</p><p>Uudessa sopimuksessa:<br />Hoitajat saivat yleiskorotuksessa seuraavat lisät<br />1.5.2018: 1,25 %, vähintään 25 e.<br />1.4.2019 1,0 %<br />1.1.2019 paikallinen järjestelyerä 1,2 % palkkasummasta<br />Lisäksi myös henkilökohtaiset lisät nousivat pääsääntöisesti prosentin luokkaa.</p><p>Lomarahaleikkauksiin hoitajat saivat 260 euroa kertakorvauksen. Tämä ei koske kaikkia hoitajia.</p><p>Ns. hoitajien oma sopimus Paavolan ja Rytkösen mukaan otti ison askeleen eteenpäin.&quot;Nyt ollaan voimakkaasti matkalla kohti omaa sopimusta, jonka valmistelu alkaa heti&quot;. Todellisuudessa ns.hoitajasopimusta ei tullut, on vain luvattu valmistella.</p><p>Paavola ja Rytkönen: Jos teidän näkemys selkeistä palkankorotuksista kuukausipalkkaan on noin 25 euroa/kk,<br />olette hakoteillä. Petitte jäsenistön ja teitte palkkasopimuksen, jolla ei ole mitään merkitystä nettopalkkaan.</p><p>Lomarahaleikkauksiin kohdennettu korvaus ovat merkittävä vain siinä tapauksessa, että sosiaali- ja terveysalan jäsenistö saa sen joka vuosi mutta tuo huima 260 euron korvaus koski vain kertaerää.</p><p>Jäsenistö on vuosikausia odottanut, että palkkaan liittyvä epäkohta saadaan nykypäivään ja vastaamaan työn vaativuutta. Ei täytetty lupausta nytkään vaan kovalla kiireellä piti näennäinen sopimus tehdä jäsenistö pettäen.</p><p><a href="https://l.facebook.com/l.php?u=https%3A%2F%2Fwww.tehy.fi%2Ffi%2Fmediatiedote%2Fsuper-ja-tehy-pelkka-arvostus-ei-elata-palkat-saatava-kuntoon&amp;h=ATPWRJ6bLZEAP4AIbP26MEFgpWhFHz-LsCm6joIg4tYeuIWFSUC87uouIJTSB49sZanHc7YoPbxAF6jVuvvHnvwFsFIlc9QDnIz0TfAKx8P7Dk5hFtVEb_LxCzpAbuECenA" rel="nofollow" target="_blank">https://www.tehy.fi/&hellip;/super-ja-tehy-pelkka-arvostus-ei-elat&hellip;</a></p><p><a href="https://l.facebook.com/l.php?u=https%3A%2F%2Fwww.tehy.fi%2Ffi%2Fsystem%2Ffiles%2Fmfiles%2Fmuu_dokumentti%2Fjulkisen_sektorin_peruspalkat_1.2.2017_lukien_id_8260.pdf&amp;h=ATO3HMwYfKwEep3YkFGpY1V2-R0w5RUBZFeuqA0IQMB48WZxF_FLLynFsdXja6f1SsDaP-ytuFfl4AIhUbEk3QrzGF6Xdeyn1FyUddRpab7zJoGjb1npDUgGGB96TnsHbBc" rel="nofollow" target="_blank">https://www.tehy.fi/&hellip;/julkisen_sektorin_peruspalkat_1.2.201&hellip;</a></p><p><a href="https://l.facebook.com/l.php?u=https%3A%2F%2Fwww.superliitto.fi%2Fviestinta%2Fajankohtaista%2Fkunta-alan-neuvottelutuloksen-sisalto-lyhyest&amp;h=ATPatQ3R-rdI23yRBZxfQnEpDOQcCRQ3YBEe15KoDl0qEbG3DLZ7j5ztMogYvawVc6UEcGfoIOqw9c9E_XHFT66KJJINEH6SPXZ_HXjT4k0sXqpiWMcQlgrI6gwy7adnw1w" rel="nofollow" target="_blank">https://www.superliitto.fi/&hellip;/kunta-alan-neuvottelutuloksen-&hellip;</a></p><p>&nbsp;</p><p>Kysyin Silja Paavolalta yleisökeskustelussa miksi ei taaskaan lupausta täytetty?</p><p>Miten noin 25 euron palkankorostus voi olla riittävä korotus kun toiveena on saada palkka vastaamaan työn vaativuutta?</p><p>&nbsp;</p><p>Saimme vastaukseksi paljon puhetta, paljon perusteluita, että kun ei vain voi. Yksi perustelu oli</p><p>&quot;Onhan se palkka jo aika hyvä&quot;.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Asia oli käsittelyssä alkukeväänä mutta halusin

 

nostaa asiaa vieläkin esille koska vuosien uurastus ja lupausten täyttyminen ei taaskaan toteutunut.

Mitä voimme seuraavassa neuvottelukierroksella tehdä?

Taustaa:

Joulukuussa 2017 Superin pj. Silja Paavola ja Tehyn pj. Millariikka Rytkönen jättivät neuvottelutavoitteet Kuntatyönantajalle.

Keskeisenä tavoitteena olivat selkeät palkankorotukset, lomarahaleikkausten korvaaminen sekä koulutettujen hoitajien oma sopimus.

Esim. lähihoitajien peruspalkka ennen neuvotteluja oli 1971,44 e./kk ja sairaanhoitajien peruspalkka oli 2272,42 e./kk.

Uudessa sopimuksessa:
Hoitajat saivat yleiskorotuksessa seuraavat lisät
1.5.2018: 1,25 %, vähintään 25 e.
1.4.2019 1,0 %
1.1.2019 paikallinen järjestelyerä 1,2 % palkkasummasta
Lisäksi myös henkilökohtaiset lisät nousivat pääsääntöisesti prosentin luokkaa.

Lomarahaleikkauksiin hoitajat saivat 260 euroa kertakorvauksen. Tämä ei koske kaikkia hoitajia.

Ns. hoitajien oma sopimus Paavolan ja Rytkösen mukaan otti ison askeleen eteenpäin."Nyt ollaan voimakkaasti matkalla kohti omaa sopimusta, jonka valmistelu alkaa heti". Todellisuudessa ns.hoitajasopimusta ei tullut, on vain luvattu valmistella.

Paavola ja Rytkönen: Jos teidän näkemys selkeistä palkankorotuksista kuukausipalkkaan on noin 25 euroa/kk,
olette hakoteillä. Petitte jäsenistön ja teitte palkkasopimuksen, jolla ei ole mitään merkitystä nettopalkkaan.

Lomarahaleikkauksiin kohdennettu korvaus ovat merkittävä vain siinä tapauksessa, että sosiaali- ja terveysalan jäsenistö saa sen joka vuosi mutta tuo huima 260 euron korvaus koski vain kertaerää.

Jäsenistö on vuosikausia odottanut, että palkkaan liittyvä epäkohta saadaan nykypäivään ja vastaamaan työn vaativuutta. Ei täytetty lupausta nytkään vaan kovalla kiireellä piti näennäinen sopimus tehdä jäsenistö pettäen.

https://www.tehy.fi/…/super-ja-tehy-pelkka-arvostus-ei-elat…

https://www.tehy.fi/…/julkisen_sektorin_peruspalkat_1.2.201…

https://www.superliitto.fi/…/kunta-alan-neuvottelutuloksen-…

 

Kysyin Silja Paavolalta yleisökeskustelussa miksi ei taaskaan lupausta täytetty?

Miten noin 25 euron palkankorostus voi olla riittävä korotus kun toiveena on saada palkka vastaamaan työn vaativuutta?

 

Saimme vastaukseksi paljon puhetta, paljon perusteluita, että kun ei vain voi. Yksi perustelu oli

"Onhan se palkka jo aika hyvä".

 

 

 

]]>
25 http://mervieskelinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256813-onhan-se-palkka-jo-aika-hyva#comments Palkka Sosiaali- ja terveysala Täyttymätön lupaus Wed, 13 Jun 2018 07:44:26 +0000 Mervi Eskelinen http://mervieskelinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256813-onhan-se-palkka-jo-aika-hyva
Tulevaisuuden työelämä ja alustatalous http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251213-tulevaisuuden-tyoelama-ja-alustatalous <p>Päivän teemaksi voisi kutsua yleistä keskustelua tulevaisuuden työelämästä, robotisaatiosta ja alustataloudesta. Nämä eivät sinänsä ole asioina uusia, mutta teknologia näiden asioiden tiimoilta kehittyy nopeammin kuin ennen. Näistä asioista kirjoitan hieman ajatuksiani <a href="https://www.sak.fi/yhteiskunta/mahdollisuuksien-aika/alustatalous">alustataloudesta</a>, koska se huolestuttaa minua.</p><p>Alustatalous tarkoittaa sitä, että internetin välityksellä joku on valmis tarjoamaan jotakin työtehtävää jollakin hinnalla, ja sitten internetin kautta työntekijät käyvät keskenään huutokauppaa kuka sen on luotettavimmin ja halvimmin valmis tekemään. Työn tarjonta ja kysyntä kohtaavat toisensa paremmin, mutta ilman sääntelyä ne kohtaavat työntekijöiden työehtojen kustannuksella. Käytännössä freelancerit ovat eläneet tätä aikaa jo pitkään, ja alustatalouden uhkat ja mahdollisuudet ovat jo sinänsä tiedossa. Nyt kuitenkin netissä toimivan alustan kautta saatava työ voi olla kestoltaan hyvinkin epävarmalla pohjalla, eivätkä kaikki siellä olevat töiden tarjoajat välttämättä katso itseään edes työnantajiksi. Tällöin syntyy ongelma, jos ei ole ketään kenen kanssa keskustella työehdoista.</p><p>Suomessa työelämää ovat kautta aikojen säädelleet <a href="http://tem.fi/tyolainsaadanto">lait</a> ja <a href="http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/tyoehto/tyoehto/?start=m&amp;end=m">työehtosopimukset</a>. Näitä ovat kuitenkin murentaneet markkinoiden ja rajojen avautuminen Euroopan ja maailman tasolla. Ratkaisu näihin on ylikansallisten sopimusten tekeminen, joita jo nytkin on olemassa. Esimerkiksi työelämän maailmanlaajuisista minimipelisäännöistä sovitaan <a href="http://www.ilo.org/global/lang--en/index.htm">ILO</a>:ssa, ja hieman paikallisemmin <a href="http://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=1311&amp;langId=en">EU</a>:ssa. Koska yrityksetkin ovat monikansallisia, on luonnollisesti syntynyt tarve keskustella <a href="http://www.industriall-union.org/issues/pages/global-framework-agreements-gfa">yrityksen laajuisista sopimuksista ja työelämän minimipelisäännöistä</a>. Mutta kenen kanssa neuvotellaan työehdoista, jos töitä tarjoava osapuoli ei tunnustaudu työnantajaksi, ja jos ainoa toimistokin sijaitsee pöytälaatikossa paratiisisaarilla?</p><p>Tulevaisuuden työelämä on juuri sellainen, minkälaisen me siitä itse teemme. Näin on ollut ennenkin, eikä ole mitään syytä, että tämä periaate muuksi muuttuu vaikka teknologia kehittyisikin suurin harppauksin. Alustatalouden haasteissa on kyse viimekädessä vain lainsäädännön puutteista. Jos emme halua työssä käyvää köyhälistöä, tulee alustataloutta koskevia lakeja säätää EU:n ja Suomen tasolla, jotta palkalla voi tulevaisuudessakin tulla täällä länsimaissa toimeen. Minimipalkkalaki ei ole ratkaisu, koska se ei ole kehittyvissä talouksissa mikään tae sille, että <a href="https://www.finnwatch.org/fi/uutiset/285-elaemiseen-riittaevaen-palkan-laskentamalli-julkaistu">palkka on elämiseen riittävällä tasolla</a>.</p><p>Kaikki työ ei mene alustoille, ellemme sitten äänestä itse sellaisia poliitikkoja, jotka antavat ne sinne mennä ilman sääntelyä. Tässäkin, kuten kaikessa muussakin asiassa, on viimekädessä kyse rahasta, ja elinkeinoelämän maalaamasta ehdottomasta tulevaisuuden kuvasta, jonka me palkansaajat itse voimme maalata paljon kauniimmaksi ja sinisemmäksi.</p><p>Rajoittamaton alustatalous palvelee vain pientä rahaeliittiä, sekä niitä harvoja, joille luoja on suonut sellaiset työnantajan kannalta edulliset supertyöntekijän geenit, jotka antavat hyvän muistin, pienen ravintotarpeen, olemattoman unentarpeen, sairastumattomuuden ja lapsettomuuden. Sellaista Suomea minä en halua, eikä tämä tulevaisuus ei ole ennalta määrätty, vaikka niin annetaankin ymmärtää. Työehtosopimuksille on tulevaisuudessakin paikkansa, ja varsinkin kolmikannalle, myös ylikansallisissa elimissä ja -yrityksissä.</p><p>&nbsp;</p><p>Kirjoitus oli kolumni Demokraattilehden nettisivustolla.<br /><a href="https://demokraatti.fi/tulevaisuuden-tyoelama-ja-alustatalous/" title="https://demokraatti.fi/tulevaisuuden-tyoelama-ja-alustatalous/">https://demokraatti.fi/tulevaisuuden-tyoelama-ja-alustatalous/</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Päivän teemaksi voisi kutsua yleistä keskustelua tulevaisuuden työelämästä, robotisaatiosta ja alustataloudesta. Nämä eivät sinänsä ole asioina uusia, mutta teknologia näiden asioiden tiimoilta kehittyy nopeammin kuin ennen. Näistä asioista kirjoitan hieman ajatuksiani alustataloudesta, koska se huolestuttaa minua.

Alustatalous tarkoittaa sitä, että internetin välityksellä joku on valmis tarjoamaan jotakin työtehtävää jollakin hinnalla, ja sitten internetin kautta työntekijät käyvät keskenään huutokauppaa kuka sen on luotettavimmin ja halvimmin valmis tekemään. Työn tarjonta ja kysyntä kohtaavat toisensa paremmin, mutta ilman sääntelyä ne kohtaavat työntekijöiden työehtojen kustannuksella. Käytännössä freelancerit ovat eläneet tätä aikaa jo pitkään, ja alustatalouden uhkat ja mahdollisuudet ovat jo sinänsä tiedossa. Nyt kuitenkin netissä toimivan alustan kautta saatava työ voi olla kestoltaan hyvinkin epävarmalla pohjalla, eivätkä kaikki siellä olevat töiden tarjoajat välttämättä katso itseään edes työnantajiksi. Tällöin syntyy ongelma, jos ei ole ketään kenen kanssa keskustella työehdoista.

Suomessa työelämää ovat kautta aikojen säädelleet lait ja työehtosopimukset. Näitä ovat kuitenkin murentaneet markkinoiden ja rajojen avautuminen Euroopan ja maailman tasolla. Ratkaisu näihin on ylikansallisten sopimusten tekeminen, joita jo nytkin on olemassa. Esimerkiksi työelämän maailmanlaajuisista minimipelisäännöistä sovitaan ILO:ssa, ja hieman paikallisemmin EU:ssa. Koska yrityksetkin ovat monikansallisia, on luonnollisesti syntynyt tarve keskustella yrityksen laajuisista sopimuksista ja työelämän minimipelisäännöistä. Mutta kenen kanssa neuvotellaan työehdoista, jos töitä tarjoava osapuoli ei tunnustaudu työnantajaksi, ja jos ainoa toimistokin sijaitsee pöytälaatikossa paratiisisaarilla?

Tulevaisuuden työelämä on juuri sellainen, minkälaisen me siitä itse teemme. Näin on ollut ennenkin, eikä ole mitään syytä, että tämä periaate muuksi muuttuu vaikka teknologia kehittyisikin suurin harppauksin. Alustatalouden haasteissa on kyse viimekädessä vain lainsäädännön puutteista. Jos emme halua työssä käyvää köyhälistöä, tulee alustataloutta koskevia lakeja säätää EU:n ja Suomen tasolla, jotta palkalla voi tulevaisuudessakin tulla täällä länsimaissa toimeen. Minimipalkkalaki ei ole ratkaisu, koska se ei ole kehittyvissä talouksissa mikään tae sille, että palkka on elämiseen riittävällä tasolla.

Kaikki työ ei mene alustoille, ellemme sitten äänestä itse sellaisia poliitikkoja, jotka antavat ne sinne mennä ilman sääntelyä. Tässäkin, kuten kaikessa muussakin asiassa, on viimekädessä kyse rahasta, ja elinkeinoelämän maalaamasta ehdottomasta tulevaisuuden kuvasta, jonka me palkansaajat itse voimme maalata paljon kauniimmaksi ja sinisemmäksi.

Rajoittamaton alustatalous palvelee vain pientä rahaeliittiä, sekä niitä harvoja, joille luoja on suonut sellaiset työnantajan kannalta edulliset supertyöntekijän geenit, jotka antavat hyvän muistin, pienen ravintotarpeen, olemattoman unentarpeen, sairastumattomuuden ja lapsettomuuden. Sellaista Suomea minä en halua, eikä tämä tulevaisuus ei ole ennalta määrätty, vaikka niin annetaankin ymmärtää. Työehtosopimuksille on tulevaisuudessakin paikkansa, ja varsinkin kolmikannalle, myös ylikansallisissa elimissä ja -yrityksissä.

 

Kirjoitus oli kolumni Demokraattilehden nettisivustolla.
https://demokraatti.fi/tulevaisuuden-tyoelama-ja-alustatalous/

]]>
0 http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251213-tulevaisuuden-tyoelama-ja-alustatalous#comments Alustatalous Palkka Tulevaisuus Työehdot Työehtosopimus Wed, 21 Feb 2018 12:00:00 +0000 Petri Partanen http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251213-tulevaisuuden-tyoelama-ja-alustatalous
Ihmisten pitäisi tietää - pitäisikö? ...ja mitä? http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250277-ihmisten-pitaisi-tietaa-pitaisiko-ja-mita <p>Aina möläyttelen. Viimeksi Markku Huuskosta, jonka uskon tässä asiassa olevan samaa mieltä kuin minä olen. Ongelma on se, että media (lehdistö ym.) ei yleensä uskalla toimia siten kuin minä nyt toimin. Syy: minulla ei ole mitään menetettävää - siksi uskalsin Markkuakin ihan nimellä arvostella, <a href="http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250211-vakivalta-ja-uhkailu">enkä häntä onneksi nolannu</a>t, itseni ehkä nyt?</p><p>Mutta siis - katso kuva.</p><p>Tästä US saa vielä jutun, ehkä, mistä se riippuu?</p><p>No siitä kai, että kun minä lähetin Salon kaupungille sähköpostin:</p><p>&quot;Tervehdys,</p><p>Salon kaunpungin (kaupunginhallituksen) henkilöstöjaosto on 18.1.2018 tehnyt <a href="http://salo.tjhosting.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&amp;id=20183901-21">pykälässä 21 päätöksen</a> henkilökohtaisen lisän maksamisesta.</p><p>Pykälä on merkitty salaiseksi eikä siitä saa siksi käytännössä mitään tietoa julkisesta pöytäkirjasta.</p><p>Pyydän, että toimitatte minulle sähköpostitse kyseisen asiakohdan kaikki tiedot siten, että henkilön jota asia koskee, henkilöllisyys ei käy siitä ilmi.</p><p>Lisäksi pyydän, että samassa yhteydessä esitätte perustelut sille miksi päätös kokonaisuudessaan on käsitelty salaisena.</p><p>&nbsp;</p><p>Juhani Vehmaskangas<br />julkishallinnon asiantuntija&quot;</p><p>&nbsp;</p><p>* * *</p><p>&nbsp;</p><p>Kerron tuloksista täällä. Tosin lupaan kuitenkin pienellä viiveellä tulokset täällä kertoa, annan ne ensin toimituksen käyttöön. - kiitos taas.</p><p>&nbsp;</p><p>Saattaa tosin olla, että koko jutussa ei ole mitään uutisoimisen arvoista, (paitsi minun mielestäni?).</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Aina möläyttelen. Viimeksi Markku Huuskosta, jonka uskon tässä asiassa olevan samaa mieltä kuin minä olen. Ongelma on se, että media (lehdistö ym.) ei yleensä uskalla toimia siten kuin minä nyt toimin. Syy: minulla ei ole mitään menetettävää - siksi uskalsin Markkuakin ihan nimellä arvostella, enkä häntä onneksi nolannut, itseni ehkä nyt?

Mutta siis - katso kuva.

Tästä US saa vielä jutun, ehkä, mistä se riippuu?

No siitä kai, että kun minä lähetin Salon kaupungille sähköpostin:

"Tervehdys,

Salon kaunpungin (kaupunginhallituksen) henkilöstöjaosto on 18.1.2018 tehnyt pykälässä 21 päätöksen henkilökohtaisen lisän maksamisesta.

Pykälä on merkitty salaiseksi eikä siitä saa siksi käytännössä mitään tietoa julkisesta pöytäkirjasta.

Pyydän, että toimitatte minulle sähköpostitse kyseisen asiakohdan kaikki tiedot siten, että henkilön jota asia koskee, henkilöllisyys ei käy siitä ilmi.

Lisäksi pyydän, että samassa yhteydessä esitätte perustelut sille miksi päätös kokonaisuudessaan on käsitelty salaisena.

 

Juhani Vehmaskangas
julkishallinnon asiantuntija"

 

* * *

 

Kerron tuloksista täällä. Tosin lupaan kuitenkin pienellä viiveellä tulokset täällä kertoa, annan ne ensin toimituksen käyttöön. - kiitos taas.

 

Saattaa tosin olla, että koko jutussa ei ole mitään uutisoimisen arvoista, (paitsi minun mielestäni?).

]]>
0 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250277-ihmisten-pitaisi-tietaa-pitaisiko-ja-mita#comments Kunnanhallitus Kuntapolitiikka Palkka Politiikka Fri, 02 Feb 2018 03:23:31 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250277-ihmisten-pitaisi-tietaa-pitaisiko-ja-mita
Olenko palkkani ansainnut? http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245473-olenko-palkkani-ansainnut <p>Verptiedot ovat taas tulleet julkisiksi, ja media niitä uutisoi. Minäkin voin mennä vaikka verotoimistoon ja tutkia siellä, että paljonko naapurini on saanut palkka- ja pääomatuloja, ja hyvä niin.</p><p>Tottakai voin tutkia myös vaikkapa työkaverini tulot - tai siis voisin jos minulla sellainen kaveri olisi.</p><p>Jotkut ovat sitä mieltä, että verotietojen julkisuus pitäisi poistaa. Jotkut pitävät tietojen julkisuutta hyvänä asiana, kuten minä.</p><p>Julkisella sektorilla jopa palkkatiedot ovat julkisia. Kun lähettää kunnan kirjaamoon sähköpostin jolla pyytää saada vaikkapa viestin vastaanottaneen sihteerin palkkatiedot niin niiden pitäisi tulla paluupostissa.</p><p>Tulotietojen julkisuutta pitäisikin pikemmin laajentaa kuin vähentää. Työskenteleepä henkilö sitten yksityisellä tai julkisella sektorilla niin palkan pitäisi olla julkinen - ai miksikö?</p><p>Olen sitä mieltä, että jokainen joka on palkkansa ansainnut pystyy palkkansa määrän kyllä julkisesti kertomaan.&nbsp;</p><p>Totta: joillakin palkka on niin pieni, että ei sitä kehtaa kertoa. Totta: joillakin palkka on niin suuri, että senkin kertomista pitää hävetä.</p><p>Kun palkkatiedot olisivat täysin julkisia niin se auttaisi pyrkimyksessä siihen, että samasta työstä maksettaisiin aina sama palkka. Olipa palkansaaja sitten minkä ikäinen tai kokoinen tahansa - tai mitä tahansa sukupuolta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Verptiedot ovat taas tulleet julkisiksi, ja media niitä uutisoi. Minäkin voin mennä vaikka verotoimistoon ja tutkia siellä, että paljonko naapurini on saanut palkka- ja pääomatuloja, ja hyvä niin.

Tottakai voin tutkia myös vaikkapa työkaverini tulot - tai siis voisin jos minulla sellainen kaveri olisi.

Jotkut ovat sitä mieltä, että verotietojen julkisuus pitäisi poistaa. Jotkut pitävät tietojen julkisuutta hyvänä asiana, kuten minä.

Julkisella sektorilla jopa palkkatiedot ovat julkisia. Kun lähettää kunnan kirjaamoon sähköpostin jolla pyytää saada vaikkapa viestin vastaanottaneen sihteerin palkkatiedot niin niiden pitäisi tulla paluupostissa.

Tulotietojen julkisuutta pitäisikin pikemmin laajentaa kuin vähentää. Työskenteleepä henkilö sitten yksityisellä tai julkisella sektorilla niin palkan pitäisi olla julkinen - ai miksikö?

Olen sitä mieltä, että jokainen joka on palkkansa ansainnut pystyy palkkansa määrän kyllä julkisesti kertomaan. 

Totta: joillakin palkka on niin pieni, että ei sitä kehtaa kertoa. Totta: joillakin palkka on niin suuri, että senkin kertomista pitää hävetä.

Kun palkkatiedot olisivat täysin julkisia niin se auttaisi pyrkimyksessä siihen, että samasta työstä maksettaisiin aina sama palkka. Olipa palkansaaja sitten minkä ikäinen tai kokoinen tahansa - tai mitä tahansa sukupuolta.

]]>
3 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245473-olenko-palkkani-ansainnut#comments Palkka Tuloerot Verotiedot Fri, 03 Nov 2017 07:11:33 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245473-olenko-palkkani-ansainnut
Oikea tapa määritellä palkka sukupuolesta riippumatta http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245287-oikea-tapa-maaritella-palkka-sukupuolesta-riippumatta <p>Kansanedustaja Hanna Sarkkinen <a href="http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245277-naisilla-loppuvuosi-palkatta?ref=poiminnat">iski taas meitä miehiä</a> sinne minne pitääkin. Hän siis totesi, että naiset ovat tänä vuonna tehneet töitä niin paljon, että voisivat loppuvuoden lomailla.</p><p>Mutta mitä Hanna Sarkkinen tietää - ja mieltää - epätasa-arvon syistä?</p><p>Tottakai Hän kansanedustajana, siis minuakin edustaessaan, kaiken tietään, ja oikein mieltää - joohan, eiks joo?</p><p>OIKEA TAPA?</p><p>Mikä sitten loppujen lopuksi olisi yhdenvertainen tapa määritellä palkka? Mikä olisi kenellekin oikeansuuruinen palkka? Minulle itselleni se olisi tietysti - suhteessa teihin muihin - järjettömän suuri. Mutta koska olen minä niin saisin käyttööni vain pienen osan palkastani - koska masennus josta ajoittain kärsin vie suuren osan työtehostani.</p><p>Toisaalta: eilen olisin tienannut &quot;järjettömän määrän rahaa&quot; vain sohvalla makaamalla. - - - niin se on!</p><p><strong>Palkan pitäisi olla suhteessa siihen mitä henkilö tekee vrt. mitä pystyisi tekemään. </strong>Tuolloin &quot;Nallen&quot; &#39;luonnonlakikin&#39; lakkaisi olemasta - täh?</p><p>Aina pitää toki ottaa huomioon se, että naisen liikkuminen on keskimäärin halvempaa, eikä kenenkään ole pakko meikata, ja saa haista pahalle. Saako, ja onko muka pakko?</p><p>Uskaltaako joku olla: eri mieltä/samaa mieltä</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kansanedustaja Hanna Sarkkinen iski taas meitä miehiä sinne minne pitääkin. Hän siis totesi, että naiset ovat tänä vuonna tehneet töitä niin paljon, että voisivat loppuvuoden lomailla.

Mutta mitä Hanna Sarkkinen tietää - ja mieltää - epätasa-arvon syistä?

Tottakai Hän kansanedustajana, siis minuakin edustaessaan, kaiken tietään, ja oikein mieltää - joohan, eiks joo?

OIKEA TAPA?

Mikä sitten loppujen lopuksi olisi yhdenvertainen tapa määritellä palkka? Mikä olisi kenellekin oikeansuuruinen palkka? Minulle itselleni se olisi tietysti - suhteessa teihin muihin - järjettömän suuri. Mutta koska olen minä niin saisin käyttööni vain pienen osan palkastani - koska masennus josta ajoittain kärsin vie suuren osan työtehostani.

Toisaalta: eilen olisin tienannut "järjettömän määrän rahaa" vain sohvalla makaamalla. - - - niin se on!

Palkan pitäisi olla suhteessa siihen mitä henkilö tekee vrt. mitä pystyisi tekemään. Tuolloin "Nallen" 'luonnonlakikin' lakkaisi olemasta - täh?

Aina pitää toki ottaa huomioon se, että naisen liikkuminen on keskimäärin halvempaa, eikä kenenkään ole pakko meikata, ja saa haista pahalle. Saako, ja onko muka pakko?

Uskaltaako joku olla: eri mieltä/samaa mieltä

 

]]>
2 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245287-oikea-tapa-maaritella-palkka-sukupuolesta-riippumatta#comments Mies Nainen Palkka Palkka tasa-arvo Sukupuoli Tue, 31 Oct 2017 11:02:05 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245287-oikea-tapa-maaritella-palkka-sukupuolesta-riippumatta
Sosiaalisten Pisteiden Toivossa Naisten Kiinnostuksen Kohteista Valehdellaan http://vinhirvel.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243088-sosiaalisten-pisteiden-toivossa-naisten-kiinnostuksen-kohteista-valehdellaan <p>Vastine: <a href="http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243045-vasta-kriisissa-esiin-nostetaan-nainen?ref=poiminnat" title="http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243045-vasta-kriisissa-esiin-nostetaan-nainen?ref=poiminnat">http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243045-vasta-kriisissa-esii...</a><br /><br />Aamulehti vetää ainakin hyvin. Tittelit vaihdetaan mutta silti juttuihin kelpaa positiivinen juttu naispiispasta ja negatiivinen juttu mies ampujasta.<br /><br />Kyllä nämä feministien kielen uudelleenmäärittely jipot on jo niin nähty juttu maailmalla!<br /><br /><br />Tuleekohan Markulle mieleenkään, että kauhu ja kummastus naiset eivät välttämättä ole yhtä valmiita kun miehet tekemään 80-tuntista viikkoa tai myöskään eivät ole niin kiinnostuneita statuksesta samalla tavalla kun miehet. Nämä ovat trendejä. Kaikki varmasti tuntevat oman elämänsä Merkelin joka rikkoo sääntöä.&nbsp; Minäkin tunnen itseäni pitempiä naisia mutta ei se sen paremmin todista, että naiset olisivat keskimäärin pitempiä kuin miehet.<br /><br />Minkä takia jos miehet tekevät keskimäärin 20% enemmän ylitöitä niin työnhedelmät pitäisi tasata?<br /><br />Jos tulevaisuudessa trans-perheet eivät halua tehdä lapsia pitääkö heteroiden lahjoittaa osa lapsista heille?<br /><br />Tilanne on monilla tavoin absurdi eikä sitä helpota, että vaikka tiede kuinka sanoo, että miehiin ja naisiin on vaikuttanut vuosituhansien saatossa erilaiset evolutiiviset paineet, joiden vaikutus ei todellakaan pelkästään rajoitu tisseihin tai tunteellisuuteen vaan myös elämän yllätys yllätys elämän valintoihin.<br /><br />Voisi alkeellisesti edes tutustua tieteelliseen tutkimukseen aiheesta vaikka vassariuskonto varmasti kieltääkin minkäänlaiset erot ero ryhmien välillä. Todennäköisesti siitä syystä, että se on niin vahva argumentti miksi kommunismi ei toimi ja vasemmistolla on aina niin kovat sympatiat sinne suuntaan.<br /><br />Oikeisto taas perinteisesti kieltää tiedettä vähän eri kulmasta. Yleensä Jumala &gt; ihminen &gt; ympäristö hierarkia estää hyväksymästä ilmastonmuutosta ja muita juttuja mihin tämä hierarkia malli ei sovi.<br /><br />Siinä missä ilmastonmuutostutkijat ovat yleensä vasemmalta niin tämä ongelma ei ole niin paha. Näitä hömppäkirjoja mistä tässäkin puhutaan kirjoittaa lähinnä vassarit. Vassareilla on suuri tarve kieltää kaikki tieteellinen tutkimus ryhmien eroista. Niinpä &nbsp; kirjat on lähinnä itkemistä miten koettu tasa-arvo ei toteudu. Oli sitten kyse koulukirjojen laatijoiden sukupuolijakaumasta tai huippu politiikka pesteistä tai korkea palkkaisista työpaikoista.<br /><br />Mitään oikeutusta ei anneta sille, että miksi heikommin soveltuva nainen pitäisi nostaa korkeammalle pallille vain koska vagina. #notall<br /><br />Toisaalta mitä perusteita kirja esittää, että paremmin tehtävään soveltuvat ja ennen kaikkea haluavat naiset eivät ole tulleet valituksi? Koska tällöin kyseessä on todellinen tasa-arvo ongelma.<br /><br />Eikä lähes täysin keksitty&nbsp; kuten vaikkapa the wage gap.<br /><br />Kannattaa tutustua alan tutkimuksiin edes alkeellisesti.<br />Tässä TLDR; <a href="http://gizmodo.com/exclusive-heres-the-full-10-page-anti-diversity-screed-1797564320" title="http://gizmodo.com/exclusive-heres-the-full-10-page-anti-diversity-screed-1797564320">http://gizmodo.com/exclusive-heres-the-full-10-page-anti-diversity-scree...</a><br /><br />On aika vaarallista vertailla ryhmiä kuten vaikka miehet ja naiset ja vain hatusta olettaa, että näiden ryhmien lopputuleman ollessa erilainen kyse on automaattisesti syrjinnästä/sexismistä/patriarkiasta. Pitäisi myös pystyä todistamaan miten syrjintä tapahtuu ennen kuin voi alkaa edes miettiä ensimmäisen kiven viskomista.<br /><br />Muuten minä voin kohta lyödä leiviksi kirjoittamalla kuinka sinisilmäisiä ei ole yhtä paljon politiikan johtoasemissa kuin ruskeasilmäisiä. Tätä peliä voi pelata loputtomiin mistä kertoo alkuperäisen kirjoituksen heitto siitä, että ehkä nähdään vielä muunsukupuolinen jonkun puolueen puheenjohtajana. Ehkä nähdäänkin! Toivottavasti se kuitenkin perustuu henkilön kykyihin eikä mihinkään kuviteltuun syrjintään jota sitten lähdetään oikomaan.<br /><br />Aiheesta kiinnostuneille:<br />On parempi lukea tutkimuksia siitä miten mailma todellisuudessa on. Ei siitä kuinka sen toivoisi olevan. Tässä pari tutkimusta jotka tartvitsee osoittaa vääräksi. Tiede kun on aika yksimielinen siitä, että miehet ja naiset eivät haluaa samoja asioita elämässä. Miksi heidän pitäisikään haluta?</p> <p><br />Here are a series of references buttressing the claims of James&#39; memo: Sex differences in personality/cognition:<br /><br />Lynn (1996): <a class="gmail-yt-simple-endpoint gmail-style-scope gmail-yt-formatted-string" href="https://www.youtube.com/redirect?event=desc&amp;q=http%3A%2F%2Fbit.ly%2F2vThoy8&amp;redir_token=d0lss0xvtTXX7JOQSTwI5e-kwm98MTUwNTg5MTk5MEAxNTA1ODA1NTkw">http://bit.ly/2vThoy8</a></p> <p>Lippa (2008): <a class="gmail-yt-simple-endpoint gmail-style-scope gmail-yt-formatted-string" href="https://www.youtube.com/redirect?event=desc&amp;q=http%3A%2F%2Fbit.ly%2F2vmtSMs&amp;redir_token=d0lss0xvtTXX7JOQSTwI5e-kwm98MTUwNTg5MTk5MEAxNTA1ODA1NTkw">http://bit.ly/2vmtSMs</a></p> <p>Lippa (2010): <a class="gmail-yt-simple-endpoint gmail-style-scope gmail-yt-formatted-string" href="https://www.youtube.com/redirect?event=desc&amp;q=http%3A%2F%2Fbit.ly%2F2fBVn0G&amp;redir_token=d0lss0xvtTXX7JOQSTwI5e-kwm98MTUwNTg5MTk5MEAxNTA1ODA1NTkw">http://bit.ly/2fBVn0G</a></p> <p>Weisberg (2011): <a class="gmail-yt-simple-endpoint gmail-style-scope gmail-yt-formatted-string" href="https://www.youtube.com/redirect?event=desc&amp;q=http%3A%2F%2Fbit.ly%2F2gJVmEp&amp;redir_token=d0lss0xvtTXX7JOQSTwI5e-kwm98MTUwNTg5MTk5MEAxNTA1ODA1NTkw">http://bit.ly/2gJVmEp</a></p> <p>Del Giudice (2012): <a class="gmail-yt-simple-endpoint gmail-style-scope gmail-yt-formatted-string" href="https://www.youtube.com/redirect?event=desc&amp;q=http%3A%2F%2Fbit.ly%2F2vEKTUx&amp;redir_token=d0lss0xvtTXX7JOQSTwI5e-kwm98MTUwNTg5MTk5MEAxNTA1ODA1NTkw">http://bit.ly/2vEKTUx</a></p> <p>&nbsp;</p> <p>Larger/large and stable sex differences in more gender-neutral countries: (These findings run precisely contrary to social constructionist theory: it&#39;s been tested, and it&#39;s wrong).</p> <p>&nbsp;</p> <p>Katz-Gerrog (2000): <a class="gmail-yt-simple-endpoint gmail-style-scope gmail-yt-formatted-string" href="https://www.youtube.com/redirect?event=desc&amp;q=http%3A%2F%2Fbit.ly%2F2uoY9c4&amp;redir_token=d0lss0xvtTXX7JOQSTwI5e-kwm98MTUwNTg5MTk5MEAxNTA1ODA1NTkw">http://bit.ly/2uoY9c4</a></p> <p>Costa (2001): <a class="gmail-yt-simple-endpoint gmail-style-scope gmail-yt-formatted-string" href="https://www.youtube.com/redirect?event=desc&amp;q=http%3A%2F%2Fbit.ly%2F2utaTT3&amp;redir_token=d0lss0xvtTXX7JOQSTwI5e-kwm98MTUwNTg5MTk5MEAxNTA1ODA1NTkw">http://bit.ly/2utaTT3</a></p> <p>Schmitt (2008): <a class="gmail-yt-simple-endpoint gmail-style-scope gmail-yt-formatted-string" href="https://www.youtube.com/redirect?event=desc&amp;q=http%3A%2F%2Fbit.ly%2F2p6nHYY&amp;redir_token=d0lss0xvtTXX7JOQSTwI5e-kwm98MTUwNTg5MTk5MEAxNTA1ODA1NTkw">http://bit.ly/2p6nHYY</a></p> <p>Schmitt (2016): <a class="gmail-yt-simple-endpoint gmail-style-scope gmail-yt-formatted-string" href="https://www.youtube.com/redirect?event=desc&amp;q=http%3A%2F%2Fbit.ly%2F2wMN45j&amp;redir_token=d0lss0xvtTXX7JOQSTwI5e-kwm98MTUwNTg5MTk5MEAxNTA1ODA1NTkw">http://bit.ly/2wMN45j</a></p> <p>&nbsp;</p> <p>Differences in men and women&#39;s interest/priorities:</p> <p>Lippa (1998): <a class="gmail-yt-simple-endpoint gmail-style-scope gmail-yt-formatted-string" href="https://www.youtube.com/redirect?event=desc&amp;q=http%3A%2F%2Fbit.ly%2F2vr0PHF&amp;redir_token=d0lss0xvtTXX7JOQSTwI5e-kwm98MTUwNTg5MTk5MEAxNTA1ODA1NTkw">http://bit.ly/2vr0PHF</a></p> <p>Rong Su (2009): <a class="gmail-yt-simple-endpoint gmail-style-scope gmail-yt-formatted-string" href="https://www.youtube.com/redirect?event=desc&amp;q=http%3A%2F%2Fbit.ly%2F2wtlbzU&amp;redir_token=d0lss0xvtTXX7JOQSTwI5e-kwm98MTUwNTg5MTk5MEAxNTA1ODA1NTkw">http://bit.ly/2wtlbzU</a></p> <p>Lippa (2010): <a class="gmail-yt-simple-endpoint gmail-style-scope gmail-yt-formatted-string" href="https://www.youtube.com/redirect?event=desc&amp;q=http%3A%2F%2Fbit.ly%2F2wyfW23&amp;redir_token=d0lss0xvtTXX7JOQSTwI5e-kwm98MTUwNTg5MTk5MEAxNTA1ODA1NTkw">http://bit.ly/2wyfW23</a></p> <p>See also Geary (2017) blog: <a class="gmail-yt-simple-endpoint gmail-style-scope gmail-yt-formatted-string" href="https://www.youtube.com/redirect?event=desc&amp;q=http%3A%2F%2Fbit.ly%2F2vXqCcF&amp;redir_token=d0lss0xvtTXX7JOQSTwI5e-kwm98MTUwNTg5MTk5MEAxNTA1ODA1NTkw">http://bit.ly/2vXqCcF</a></p> <p>&nbsp;</p> <p>Life paths of mathematically gifted females and males:</p> <p>Lubinski (2014): <a class="gmail-yt-simple-endpoint gmail-style-scope gmail-yt-formatted-string" href="https://www.youtube.com/redirect?event=desc&amp;q=http%3A%2F%2Fbit.ly%2F2vSjSxb&amp;redir_token=d0lss0xvtTXX7JOQSTwI5e-kwm98MTUwNTg5MTk5MEAxNTA1ODA1NTkw">http://bit.ly/2vSjSxb</a></p> <p>&nbsp;</p> <p>Sex differences in academic achievement unrelated to political, economic, or social equality:</p> <p>&nbsp;</p> <p>Stoet (2015): <a class="gmail-yt-simple-endpoint gmail-style-scope gmail-yt-formatted-string" href="https://www.youtube.com/redirect?event=desc&amp;q=http%3A%2F%2Fbit.ly%2F1EAfqOt&amp;redir_token=d0lss0xvtTXX7JOQSTwI5e-kwm98MTUwNTg5MTk5MEAxNTA1ODA1NTkw">http://bit.ly/1EAfqOt</a></p> <p>&nbsp;</p> <p>Big Five trait agreeableness and (lower) income (including for men):</p> <p>&nbsp;</p> <p>Spurk (2010): <a class="gmail-yt-simple-endpoint gmail-style-scope gmail-yt-formatted-string" href="https://www.youtube.com/redirect?event=desc&amp;q=http%3A%2F%2Fbit.ly%2F2vu1x6E&amp;redir_token=d0lss0xvtTXX7JOQSTwI5e-kwm98MTUwNTg5MTk5MEAxNTA1ODA1NTkw">http://bit.ly/2vu1x6E</a></p> <p>Judge (2012): <a class="gmail-yt-simple-endpoint gmail-style-scope gmail-yt-formatted-string" href="https://www.youtube.com/redirect?event=desc&amp;q=http%3A%2F%2Fbit.ly%2F2uxhwQh&amp;redir_token=d0lss0xvtTXX7JOQSTwI5e-kwm98MTUwNTg5MTk5MEAxNTA1ODA1NTkw">http://bit.ly/2uxhwQh</a></p> <p>&nbsp;</p> <p>The general importance of exposure to sex-linked steroids on fetal and then lifetime development: Hines (2015) <a class="gmail-yt-simple-endpoint gmail-style-scope gmail-yt-formatted-string" href="https://www.youtube.com/redirect?event=desc&amp;q=http%3A%2F%2Fbit.ly%2F2uufOiv&amp;redir_token=d0lss0xvtTXX7JOQSTwI5e-kwm98MTUwNTg5MTk5MEAxNTA1ODA1NTkw">http://bit.ly/2uufOiv</a></p> <p>&nbsp;</p> <p><br />Exposure to prenatal testosterone and interest in things or people (even when the exposure is among females):</p> <p>&nbsp;</p> <p>Berenbaum (1992): <a class="gmail-yt-simple-endpoint gmail-style-scope gmail-yt-formatted-string" href="https://www.youtube.com/redirect?event=desc&amp;q=http%3A%2F%2Fbit.ly%2F2uKxpSQ&amp;redir_token=d0lss0xvtTXX7JOQSTwI5e-kwm98MTUwNTg5MTk5MEAxNTA1ODA1NTkw">http://bit.ly/2uKxpSQ</a></p> <p>Beltz (2011): <a class="gmail-yt-simple-endpoint gmail-style-scope gmail-yt-formatted-string" href="https://www.youtube.com/redirect?event=desc&amp;q=http%3A%2F%2Fbit.ly%2F2hPXC1c&amp;redir_token=d0lss0xvtTXX7JOQSTwI5e-kwm98MTUwNTg5MTk5MEAxNTA1ODA1NTkw">http://bit.ly/2hPXC1c</a></p> <p>Baron-Cohen (2014): <a class="gmail-yt-simple-endpoint gmail-style-scope gmail-yt-formatted-string" href="https://www.youtube.com/redirect?event=desc&amp;q=http%3A%2F%2Fbit.ly%2F2vn4KXq&amp;redir_token=d0lss0xvtTXX7JOQSTwI5e-kwm98MTUwNTg5MTk5MEAxNTA1ODA1NTkw">http://bit.ly/2vn4KXq</a></p> <p>Hines (2016): <a class="gmail-yt-simple-endpoint gmail-style-scope gmail-yt-formatted-string" href="https://www.youtube.com/redirect?event=desc&amp;q=http%3A%2F%2Fbit.ly%2F2hPYKSu&amp;redir_token=d0lss0xvtTXX7JOQSTwI5e-kwm98MTUwNTg5MTk5MEAxNTA1ODA1NTkw">http://bit.ly/2hPYKSu</a></p> <p>&nbsp;</p> <p><br />Primarily biological basis of personality sex differences:</p> <p>Lippa (2008): <a class="gmail-yt-simple-endpoint gmail-style-scope gmail-yt-formatted-string" href="https://www.youtube.com/redirect?event=desc&amp;q=http%3A%2F%2Fbit.ly%2F2vmtSMs&amp;redir_token=d0lss0xvtTXX7JOQSTwI5e-kwm98MTUwNTg5MTk5MEAxNTA1ODA1NTkw">http://bit.ly/2vmtSMs</a></p> <p>Ngun (2010): <a class="gmail-yt-simple-endpoint gmail-style-scope gmail-yt-formatted-string" href="https://www.youtube.com/redirect?event=desc&amp;q=http%3A%2F%2Fbit.ly%2F2vJ6QSh&amp;redir_token=d0lss0xvtTXX7JOQSTwI5e-kwm98MTUwNTg5MTk5MEAxNTA1ODA1NTkw">http://bit.ly/2vJ6QSh</a></p> <p>&nbsp;</p> <p>Status and sex: males and females</p> <p>&nbsp;</p> <p>Perusse (1993): <a class="gmail-yt-simple-endpoint gmail-style-scope gmail-yt-formatted-string" href="https://www.youtube.com/redirect?event=desc&amp;q=http%3A%2F%2Fbit.ly%2F2uoIOw8&amp;redir_token=d0lss0xvtTXX7JOQSTwI5e-kwm98MTUwNTg5MTk5MEAxNTA1ODA1NTkw">http://bit.ly/2uoIOw8</a></p> <p>Perusse (1994): <a class="gmail-yt-simple-endpoint gmail-style-scope gmail-yt-formatted-string" href="https://www.youtube.com/redirect?event=desc&amp;q=http%3A%2F%2Fbit.ly%2F2vNzcL6&amp;redir_token=d0lss0xvtTXX7JOQSTwI5e-kwm98MTUwNTg5MTk5MEAxNTA1ODA1NTkw">http://bit.ly/2vNzcL6</a></p> <p>Buss (2008): <a class="gmail-yt-simple-endpoint gmail-style-scope gmail-yt-formatted-string" href="https://www.youtube.com/redirect?event=desc&amp;q=http%3A%2F%2Fbit.ly%2F2uumv4g&amp;redir_token=d0lss0xvtTXX7JOQSTwI5e-kwm98MTUwNTg5MTk5MEAxNTA1ODA1NTkw">http://bit.ly/2uumv4g</a></p> <p>de Bruyn (2012): <a class="gmail-yt-simple-endpoint gmail-style-scope gmail-yt-formatted-string" href="https://www.youtube.com/redirect?event=desc&amp;q=http%3A%2F%2Fbit.ly%2F2uoWkMh&amp;redir_token=d0lss0xvtTXX7JOQSTwI5e-kwm98MTUwNTg5MTk5MEAxNTA1ODA1NTkw">http://bit.ly/2uoWkMh</a></p> <p>&nbsp;</p> <p><br />To quote de Bruyn et al: high status predicts more mating opportunities and, thus, increased reproductive success. &ldquo;This is true for human adults in many cultures, both &lsquo;modern&rsquo; as well as &lsquo;primitive&rsquo; (Betzig, 1986). In fact, this theory seems to be confirmed for non-human primates (Cheney, 1983; Cowlishaw and Dunbar, 1991; Dewsbury, 1982; Gray, 1985; Maslow, 1936) and other animals from widely differing ecologies (Ellis, 1995) such as squirrels (Farentinos, 1972), cockerels (Kratzer and Craig, 1980), and cockroaches (Breed, Smith, and Gall, 1980).&rdquo; Status also increases female reproductive success, via a different pathway: &ldquo;For females, it is generally argued that dominance is not necessarily a path to more copulations, as it is for males. It appears that important benefits bestowed upon dominant women are access to resources and less harassment from rivals (Campbell, 2002). Thus, dominant females tend to have higher offspring survival rates, at least among simians (Pusey, Williams, and Goodall, 1997); thus, dominance among females also appears to be linked to reproductive success.&rdquo;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Personality and political belief:</p> <p>Gerber (2010): <a class="gmail-yt-simple-endpoint gmail-style-scope gmail-yt-formatted-string" href="https://www.youtube.com/redirect?event=desc&amp;q=http%3A%2F%2Fbit.ly%2F2hOpnHa&amp;redir_token=d0lss0xvtTXX7JOQSTwI5e-kwm98MTUwNTg5MTk5MEAxNTA1ODA1NTkw">http://bit.ly/2hOpnHa</a></p> <p>Hirsh (2010): <a class="gmail-yt-simple-endpoint gmail-style-scope gmail-yt-formatted-string" href="https://www.youtube.com/redirect?event=desc&amp;q=http%3A%2F%2Fbit.ly%2F2fsxIzB&amp;redir_token=d0lss0xvtTXX7JOQSTwI5e-kwm98MTUwNTg5MTk5MEAxNTA1ODA1NTkw">http://bit.ly/2fsxIzB</a></p> <p>Gerber (2011): <a class="gmail-yt-simple-endpoint gmail-style-scope gmail-yt-formatted-string" href="https://www.youtube.com/redirect?event=desc&amp;q=http%3A%2F%2Fbit.ly%2F2hJ1Kjb&amp;redir_token=d0lss0xvtTXX7JOQSTwI5e-kwm98MTUwNTg5MTk5MEAxNTA1ODA1NTkw">http://bit.ly/2hJ1Kjb</a></p> <p>Xu (2013): <a class="gmail-yt-simple-endpoint gmail-style-scope gmail-yt-formatted-string" href="https://www.youtube.com/redirect?event=desc&amp;q=http%3A%2F%2Fbit.ly%2F2ftDhOq&amp;redir_token=d0lss0xvtTXX7JOQSTwI5e-kwm98MTUwNTg5MTk5MEAxNTA1ODA1NTkw">http://bit.ly/2ftDhOq</a></p> <p>Burton (2015): <a class="gmail-yt-simple-endpoint gmail-style-scope gmail-yt-formatted-string" href="https://www.youtube.com/redirect?event=desc&amp;q=http%3A%2F%2Fbit.ly%2F2uoPS87&amp;redir_token=d0lss0xvtTXX7JOQSTwI5e-kwm98MTUwNTg5MTk5MEAxNTA1ODA1NTkw">http://bit.ly/2uoPS87</a></p> <p>Bakker (2016): <a class="gmail-yt-simple-endpoint gmail-style-scope gmail-yt-formatted-string" href="https://www.youtube.com/redirect?event=desc&amp;q=http%3A%2F%2Fbit.ly%2F2vMlQ1N&amp;redir_token=d0lss0xvtTXX7JOQSTwI5e-kwm98MTUwNTg5MTk5MEAxNTA1ODA1NTkw">http://bit.ly/2vMlQ1N</a></p> <p>&nbsp;</p> <p><br />Occupations by gender: <a class="gmail-yt-simple-endpoint gmail-style-scope gmail-yt-formatted-string" href="https://www.youtube.com/redirect?event=desc&amp;q=http%3A%2F%2Fbit.ly%2F2vTdgPp&amp;redir_token=d0lss0xvtTXX7JOQSTwI5e-kwm98MTUwNTg5MTk5MEAxNTA1ODA1NTkw">http://bit.ly/2vTdgPp</a></p> <p>&nbsp;</p> <p>Problems with the measurement and concept of unconscious bias:</p> <p>Fielder (2006): <a class="gmail-yt-simple-endpoint gmail-style-scope gmail-yt-formatted-string" href="https://www.youtube.com/redirect?event=desc&amp;q=http%3A%2F%2Fbit.ly%2F2vGzhQP&amp;redir_token=d0lss0xvtTXX7JOQSTwI5e-kwm98MTUwNTg5MTk5MEAxNTA1ODA1NTkw">http://bit.ly/2vGzhQP</a></p> <p>Blanton (2009): <a class="gmail-yt-simple-endpoint gmail-style-scope gmail-yt-formatted-string" href="https://www.youtube.com/redirect?event=desc&amp;q=http%3A%2F%2Fbit.ly%2F2vQuwEP&amp;redir_token=d0lss0xvtTXX7JOQSTwI5e-kwm98MTUwNTg5MTk5MEAxNTA1ODA1NTkw">http://bit.ly/2vQuwEP</a> (this one is particularly damning)</p> <p>&nbsp;</p> <p>Microaggressions: Strong claims, weak evidence:</p> <p>Lilienfeld (2017): <a class="gmail-yt-simple-endpoint gmail-style-scope gmail-yt-formatted-string" href="https://www.youtube.com/redirect?event=desc&amp;q=http%3A%2F%2Fbit.ly%2F2vS28lg&amp;redir_token=d0lss0xvtTXX7JOQSTwI5e-kwm98MTUwNTg5MTk5MEAxNTA1ODA1NTkw">http://bit.ly/2vS28lg</a></p> <p>&nbsp;</p> <p>And, just for kicks, two links discussing the massive over-representation of the left in, most particularly, the humanities:</p> <p>Klein (2008): <a class="gmail-yt-simple-endpoint gmail-style-scope gmail-yt-formatted-string" href="https://www.youtube.com/redirect?event=desc&amp;q=http%3A%2F%2Fbit.ly%2F2fwdLrS&amp;redir_token=d0lss0xvtTXX7JOQSTwI5e-kwm98MTUwNTg5MTk5MEAxNTA1ODA1NTkw">http://bit.ly/2fwdLrS</a></p> <p>Langbert (2016): <a class="gmail-yt-simple-endpoint gmail-style-scope gmail-yt-formatted-string" href="https://www.youtube.com/redirect?event=desc&amp;q=http%3A%2F%2Fbit.ly%2F2cV53Q8&amp;redir_token=d0lss0xvtTXX7JOQSTwI5e-kwm98MTUwNTg5MTk5MEAxNTA1ODA1NTkw">http://bit.ly/2cV53Q8</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vastine: http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243045-vasta-kriisissa-esiin-nostetaan-nainen?ref=poiminnat

Aamulehti vetää ainakin hyvin. Tittelit vaihdetaan mutta silti juttuihin kelpaa positiivinen juttu naispiispasta ja negatiivinen juttu mies ampujasta.

Kyllä nämä feministien kielen uudelleenmäärittely jipot on jo niin nähty juttu maailmalla!


Tuleekohan Markulle mieleenkään, että kauhu ja kummastus naiset eivät välttämättä ole yhtä valmiita kun miehet tekemään 80-tuntista viikkoa tai myöskään eivät ole niin kiinnostuneita statuksesta samalla tavalla kun miehet. Nämä ovat trendejä. Kaikki varmasti tuntevat oman elämänsä Merkelin joka rikkoo sääntöä.  Minäkin tunnen itseäni pitempiä naisia mutta ei se sen paremmin todista, että naiset olisivat keskimäärin pitempiä kuin miehet.

Minkä takia jos miehet tekevät keskimäärin 20% enemmän ylitöitä niin työnhedelmät pitäisi tasata?

Jos tulevaisuudessa trans-perheet eivät halua tehdä lapsia pitääkö heteroiden lahjoittaa osa lapsista heille?

Tilanne on monilla tavoin absurdi eikä sitä helpota, että vaikka tiede kuinka sanoo, että miehiin ja naisiin on vaikuttanut vuosituhansien saatossa erilaiset evolutiiviset paineet, joiden vaikutus ei todellakaan pelkästään rajoitu tisseihin tai tunteellisuuteen vaan myös elämän yllätys yllätys elämän valintoihin.

Voisi alkeellisesti edes tutustua tieteelliseen tutkimukseen aiheesta vaikka vassariuskonto varmasti kieltääkin minkäänlaiset erot ero ryhmien välillä. Todennäköisesti siitä syystä, että se on niin vahva argumentti miksi kommunismi ei toimi ja vasemmistolla on aina niin kovat sympatiat sinne suuntaan.

Oikeisto taas perinteisesti kieltää tiedettä vähän eri kulmasta. Yleensä Jumala > ihminen > ympäristö hierarkia estää hyväksymästä ilmastonmuutosta ja muita juttuja mihin tämä hierarkia malli ei sovi.

Siinä missä ilmastonmuutostutkijat ovat yleensä vasemmalta niin tämä ongelma ei ole niin paha. Näitä hömppäkirjoja mistä tässäkin puhutaan kirjoittaa lähinnä vassarit. Vassareilla on suuri tarve kieltää kaikki tieteellinen tutkimus ryhmien eroista. Niinpä   kirjat on lähinnä itkemistä miten koettu tasa-arvo ei toteudu. Oli sitten kyse koulukirjojen laatijoiden sukupuolijakaumasta tai huippu politiikka pesteistä tai korkea palkkaisista työpaikoista.

Mitään oikeutusta ei anneta sille, että miksi heikommin soveltuva nainen pitäisi nostaa korkeammalle pallille vain koska vagina. #notall

Toisaalta mitä perusteita kirja esittää, että paremmin tehtävään soveltuvat ja ennen kaikkea haluavat naiset eivät ole tulleet valituksi? Koska tällöin kyseessä on todellinen tasa-arvo ongelma.

Eikä lähes täysin keksitty  kuten vaikkapa the wage gap.

Kannattaa tutustua alan tutkimuksiin edes alkeellisesti.
Tässä TLDR; http://gizmodo.com/exclusive-heres-the-full-10-page-anti-diversity-screed-1797564320

On aika vaarallista vertailla ryhmiä kuten vaikka miehet ja naiset ja vain hatusta olettaa, että näiden ryhmien lopputuleman ollessa erilainen kyse on automaattisesti syrjinnästä/sexismistä/patriarkiasta. Pitäisi myös pystyä todistamaan miten syrjintä tapahtuu ennen kuin voi alkaa edes miettiä ensimmäisen kiven viskomista.

Muuten minä voin kohta lyödä leiviksi kirjoittamalla kuinka sinisilmäisiä ei ole yhtä paljon politiikan johtoasemissa kuin ruskeasilmäisiä. Tätä peliä voi pelata loputtomiin mistä kertoo alkuperäisen kirjoituksen heitto siitä, että ehkä nähdään vielä muunsukupuolinen jonkun puolueen puheenjohtajana. Ehkä nähdäänkin! Toivottavasti se kuitenkin perustuu henkilön kykyihin eikä mihinkään kuviteltuun syrjintään jota sitten lähdetään oikomaan.

Aiheesta kiinnostuneille:
On parempi lukea tutkimuksia siitä miten mailma todellisuudessa on. Ei siitä kuinka sen toivoisi olevan. Tässä pari tutkimusta jotka tartvitsee osoittaa vääräksi. Tiede kun on aika yksimielinen siitä, että miehet ja naiset eivät haluaa samoja asioita elämässä. Miksi heidän pitäisikään haluta?


Here are a series of references buttressing the claims of James' memo: Sex differences in personality/cognition:

Lynn (1996): http://bit.ly/2vThoy8

Lippa (2008): http://bit.ly/2vmtSMs

Lippa (2010): http://bit.ly/2fBVn0G

Weisberg (2011): http://bit.ly/2gJVmEp

Del Giudice (2012): http://bit.ly/2vEKTUx

 

Larger/large and stable sex differences in more gender-neutral countries: (These findings run precisely contrary to social constructionist theory: it's been tested, and it's wrong).

 

Katz-Gerrog (2000): http://bit.ly/2uoY9c4

Costa (2001): http://bit.ly/2utaTT3

Schmitt (2008): http://bit.ly/2p6nHYY

Schmitt (2016): http://bit.ly/2wMN45j

 

Differences in men and women's interest/priorities:

Lippa (1998): http://bit.ly/2vr0PHF

Rong Su (2009): http://bit.ly/2wtlbzU

Lippa (2010): http://bit.ly/2wyfW23

See also Geary (2017) blog: http://bit.ly/2vXqCcF

 

Life paths of mathematically gifted females and males:

Lubinski (2014): http://bit.ly/2vSjSxb

 

Sex differences in academic achievement unrelated to political, economic, or social equality:

 

Stoet (2015): http://bit.ly/1EAfqOt

 

Big Five trait agreeableness and (lower) income (including for men):

 

Spurk (2010): http://bit.ly/2vu1x6E

Judge (2012): http://bit.ly/2uxhwQh

 

The general importance of exposure to sex-linked steroids on fetal and then lifetime development: Hines (2015) http://bit.ly/2uufOiv

 


Exposure to prenatal testosterone and interest in things or people (even when the exposure is among females):

 

Berenbaum (1992): http://bit.ly/2uKxpSQ

Beltz (2011): http://bit.ly/2hPXC1c

Baron-Cohen (2014): http://bit.ly/2vn4KXq

Hines (2016): http://bit.ly/2hPYKSu

 


Primarily biological basis of personality sex differences:

Lippa (2008): http://bit.ly/2vmtSMs

Ngun (2010): http://bit.ly/2vJ6QSh

 

Status and sex: males and females

 

Perusse (1993): http://bit.ly/2uoIOw8

Perusse (1994): http://bit.ly/2vNzcL6

Buss (2008): http://bit.ly/2uumv4g

de Bruyn (2012): http://bit.ly/2uoWkMh

 


To quote de Bruyn et al: high status predicts more mating opportunities and, thus, increased reproductive success. “This is true for human adults in many cultures, both ‘modern’ as well as ‘primitive’ (Betzig, 1986). In fact, this theory seems to be confirmed for non-human primates (Cheney, 1983; Cowlishaw and Dunbar, 1991; Dewsbury, 1982; Gray, 1985; Maslow, 1936) and other animals from widely differing ecologies (Ellis, 1995) such as squirrels (Farentinos, 1972), cockerels (Kratzer and Craig, 1980), and cockroaches (Breed, Smith, and Gall, 1980).” Status also increases female reproductive success, via a different pathway: “For females, it is generally argued that dominance is not necessarily a path to more copulations, as it is for males. It appears that important benefits bestowed upon dominant women are access to resources and less harassment from rivals (Campbell, 2002). Thus, dominant females tend to have higher offspring survival rates, at least among simians (Pusey, Williams, and Goodall, 1997); thus, dominance among females also appears to be linked to reproductive success.”

 

Personality and political belief:

Gerber (2010): http://bit.ly/2hOpnHa

Hirsh (2010): http://bit.ly/2fsxIzB

Gerber (2011): http://bit.ly/2hJ1Kjb

Xu (2013): http://bit.ly/2ftDhOq

Burton (2015): http://bit.ly/2uoPS87

Bakker (2016): http://bit.ly/2vMlQ1N

 


Occupations by gender: http://bit.ly/2vTdgPp

 

Problems with the measurement and concept of unconscious bias:

Fielder (2006): http://bit.ly/2vGzhQP

Blanton (2009): http://bit.ly/2vQuwEP (this one is particularly damning)

 

Microaggressions: Strong claims, weak evidence:

Lilienfeld (2017): http://bit.ly/2vS28lg

 

And, just for kicks, two links discussing the massive over-representation of the left in, most particularly, the humanities:

Klein (2008): http://bit.ly/2fwdLrS

Langbert (2016): http://bit.ly/2cV53Q8

]]>
3 http://vinhirvel.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243088-sosiaalisten-pisteiden-toivossa-naisten-kiinnostuksen-kohteista-valehdellaan#comments Feminismi Palkka Politiikka Tasa-arvo Tue, 19 Sep 2017 08:08:07 +0000 Väinö Hirvelä http://vinhirvel.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243088-sosiaalisten-pisteiden-toivossa-naisten-kiinnostuksen-kohteista-valehdellaan
Tasa-arvo etenee - vai eteneekö? http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238085-tasa-arvo-etenee-vai-eteneeko <p>Suomessa tasa-arvolla on perinteisesti tarkoitettu tasa-arvoa naisten ja miesten välillä. Muissa tapauksissa on ollut tapana enemmänkin puhua yhdenvertaisuudesta. Lähitulevaisuudessa käydään taas palkkaneuvotteluja ja voitaneen olettaa, että tasa-arvoasiat nousevat pakkaneuvotteluissa jossain määrin esiin.</p><p>Laissa on säädetty, että samasta ja samanarvoisesta työstä pitää maksaa samaa palkkaa. Olipa tekijä sitten mies tai nainen, nuori tai vanha. &nbsp;Tähän ajatteluun eivät oikein ikälisät istu, vai kuinka? No eivät istu, etenkään jos verrataan esim. raskasta ruumiillista työtä jossa samaa palkkaa pitäisi maksaa eläkeiän kynnyksellä olevalle &quot;mummolle&quot; ja kolmeat kantamukset - onko se oikein jos molemmilla on sama palkka? Eikö silloin voida edellyttää yhtä suurta fyysistäkin työpanosta? Miten ajattelumalli soveltuu palontorjuntaan?</p><p>Erään ystäväni mies oli töissä mielisairaalassa jossa potilaat käyttäytyivät aika ajoin väkivaltaisesti. Tuo mieshoitaja kertoi, että noihin tilanteisiin yleensä tilannetta hoitamaan menevät miehet. Pitäisikö tuollaisen vaaratekijän näkyä myös palkkauksessa? Vai pitäisikö naistenkin mennä väliin tappeluihin yhtälailla?</p><p>Olettaa ei pitäisi mutta oletan kuitenkin, että töiden tapaturmariskit ovat vähälle huomiolle jäänyt tekijä erilaisten työtehtävien vertailussa. Väitän, että hoito-alalla työskentelevien loukkaantumisriski, jopa kuoleman mahdollisuus, on merkittävästi pienempi kuin rakennusalalla tai teollisuudekymppiselle vetreälle transumiehelle. [karrikoitu]</p><p>Miten palkkoja pitäisi verrata jotta ne olisivat tasa-arvoisia? Tähän ongelmaan ei varmaan saada koskaan mitään yleispätevää vastausta koska kysymyskin on monitulkintainen. Pitäisikö palkka maksaa esim. sen perusteella mitä työntekijä keskimäärin jossain työssä saa aikaiseksi, vai pitäisikö palkan olla suhteessa kyseisen henkilön aikaansaamaan tulokseen? Entä missä määrin pitää ottaa huomioon työn fyysinen ja henkinen kuormittavuus, entä tapaturmariskit? Entä työn keskeytymisen tai viivästymisen vaikutukset?</p><p>Naisvaltaisen terveydenhoitoalan palkat ovat usein puheena. Niitä on pyritty vertaamaan teollisuudessa työskentelevien korkeammin palkattujen miesten ansioihin koska terveydenhoito on henkisesti kuormittavampaa(?) koska siinä on henkistä vastuuta joka on &nbsp;kai jossain määrin pyritty rinnastamaan teollisuustyön fyysiseen kuormittavuuteen. Onko vertailu oikein ja onnistunutta?</p><p>Hiljattain katselin TV:stä pelastajat sarjaa. Siinä esiintyi sairaankuljetuksen työpari; pieni nainen ja iso mies. Nainen jossain välissä totesi, että mies yleensä hoitaa raskaammssa. Kysyä voidaan varmasti myös: onko miehisillä aloilla henkistä kuormittavuutta? Monissa tehtaissahan käsitellään mm. myrkyllisiä kaasuja, ja rakennuksillakin pitää ottaa koko ajan huomioon muutkin työntekijät, hankalissakin näkyvyysolosuhteissa.</p><p>Entä sitten energiankulutus. Pitäisikö tasa-arvon, tai ainakin yhdenvertaisuuden nimissä jokainen työntekijä punnita töihin tullessa ja töistä lähtiessä? Sen mukaan laskettaisiin paljonko työtehtävät vähintään energiaa päivän aikana vaativat, ihan ajatustyössäkin, ja osa palkasta määräytyisi sen mukaan. Koska kyllä se vaan totta on, että jotta 100 kiloinen mies pystyy päivästä päivään istumaan työpöydän takana ajatustöissä niin enemmän häneltä menee väkisinkin ravintoon rahaa kuin samaa työtä tekevältä 50 kiloiselta naiselta. Vai onko noin?</p><p>Ehkä ajatukseni ja näkemykseni ovat täysin vääriä. Eivät ne ainakaan ole yleisesti hyväksyttävissä - oletan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomessa tasa-arvolla on perinteisesti tarkoitettu tasa-arvoa naisten ja miesten välillä. Muissa tapauksissa on ollut tapana enemmänkin puhua yhdenvertaisuudesta. Lähitulevaisuudessa käydään taas palkkaneuvotteluja ja voitaneen olettaa, että tasa-arvoasiat nousevat pakkaneuvotteluissa jossain määrin esiin.

Laissa on säädetty, että samasta ja samanarvoisesta työstä pitää maksaa samaa palkkaa. Olipa tekijä sitten mies tai nainen, nuori tai vanha.  Tähän ajatteluun eivät oikein ikälisät istu, vai kuinka? No eivät istu, etenkään jos verrataan esim. raskasta ruumiillista työtä jossa samaa palkkaa pitäisi maksaa eläkeiän kynnyksellä olevalle "mummolle" ja kolmeat kantamukset - onko se oikein jos molemmilla on sama palkka? Eikö silloin voida edellyttää yhtä suurta fyysistäkin työpanosta? Miten ajattelumalli soveltuu palontorjuntaan?

Erään ystäväni mies oli töissä mielisairaalassa jossa potilaat käyttäytyivät aika ajoin väkivaltaisesti. Tuo mieshoitaja kertoi, että noihin tilanteisiin yleensä tilannetta hoitamaan menevät miehet. Pitäisikö tuollaisen vaaratekijän näkyä myös palkkauksessa? Vai pitäisikö naistenkin mennä väliin tappeluihin yhtälailla?

Olettaa ei pitäisi mutta oletan kuitenkin, että töiden tapaturmariskit ovat vähälle huomiolle jäänyt tekijä erilaisten työtehtävien vertailussa. Väitän, että hoito-alalla työskentelevien loukkaantumisriski, jopa kuoleman mahdollisuus, on merkittävästi pienempi kuin rakennusalalla tai teollisuudekymppiselle vetreälle transumiehelle. [karrikoitu]

Miten palkkoja pitäisi verrata jotta ne olisivat tasa-arvoisia? Tähän ongelmaan ei varmaan saada koskaan mitään yleispätevää vastausta koska kysymyskin on monitulkintainen. Pitäisikö palkka maksaa esim. sen perusteella mitä työntekijä keskimäärin jossain työssä saa aikaiseksi, vai pitäisikö palkan olla suhteessa kyseisen henkilön aikaansaamaan tulokseen? Entä missä määrin pitää ottaa huomioon työn fyysinen ja henkinen kuormittavuus, entä tapaturmariskit? Entä työn keskeytymisen tai viivästymisen vaikutukset?

Naisvaltaisen terveydenhoitoalan palkat ovat usein puheena. Niitä on pyritty vertaamaan teollisuudessa työskentelevien korkeammin palkattujen miesten ansioihin koska terveydenhoito on henkisesti kuormittavampaa(?) koska siinä on henkistä vastuuta joka on  kai jossain määrin pyritty rinnastamaan teollisuustyön fyysiseen kuormittavuuteen. Onko vertailu oikein ja onnistunutta?

Hiljattain katselin TV:stä pelastajat sarjaa. Siinä esiintyi sairaankuljetuksen työpari; pieni nainen ja iso mies. Nainen jossain välissä totesi, että mies yleensä hoitaa raskaammssa. Kysyä voidaan varmasti myös: onko miehisillä aloilla henkistä kuormittavuutta? Monissa tehtaissahan käsitellään mm. myrkyllisiä kaasuja, ja rakennuksillakin pitää ottaa koko ajan huomioon muutkin työntekijät, hankalissakin näkyvyysolosuhteissa.

Entä sitten energiankulutus. Pitäisikö tasa-arvon, tai ainakin yhdenvertaisuuden nimissä jokainen työntekijä punnita töihin tullessa ja töistä lähtiessä? Sen mukaan laskettaisiin paljonko työtehtävät vähintään energiaa päivän aikana vaativat, ihan ajatustyössäkin, ja osa palkasta määräytyisi sen mukaan. Koska kyllä se vaan totta on, että jotta 100 kiloinen mies pystyy päivästä päivään istumaan työpöydän takana ajatustöissä niin enemmän häneltä menee väkisinkin ravintoon rahaa kuin samaa työtä tekevältä 50 kiloiselta naiselta. Vai onko noin?

Ehkä ajatukseni ja näkemykseni ovat täysin vääriä. Eivät ne ainakaan ole yleisesti hyväksyttävissä - oletan.

]]>
2 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238085-tasa-arvo-etenee-vai-eteneeko#comments Palkka Samapalkkaisuus Tasa-arvo Yhdenvertaisuus Wed, 07 Jun 2017 10:59:57 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238085-tasa-arvo-etenee-vai-eteneeko
Kysytäänpä työnantajilta http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236720-kysytaanpa-tyonantajilta <p>&nbsp;</p><p>Kun nyt on suunnitteilla käytäntö, että jokaisen työttömän täytyy hakea tiettyä määrää työpaikkoja ollakseen menettämättä korvauksiaan, niin olisikohan kohtuullista suorittaa jokin kysely työnantajille työvoiman tarpeesta ja hakijamääristä. Työpaikat voisi ryhmittää ammattialoiksi ja tiedustella, kuinka monta työhakemusta tulee tarjolla olevaa työpaikkaa kohtaan, mihin lisäkysymyksenä, kuinka paljon enemmän työnantajat niitä haluaisivat, että sopiva henkilö löytyy.</p><p>Voisipa siinä ohessa kysyä, millä koulutuksella, millä palkalla ja millä työkokemuksella palkkaaminen olisi mahdollista.</p><p>Onhan harvoja niitäkin työnantajia kuulunut olevan, mitkä eivät vaan työntekijää saa, vaikka ottaisivat ja pitäisi kyselyllä selvittää sekin, olisiko peiliin katsomisen paikka itse työpaikan tarjoajalla, jotain vikaa työvoiman hakumenettelyssä, vai mikä mättää.</p><p>Eniten nyt kuitenkin kiinnostaisi se, miten paljon hakemuksia tulee, jos työnantaja noudattaa säädöksiä ja työaika olisi jotain muuta kuin nollatuntisopimus.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Kun nyt on suunnitteilla käytäntö, että jokaisen työttömän täytyy hakea tiettyä määrää työpaikkoja ollakseen menettämättä korvauksiaan, niin olisikohan kohtuullista suorittaa jokin kysely työnantajille työvoiman tarpeesta ja hakijamääristä. Työpaikat voisi ryhmittää ammattialoiksi ja tiedustella, kuinka monta työhakemusta tulee tarjolla olevaa työpaikkaa kohtaan, mihin lisäkysymyksenä, kuinka paljon enemmän työnantajat niitä haluaisivat, että sopiva henkilö löytyy.

Voisipa siinä ohessa kysyä, millä koulutuksella, millä palkalla ja millä työkokemuksella palkkaaminen olisi mahdollista.

Onhan harvoja niitäkin työnantajia kuulunut olevan, mitkä eivät vaan työntekijää saa, vaikka ottaisivat ja pitäisi kyselyllä selvittää sekin, olisiko peiliin katsomisen paikka itse työpaikan tarjoajalla, jotain vikaa työvoiman hakumenettelyssä, vai mikä mättää.

Eniten nyt kuitenkin kiinnostaisi se, miten paljon hakemuksia tulee, jos työnantaja noudattaa säädöksiä ja työaika olisi jotain muuta kuin nollatuntisopimus.

]]>
7 http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236720-kysytaanpa-tyonantajilta#comments Nollatuntisopimukset Palkka Työhakemukset Työsopimus Mon, 08 May 2017 14:06:53 +0000 Anne Lempinen http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236720-kysytaanpa-tyonantajilta
Puntarissa KIKY http://kajgran.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233331-puntarissa-kiky <p>Uusin keittiökalusteeni 2015 ja tilasin Siemensin liesituulettimen, induktiotason, mikroaaltouunin ja vähän muuta pientä Saksasta ja Itävallasta pihalle toimitettuina. Hintaetu yli 900,00 &euro; &quot;halvimpiin&quot; suomalaisiin myyjiin verrattuna, eikä tarvinnut noutaa omalla autolla.</p><p>Viime kesänä ostin Hitachin poravasaran Saksasta perille toimitettuna hintaan 359,00 &euro;. Vastaava kone maksaa Suomessa 547,00 noudettuna.</p><p>Mustesuihkukirjoitimen mustepatruunat hankin Amazonin verkkokaupasta. 25 mustepatruunaa (5 settiä) hintaan 11,00 &pound; eli ovelle toimitettuina n. 20,00 &euro;. Vastaava setti suomalaisesta verkkokaupasta maksaa 312,00 &euro; - 497,00 &euro; paikasta riippuen.</p><p>Kävin hiljattain saksalaisessa marketissa ostamassa &quot;ruokakassin&quot; ja sen pohjalle 5 pulloa viiniä. Koko lystin hinta oli 46,00 &euro;. Olisinkohan saanut Salesta tai K-marketista maitotölkin, suomimakkaran, kuivan muoviin pakatun leivän ja juustopalan samaan hintaan? Yleensä ruokakassini hinta Suomessa on ilman viiniä noin 100,00 &euro;.</p><p>Vien kustantamani kirjaa (<a href="http://www.eurowolves.info" target="_blank">Das Europa der Wölfe</a>) Keski-Eurooppaan ja yhden kirjan postittaminen Suomesta maksaa maksaa 6,80 &euro;. Huhtikuun alusta tämäkin hinta nousee. Saman kirjan postittaminen Saksasta Suomeen maksaa &quot;vain&quot; 3,70 &euro;.</p><p>Listaa voisin omalta osaltani jatkaa loputtomiin. Kysymys on lopulta siitä, <strong>miksi Suomi on niin kallis maa</strong>? Vaikka olen elämäni viettänyt pk-yrittäjänä Suomessa, en ymmärrä, miten tämä yhtälö voidaan ratkaista KIKY:n kaltaisilla työaika- ja palkkakikkailulla.</p><p><strong>Suomessako on kaikki hyvin? </strong>Kutistuva yksityinen sektori elättää yhä paisuvaa jukista käenpoikaa. Tarvitaan tarkastajaa, erikoistarkastajaa, ylitarkastajaa, asiantuntijaa, johtava asiantuntijaa ja hiilijalanjäljen tutkijaa jokaisen laikipykälän valvontaan ja niitä maassamme riittää. Kaikelle pitää olla laki ja kaikki pitää olla lakien ja säännösten mukaista. Jos ei ole, niin keksitään uusia lakeja virkakoneiston kasvattamiseksi. Jos ei lakeja onnistuta keksimään, selitetään kansalle, että EU vaatii!</p><p>Äskettäinen KELA-sotku oli hyvä esimerkki siitä, miten julkinen sektori poikii töitä niin kauan kuin yksityinen sektori jaksaa pakertaa, tuottaa voittoja ja maksaa veroja.</p><p>Niin tosiaankin! Suomessahan <strong>ei saa tehdä voittoja</strong>, mutta yrittäjän pitää investoida.<strong> </strong>Mielenkiintoinen yhtälö, jonka kansa <strong>oikeamielisen YLE-mafian</strong> toitotuksesta on sisäistänyt.&nbsp;<strong> SOTE-keskustelussa</strong> puidaan sitä, saavatko yksityiset toimijat tehdä voittoja? Monen mielestä ei, vaan pitää toimia kuten YLE, joka ei tee voittoja vaan <strong>tuhoaa niitä</strong>. Siitä huolimatta tunnin ohjelman tekeminen YLE:llä maksaa neljä (4) kertaa sen minkä MTV:ssä (joka yrittää tehdä voittoja). Suomalaista tasapuolisuutta on kai se, että kaikkien on elettävä samassa kurjuudessa.</p><p><strong>Huoltosuhteella</strong> tarkoitetaan yleisesti tilastoidun työvoiman ulkopuolella olevien määrää suhteessa varsinaisen työvoiman määrään. Huoltosuhteella pitäisi tarkoittaa yksityisellä sektorilla toimivan työvoiman suhdetta varsinaiseen työvoimaan. Meidän on korkea aika keskustella siitä, miksi me tarvitsemme tehottoman ja 10-kertaisesti ylimitoitetun julkisen sektorin, joka lopulta elää vain itseään varten. Ennen kaikkea, <strong>millä varoilla ja kenen työllä sitä ylläpidetään</strong>. Sitä ei ylläpidetä julkisen sektorin työllä.</p><p>Suurimmat talouttamme rasittavat tekijät ovat erimuotoiset tuet. Yritystuet ovat paisuneet ja suunta on järjetön. Ne jähmettävät talouden, vääristävät kilpailua ja tukahduttavat kehityksen. Maatalous ei pyöri ilman valtion massiivisia tukia, joka on johtanut siihen, että maaseudulla ei lopulta mikään pyöri ilman tukia. Kun kaikki perustuu tukiin, kukaan ei välitä tuloksista - <strong>tervetuloa sosialistinen järjestelmä</strong>.</p><p>Uusiutuvan energian tuet tuhoavat energiahuollon, mutta pitää näyttää partiopoikailmeitä maailmalle hinnalla millä hyvänsä.</p><p>Viideosa kansasta on tehty riippuvaisiksi erilaisista sosiaalisista tukimuodoista. Tuesta on tullut itsestään selvyys, mutta harva tuensaaja tulee miettineeksi sitä, että hän tosiasiallisesti vaatii itselleen osan jonkun toisen tekemästä työstä.</p><p>Suomisirkuksen kokonaiskustannus on lopulta se, joka tukahduttaa kilpailukykymme. Jokainen euro, joka kiertää valtiohallinnon tehottoman koneiston kautta, näkyy ruokakassin kustannuksissa. Jos halutaan kunnon KIKY-potku, rahavirrat on käännettävä valtion kassasta markkinoille.</p><p><em>Jos se tarkoittaa, että kaikkiin palveluihin ei ole varaa, niin ollaan ilman. On sitä oltu ennenkin!</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Uusin keittiökalusteeni 2015 ja tilasin Siemensin liesituulettimen, induktiotason, mikroaaltouunin ja vähän muuta pientä Saksasta ja Itävallasta pihalle toimitettuina. Hintaetu yli 900,00 € "halvimpiin" suomalaisiin myyjiin verrattuna, eikä tarvinnut noutaa omalla autolla.

Viime kesänä ostin Hitachin poravasaran Saksasta perille toimitettuna hintaan 359,00 €. Vastaava kone maksaa Suomessa 547,00 noudettuna.

Mustesuihkukirjoitimen mustepatruunat hankin Amazonin verkkokaupasta. 25 mustepatruunaa (5 settiä) hintaan 11,00 £ eli ovelle toimitettuina n. 20,00 €. Vastaava setti suomalaisesta verkkokaupasta maksaa 312,00 € - 497,00 € paikasta riippuen.

Kävin hiljattain saksalaisessa marketissa ostamassa "ruokakassin" ja sen pohjalle 5 pulloa viiniä. Koko lystin hinta oli 46,00 €. Olisinkohan saanut Salesta tai K-marketista maitotölkin, suomimakkaran, kuivan muoviin pakatun leivän ja juustopalan samaan hintaan? Yleensä ruokakassini hinta Suomessa on ilman viiniä noin 100,00 €.

Vien kustantamani kirjaa (Das Europa der Wölfe) Keski-Eurooppaan ja yhden kirjan postittaminen Suomesta maksaa maksaa 6,80 €. Huhtikuun alusta tämäkin hinta nousee. Saman kirjan postittaminen Saksasta Suomeen maksaa "vain" 3,70 €.

Listaa voisin omalta osaltani jatkaa loputtomiin. Kysymys on lopulta siitä, miksi Suomi on niin kallis maa? Vaikka olen elämäni viettänyt pk-yrittäjänä Suomessa, en ymmärrä, miten tämä yhtälö voidaan ratkaista KIKY:n kaltaisilla työaika- ja palkkakikkailulla.

Suomessako on kaikki hyvin? Kutistuva yksityinen sektori elättää yhä paisuvaa jukista käenpoikaa. Tarvitaan tarkastajaa, erikoistarkastajaa, ylitarkastajaa, asiantuntijaa, johtava asiantuntijaa ja hiilijalanjäljen tutkijaa jokaisen laikipykälän valvontaan ja niitä maassamme riittää. Kaikelle pitää olla laki ja kaikki pitää olla lakien ja säännösten mukaista. Jos ei ole, niin keksitään uusia lakeja virkakoneiston kasvattamiseksi. Jos ei lakeja onnistuta keksimään, selitetään kansalle, että EU vaatii!

Äskettäinen KELA-sotku oli hyvä esimerkki siitä, miten julkinen sektori poikii töitä niin kauan kuin yksityinen sektori jaksaa pakertaa, tuottaa voittoja ja maksaa veroja.

Niin tosiaankin! Suomessahan ei saa tehdä voittoja, mutta yrittäjän pitää investoida. Mielenkiintoinen yhtälö, jonka kansa oikeamielisen YLE-mafian toitotuksesta on sisäistänyt.  SOTE-keskustelussa puidaan sitä, saavatko yksityiset toimijat tehdä voittoja? Monen mielestä ei, vaan pitää toimia kuten YLE, joka ei tee voittoja vaan tuhoaa niitä. Siitä huolimatta tunnin ohjelman tekeminen YLE:llä maksaa neljä (4) kertaa sen minkä MTV:ssä (joka yrittää tehdä voittoja). Suomalaista tasapuolisuutta on kai se, että kaikkien on elettävä samassa kurjuudessa.

Huoltosuhteella tarkoitetaan yleisesti tilastoidun työvoiman ulkopuolella olevien määrää suhteessa varsinaisen työvoiman määrään. Huoltosuhteella pitäisi tarkoittaa yksityisellä sektorilla toimivan työvoiman suhdetta varsinaiseen työvoimaan. Meidän on korkea aika keskustella siitä, miksi me tarvitsemme tehottoman ja 10-kertaisesti ylimitoitetun julkisen sektorin, joka lopulta elää vain itseään varten. Ennen kaikkea, millä varoilla ja kenen työllä sitä ylläpidetään. Sitä ei ylläpidetä julkisen sektorin työllä.

Suurimmat talouttamme rasittavat tekijät ovat erimuotoiset tuet. Yritystuet ovat paisuneet ja suunta on järjetön. Ne jähmettävät talouden, vääristävät kilpailua ja tukahduttavat kehityksen. Maatalous ei pyöri ilman valtion massiivisia tukia, joka on johtanut siihen, että maaseudulla ei lopulta mikään pyöri ilman tukia. Kun kaikki perustuu tukiin, kukaan ei välitä tuloksista - tervetuloa sosialistinen järjestelmä.

Uusiutuvan energian tuet tuhoavat energiahuollon, mutta pitää näyttää partiopoikailmeitä maailmalle hinnalla millä hyvänsä.

Viideosa kansasta on tehty riippuvaisiksi erilaisista sosiaalisista tukimuodoista. Tuesta on tullut itsestään selvyys, mutta harva tuensaaja tulee miettineeksi sitä, että hän tosiasiallisesti vaatii itselleen osan jonkun toisen tekemästä työstä.

Suomisirkuksen kokonaiskustannus on lopulta se, joka tukahduttaa kilpailukykymme. Jokainen euro, joka kiertää valtiohallinnon tehottoman koneiston kautta, näkyy ruokakassin kustannuksissa. Jos halutaan kunnon KIKY-potku, rahavirrat on käännettävä valtion kassasta markkinoille.

Jos se tarkoittaa, että kaikkiin palveluihin ei ole varaa, niin ollaan ilman. On sitä oltu ennenkin!

]]>
7 http://kajgran.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233331-puntarissa-kiky#comments Hintakilpailukyky Kustannustaso Palkka Mon, 13 Mar 2017 16:45:54 +0000 Kaj Granlund http://kajgran.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233331-puntarissa-kiky
Kikyjen seuraus http://timohellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233250-kikyjen-seuraus <p>Elinkeinoelämän keskusliiton uusi puheenjohtaja Mattila jatkaa liiton kirveslinjaa ja <a href="http://www.hs.fi/talous/art-2000005123826.html?share=3317f5fc5f9dca5c8672c926a9c491a9">edellyttää lisää kilpailukykysopimuksia</a>.</p><p><em>Hän sanoo, että Suomi on muutostilanteessa, jossa työntekijöiden työehdoista eivät enää päätä EK:n ja SAK:n kaltaiset keskusjärjestöt vaan liitot alakohtaisesti.</em></p><p>Uskoo ken tahtoo.&nbsp; Käytännössä ammattijärjestöt voivat nostaa helposti palkkauksen eduskuntavaalien kuumaksi perunaksi. Lopputulos saattaa olla se, että paikallinen sopiminen katsotaan yleisesti liian heikoksi vipuvarreksi ja säädetään yleinen ja indeksiin sidottu <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4himm%C3%A4ispalkka">minimipalkka</a>.</p><p>Sitten seuraava luonteva askel ajan mittaan on, että EK ja muut pääomapiirit haluavat jäädyttää indeksin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Elinkeinoelämän keskusliiton uusi puheenjohtaja Mattila jatkaa liiton kirveslinjaa ja edellyttää lisää kilpailukykysopimuksia.

Hän sanoo, että Suomi on muutostilanteessa, jossa työntekijöiden työehdoista eivät enää päätä EK:n ja SAK:n kaltaiset keskusjärjestöt vaan liitot alakohtaisesti.

Uskoo ken tahtoo.  Käytännössä ammattijärjestöt voivat nostaa helposti palkkauksen eduskuntavaalien kuumaksi perunaksi. Lopputulos saattaa olla se, että paikallinen sopiminen katsotaan yleisesti liian heikoksi vipuvarreksi ja säädetään yleinen ja indeksiin sidottu minimipalkka.

Sitten seuraava luonteva askel ajan mittaan on, että EK ja muut pääomapiirit haluavat jäädyttää indeksin.

]]>
0 http://timohellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233250-kikyjen-seuraus#comments Alipalkkaus Kiky-sopimus Palkka Palkkaus Sun, 12 Mar 2017 17:02:19 +0000 Timo Hellman http://timohellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233250-kikyjen-seuraus
Pakkotyö kannattaa - vai kannattaako? http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230468-pakkotyo-kannattaa-vai-kannattaako <p>Tämä on aina ja toistuvasti hyvä ja mielenkiintoinen aihe. Onko siitä hyötyä, että ihmisiä pakotetaan töihin joita he eivät halua tehdä, joita he eivät osaa, joita he eivät edes halua tehdä?</p><p>Toki löytyy paljon ihmisiaä jotka jopa nauttivat siitä, että saavat:</p><p>-lapioida/talikoida</p><p>-lykätä dementikkoa pyörätuolissa</p><p>-luututa vuosia siivoamatta olleita varastoja</p><p>-jne.&nbsp;</p><p>Vai kuinka?</p><p>* * *</p><p>Netistä löydettyjä kommentteja: (3kpl)</p><p>&quot;Näyttää siltä että olen päätymässä työkkärin tarjoamaan työhön, joka ei työpaikkana juuri innosta. Jos saan vaihdettua työpaikkani toiseen paikkaan ollessani siellä töissä, lasketaanko karenssin alkaminen siitä päivästä kun...&quot;</p><p>&quot;Kymmeniä vuosia sitten pikkupoikina autoimme mm.vanhuksia pilkkomalla heille puita,kantamalla ne liiteriin, nurmikonleikkuuta oli,kaupassakäyntiä,lastenhoitoa teininä(sisarusten),ulkovessojen tyhjennystä reikälapiolla,lumenluontia,saunanlämmitystä jne...&quot;</p><p>&quot;Mulla on ihan ok palkka joten maksan siitä myös ihan kiitettävästi veroa. Asia on aina ottanut päähän ja arvatkaa kuinka paljon nyt ottaa?? Teen itsekin työtä josta en niin välitä mutta pakko se on. Sitten siitä vielä maksan nämä almut tollaiselle törttöilijöille kun kylvävät paskaa vaan eteen päin. Ja nykyään en enää ihmettele &quot;</p><p>* * *</p><p>Samaan aikaan meillä on töissä ja työttöminä sitaattien esimerkkien mukaisia ihmisiä niin emmekö todellakaan kansakuntana, fiksuina suomalaisina, pysty pakkotöitä parempaa tarjoamaan?</p><p>Paljonko on vapaita paikkoja?</p><p>Paljonko on työnhakijoita?</p><p>Voidaanko yhtä vapaata paikkaa kohti määrätä - niin - kuinka monta karenssia?</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tämä on aina ja toistuvasti hyvä ja mielenkiintoinen aihe. Onko siitä hyötyä, että ihmisiä pakotetaan töihin joita he eivät halua tehdä, joita he eivät osaa, joita he eivät edes halua tehdä?

Toki löytyy paljon ihmisiaä jotka jopa nauttivat siitä, että saavat:

-lapioida/talikoida

-lykätä dementikkoa pyörätuolissa

-luututa vuosia siivoamatta olleita varastoja

-jne. 

Vai kuinka?

* * *

Netistä löydettyjä kommentteja: (3kpl)

"Näyttää siltä että olen päätymässä työkkärin tarjoamaan työhön, joka ei työpaikkana juuri innosta. Jos saan vaihdettua työpaikkani toiseen paikkaan ollessani siellä töissä, lasketaanko karenssin alkaminen siitä päivästä kun..."

"Kymmeniä vuosia sitten pikkupoikina autoimme mm.vanhuksia pilkkomalla heille puita,kantamalla ne liiteriin, nurmikonleikkuuta oli,kaupassakäyntiä,lastenhoitoa teininä(sisarusten),ulkovessojen tyhjennystä reikälapiolla,lumenluontia,saunanlämmitystä jne..."

"Mulla on ihan ok palkka joten maksan siitä myös ihan kiitettävästi veroa. Asia on aina ottanut päähän ja arvatkaa kuinka paljon nyt ottaa?? Teen itsekin työtä josta en niin välitä mutta pakko se on. Sitten siitä vielä maksan nämä almut tollaiselle törttöilijöille kun kylvävät paskaa vaan eteen päin. Ja nykyään en enää ihmettele "

* * *

Samaan aikaan meillä on töissä ja työttöminä sitaattien esimerkkien mukaisia ihmisiä niin emmekö todellakaan kansakuntana, fiksuina suomalaisina, pysty pakkotöitä parempaa tarjoamaan?

Paljonko on vapaita paikkoja?

Paljonko on työnhakijoita?

Voidaanko yhtä vapaata paikkaa kohti määrätä - niin - kuinka monta karenssia?

 

]]>
0 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230468-pakkotyo-kannattaa-vai-kannattaako#comments Pakkotyö Palkka Työllisyys Työt Työttömys Mon, 30 Jan 2017 17:05:43 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230468-pakkotyo-kannattaa-vai-kannattaako
Suomi ei tarvitse lisää työntekijöitä, jotka eivät tule liksalla toimeen http://alpiripatti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224721-suomi-ei-tarvitse-lisaa-tyontekijoita-jotka-eivat-tule-liksalla-toimeen <p>A2 illassa 19.10 keskusteltiin palkkaeroista. Ihmettelen, miksi Suomeen pitäisi saada lisää duunareita, jotka <strong>eivät tule palkallaan toimeen</strong>, kun nykyisilläkään matalapalkka-alojen <strong>liksoilla ei tule toimeen.</strong></p><p>P<strong>alkalla pitäisi aina tulla toimeen, ei rakentaa työpaikkoja köyhyyteen. </strong></p><p>Samaan aikaan vuokra-asumisen kustannusten&nbsp; ennustetaan kasvavan seuraavien vuosien aikana yli 3 prosenttia vuodessa. Olisi siis vihdoinkin puututtava rakentamisen ahneuteen ja keinotteluun ihmisen perusoikeuden kustannuksella.</p><p>Yhteiskuntaa ohjaa ahneus ja oman edun tavoittelu. Esim. VR:n toimitusjohtajan palkka on melkein 100 000 e/kk.</p><p>Toisaalla hyväsydämiset halutaan kutsumusliksalla hoitamaan vanhuksia.</p><p>Suomi ei lähde nousuun liksaa leikkaamalla, vaan osaamisesta palkitsemalla. Johtajien ja duunarin palkkauksen pitää olla yhdenvertaista ja kohtuullista.</p><p>Duunarilla on oikeus tehdä työtään iloiten ja kokea olevansa siinä tärkeä.</p><p>Tämä tarkoittaa sitä, että päättäjät ymmärtävät ennakoinnin merkityksen, johon kuuluu rohkea ja ennakkoluuloton panostus työhyvinvointiin.</p><p>Näin voimme edistää inhimillistä ja taloudellista tuottavuusloikkaa työllisyyttä edistäen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> A2 illassa 19.10 keskusteltiin palkkaeroista. Ihmettelen, miksi Suomeen pitäisi saada lisää duunareita, jotka eivät tule palkallaan toimeen, kun nykyisilläkään matalapalkka-alojen liksoilla ei tule toimeen.

Palkalla pitäisi aina tulla toimeen, ei rakentaa työpaikkoja köyhyyteen.

Samaan aikaan vuokra-asumisen kustannusten  ennustetaan kasvavan seuraavien vuosien aikana yli 3 prosenttia vuodessa. Olisi siis vihdoinkin puututtava rakentamisen ahneuteen ja keinotteluun ihmisen perusoikeuden kustannuksella.

Yhteiskuntaa ohjaa ahneus ja oman edun tavoittelu. Esim. VR:n toimitusjohtajan palkka on melkein 100 000 e/kk.

Toisaalla hyväsydämiset halutaan kutsumusliksalla hoitamaan vanhuksia.

Suomi ei lähde nousuun liksaa leikkaamalla, vaan osaamisesta palkitsemalla. Johtajien ja duunarin palkkauksen pitää olla yhdenvertaista ja kohtuullista.

Duunarilla on oikeus tehdä työtään iloiten ja kokea olevansa siinä tärkeä.

Tämä tarkoittaa sitä, että päättäjät ymmärtävät ennakoinnin merkityksen, johon kuuluu rohkea ja ennakkoluuloton panostus työhyvinvointiin.

Näin voimme edistää inhimillistä ja taloudellista tuottavuusloikkaa työllisyyttä edistäen.

]]>
11 http://alpiripatti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224721-suomi-ei-tarvitse-lisaa-tyontekijoita-jotka-eivat-tule-liksalla-toimeen#comments Kohtuullisuus Palkka Työehtosopimus Työntekijä Vähimmäispalkka Thu, 20 Oct 2016 08:10:54 +0000 Alpi Ripatti http://alpiripatti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224721-suomi-ei-tarvitse-lisaa-tyontekijoita-jotka-eivat-tule-liksalla-toimeen
Ei mikään matikkanero http://merjanurmiostuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224715-ei-mikaan-matikkanero <p>Minä olen huono matematiikassa. Siitä huolimatta jopa minä ihmettelen, kuinka paljon mahtaa maksaa yhteiskunnalle, meille veronmaksajille siis, tämä nykyinen työttömienkiusaamisrumba?</p><p>Paljonko menetetään todellisia työpaikkoja, kun monet työt teetetään (laki sanoo mitä sanoo, totuus on toinen) valtion kustannuksella työmarkkinatukea ja 9 euron ylläpitokorvausta vastaan? Paljonko elinkeinoelämä menettää, kun ihmisillä ei ole varaa kuluttaa? Kuinka paljon jää saamatta verotuloja, kun ihmisille ei makseta palkkaa? Kuinka paljon maksavat erilaiset &quot;opi kirjoittamaan nimesi oikeaan kohtaan työnhakulomakkeessa&quot; -kurssit?</p><p>Kuinka paljon nyt kunnat, jatkossa valtio tulee maksamaan toimeentulotukena alimitoitetun työmarkkinatuen päälle kuukausittain rahaa, joka joudutaan kuukausittain laskemaan aina uudestaan ja uudestaan, kun se nyt leikattavaksi aiottu työmarkkinatuki, perusturva, on edelleen liian alhainen, kun tässä asiassa Suomi viis veisaa EU:n normeista ja huomautuksista, toisin kuin esimerkiksi ajokorttiasioissa?</p><p>Kuntouttava työtoiminta &quot;kuntouttaa&quot; täysin terveitä ammatti-ihmisiä tekemään työtä, jota he ovat hyvässä lykyssä ehtineet tekemään jo parikymmentä vuotta kauemmin kuin &quot;kuntouttajansa&quot;. En ymmärrä tätä, enkä ole ainoa, joka ei ymmärrä.</p><p>Ymmärrän kuntouttavan työtoiminnan, kun se tarkoittaa sitä, että selkänsä telonut ihminen tekee työtä voimiensa mukaan niin, että hänellä on mahdollisuus keskeyttää työ ja levätä työpäivän aikana. Ymmärrän, että kehitysvammainen henkilö kuntoutetaan tekemään määrättyä tehtävää siten, että kun hän on toimenkuvansa oppinut, hän alkaa saada normaalia palkkaa. Ymmärrän, että mielenterveyskuntoutuja saattaa tarvita usein lepopäivän, vaikka työ hyvinä päivinä tehostaakin hänen toipumistaan ja liittymistään yhteiskuntaan.</p><p>Nyt kuntouttavan työtoiminnan mahdollisuuksia väärinkäytetään surutta, ja puhutaan niin kuin työtön olisi laskeutunut Maahan lentävällä lautasella (tai ehkä pikemminkin lentävällä leijonapullolla?) eikä ymmärtäisi normaalista työnteosta mitään. Tästä on jo kirjoitettu tuhansia rivejä, ei minun tarvinne omiani siihen letkaan lisätä.</p><p>Mutta sen haluaisin todellakin tietää, jos joku matematiikkaa ymmärtävä osaisi tehdä laskelman, kuinka paljon verorahaa uppoaa nykyisen malliseen työttömyyden ylläpitoon ja töiden teettämiseen valtion kustannuksella, kun huomioidaan koko sosiaaliturvan tilkkutäkki työmarkkinatukineen, asumistukineen ja toimeentulotukineen, ja kun huomioidaan saamatta jäävät verotulot palkasta ja kulutuksesta?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Minä olen huono matematiikassa. Siitä huolimatta jopa minä ihmettelen, kuinka paljon mahtaa maksaa yhteiskunnalle, meille veronmaksajille siis, tämä nykyinen työttömienkiusaamisrumba?

Paljonko menetetään todellisia työpaikkoja, kun monet työt teetetään (laki sanoo mitä sanoo, totuus on toinen) valtion kustannuksella työmarkkinatukea ja 9 euron ylläpitokorvausta vastaan? Paljonko elinkeinoelämä menettää, kun ihmisillä ei ole varaa kuluttaa? Kuinka paljon jää saamatta verotuloja, kun ihmisille ei makseta palkkaa? Kuinka paljon maksavat erilaiset "opi kirjoittamaan nimesi oikeaan kohtaan työnhakulomakkeessa" -kurssit?

Kuinka paljon nyt kunnat, jatkossa valtio tulee maksamaan toimeentulotukena alimitoitetun työmarkkinatuen päälle kuukausittain rahaa, joka joudutaan kuukausittain laskemaan aina uudestaan ja uudestaan, kun se nyt leikattavaksi aiottu työmarkkinatuki, perusturva, on edelleen liian alhainen, kun tässä asiassa Suomi viis veisaa EU:n normeista ja huomautuksista, toisin kuin esimerkiksi ajokorttiasioissa?

Kuntouttava työtoiminta "kuntouttaa" täysin terveitä ammatti-ihmisiä tekemään työtä, jota he ovat hyvässä lykyssä ehtineet tekemään jo parikymmentä vuotta kauemmin kuin "kuntouttajansa". En ymmärrä tätä, enkä ole ainoa, joka ei ymmärrä.

Ymmärrän kuntouttavan työtoiminnan, kun se tarkoittaa sitä, että selkänsä telonut ihminen tekee työtä voimiensa mukaan niin, että hänellä on mahdollisuus keskeyttää työ ja levätä työpäivän aikana. Ymmärrän, että kehitysvammainen henkilö kuntoutetaan tekemään määrättyä tehtävää siten, että kun hän on toimenkuvansa oppinut, hän alkaa saada normaalia palkkaa. Ymmärrän, että mielenterveyskuntoutuja saattaa tarvita usein lepopäivän, vaikka työ hyvinä päivinä tehostaakin hänen toipumistaan ja liittymistään yhteiskuntaan.

Nyt kuntouttavan työtoiminnan mahdollisuuksia väärinkäytetään surutta, ja puhutaan niin kuin työtön olisi laskeutunut Maahan lentävällä lautasella (tai ehkä pikemminkin lentävällä leijonapullolla?) eikä ymmärtäisi normaalista työnteosta mitään. Tästä on jo kirjoitettu tuhansia rivejä, ei minun tarvinne omiani siihen letkaan lisätä.

Mutta sen haluaisin todellakin tietää, jos joku matematiikkaa ymmärtävä osaisi tehdä laskelman, kuinka paljon verorahaa uppoaa nykyisen malliseen työttömyyden ylläpitoon ja töiden teettämiseen valtion kustannuksella, kun huomioidaan koko sosiaaliturvan tilkkutäkki työmarkkinatukineen, asumistukineen ja toimeentulotukineen, ja kun huomioidaan saamatta jäävät verotulot palkasta ja kulutuksesta?

]]>
2 http://merjanurmiostuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224715-ei-mikaan-matikkanero#comments Kuntouttava työtoiminta Osallistava sosiaaliturva Palkka Sosiaaliturvan taso Työttömyys Thu, 20 Oct 2016 06:31:33 +0000 Merja Nurmi http://merjanurmiostuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224715-ei-mikaan-matikkanero
Minimipalkka http://lassinpalsta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222909-minimipalkka <p>Minimipalkka.<br />En tiedä mikä on Li Anderssonin taka-ajatus minimipalkka asiassa eikä paljon kiinnostakaan, heillehän köyhät ja vähävaraiset on elinehto.<br />Sen verran voisi, ammattiliittoja ja yleensä vasemmistoa potkia sääreen että tehdään toimiva minimipalkkalaki, esimerkiksi niin että minimi on 12&euro;/tunti ja sentinkään alle maksetun sanktio olisi vuoden palkka ilman minkäänlaisia neuvotteluja.<br />On käsittämätöntä että &quot;sivistyneessä&quot; maassa saa pitää muutaman euron tuntipalkalla ihmisiä töissä, ja väenväkisin nostaa vasemmiston kannatusta.<br />Jos palkka on korkeampi se vain on laskutettava eteenpäin ja sillä siisti, jos esimerkiksi siivous lasku nousee eikä ole varaa maksaa pitää siivota itse tai tukehtua paskaan.<br />Vienti tavarat tehdään koneilla, tai jos ihmiset tekee ne ei ainakaan minimipalkalla niitä tee eli minimipalkka ei vaikuta juuri ollenkaan vientikauppaan.<br />Yli 40 vuoden yrittäjäkokemuksella voin sanoa että ainakin pienemmissä yrityksissä, jos yrityksellä yhteisöveron jälkeen on rahaa lisätyövoiman palkkaamiseen ja investointeihin yrittäjä kyllä tekee niin, jos tarvitsee työvoimaa, jos palkkaa ihmisiä töihin vain sen takia että saa tukia ja avustuksia ei ole kauan yrittäjä.<br />Vaikka työpaikkoja pystyttäisiin luomaan lisää ja palkkoja alentamalla se ei auta nykyiseen taloudelliseen tilanteeseen koska verotus, tuet ja avustukset ym. on nostaneet Suomen hintatason niin korkeaksi ettei tavaroita ja tuotteita saada kaupaksi muihin maihin.<br />Palkkojen pienentämisessä on exponentiaalinen vaara kehitykselle.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Minimipalkka.
En tiedä mikä on Li Anderssonin taka-ajatus minimipalkka asiassa eikä paljon kiinnostakaan, heillehän köyhät ja vähävaraiset on elinehto.
Sen verran voisi, ammattiliittoja ja yleensä vasemmistoa potkia sääreen että tehdään toimiva minimipalkkalaki, esimerkiksi niin että minimi on 12€/tunti ja sentinkään alle maksetun sanktio olisi vuoden palkka ilman minkäänlaisia neuvotteluja.
On käsittämätöntä että "sivistyneessä" maassa saa pitää muutaman euron tuntipalkalla ihmisiä töissä, ja väenväkisin nostaa vasemmiston kannatusta.
Jos palkka on korkeampi se vain on laskutettava eteenpäin ja sillä siisti, jos esimerkiksi siivous lasku nousee eikä ole varaa maksaa pitää siivota itse tai tukehtua paskaan.
Vienti tavarat tehdään koneilla, tai jos ihmiset tekee ne ei ainakaan minimipalkalla niitä tee eli minimipalkka ei vaikuta juuri ollenkaan vientikauppaan.
Yli 40 vuoden yrittäjäkokemuksella voin sanoa että ainakin pienemmissä yrityksissä, jos yrityksellä yhteisöveron jälkeen on rahaa lisätyövoiman palkkaamiseen ja investointeihin yrittäjä kyllä tekee niin, jos tarvitsee työvoimaa, jos palkkaa ihmisiä töihin vain sen takia että saa tukia ja avustuksia ei ole kauan yrittäjä.
Vaikka työpaikkoja pystyttäisiin luomaan lisää ja palkkoja alentamalla se ei auta nykyiseen taloudelliseen tilanteeseen koska verotus, tuet ja avustukset ym. on nostaneet Suomen hintatason niin korkeaksi ettei tavaroita ja tuotteita saada kaupaksi muihin maihin.
Palkkojen pienentämisessä on exponentiaalinen vaara kehitykselle.

]]>
1 http://lassinpalsta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222909-minimipalkka#comments Ilman avustuksia Palkka Perustoimeentulo Sat, 17 Sep 2016 07:23:13 +0000 Lauri Turpeinen http://lassinpalsta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222909-minimipalkka