Aikuista ei tarvitse holhota Ajatuksia yksilönvapaudesta, rajoituksista, huonoista laeista ja milloin mistäkin.

Kaikki blogit puheenaiheesta Ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Kultarannassa todisteltiin EU' n "suurvalta-asemaa"!

Presidentti Sauli Niinistö kasasi jo kuudennen kerran [1 kierrätystelttaan vaikuttajia ja vaikuttamattomia – osaamista ja luuloa kuin pyrkyäkin Naantalin Kultarantaan. Kyseessä ulkopolitiikan näyttävä foorumi, jossa hymistellään ja varoitellaan. Luodaan myös uhkaa ja kehutaan omia.

 

Ilmastonmuutos haastaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan

Ilmastonmuutoksen eteneminen haastaa tulevina vuosina ja vuosikymmeninä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan. Tästä huolimatta ilmastokysymykset tulevat usein ohitetuksi perinteisessä ulkopoliittisessa keskustelussa. Vaikka ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat vielä pääosin heijasteita, näiden aiheuttamista konflikteista ja resurssikilvoittelusta puhuminen sopii ulko- ja turvallisuuspolitiikan sanoitusten puitteisiin.

Suomen puolustuksesta

Sodan ensimmäinen uhri on aina totuus. Sota on suurta bisnestä, sama taho saattaa rahoittaa molempia sodan osapuolia. Diplomatia on paras keino konfliktien ratkaisemiseen.

Joku voisi haastaa Niinistön spagaatin

Kisa siitä, kuka on Suomen tasavallan presidentti vuodesta 2018 eteenpäin, on siirtynyt lämpimään vaiheeseen. Lämmittäjänä toimi istuva presidentti Sauli Niinistö, joka lähti alkuviikosta mukaan itsenäisenä, puolueista riippumattomana, ehdokkaana.

Kokoomukselta jo tukensa saanut Niinistö liittyi ehdokasjoukkoon, johon kuuluivat ennen häntä keskustan Matti Vanhanen, vihreiden Pekka Haavisto ja vasemmistoliiton Merja Kyllönen.

Suomen linja ratkeaa eduskuntavaaleissa

Sauli Niinistön asettautuminen ehdolle nimenomaan kansalaisliikkeen ehdokkaana neutraloi presidentinvaalin.

 

Niinistö esiintyy vaaleissa koko kansan presidenttinä, joka välttää ottamasta kantaa kiistanalaisiin linjakysymyksiin. Kokoomuspuolueella ei ole omaa presidenttiehdokasta. Muiden puolueiden ehdokkaat voivat profiloitua vain toisiaan vastaan. Presidentinvaaleissa ei synny keskustelua, jossa Suomen ulko-, turvallisuus- ja Eurooppa-politiikan linja selkiintyisi.

 

Ajantasaista tietoa Yhdysvalloista ilman värittäviä välikäsiä

Matkustan huomenna Conservative Political Action Conference –konferenssiin (CPAC), joka pidetään Washington DC:ssä, Yhdysvalloissa. Pääpuhujina ovat Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja varapresidentti Mike Pence.

Solmin suhteita republikaaneihin ja muihin konservatiivivaikuttajiin. Tilaisuudessa ovat myös läsnä muun muassa brittiläinen euroskeptikko Nigel Farage ja presidentin kiistanalainen päästrategi Stephen Bannon.

Onko aika ajanut hävittäjähankkeen ohi?

Suomi joutuu pohtimaan lähivuosina valtavaa investointia, kun Hornet-kalusto joudutaan korvaamaan. Julkista keskustelua on tähän asti käyty vain siitä, mikä korvaava konemalli olisi. 

Mielestäni olisi tärkeä myös punnita, miten Hornetien suorituskyky korvataan. Se ei välttämättä onnistu ostamalla uusia lentokoneita, sillä aika saattaa olla jo nyt ajanut ohi koko hävittäjäaseesta. 

Suomen itärajalle turvamuuri!

Suomen ja Venäjän välisen rajan pituus on 1340 km. Siihen rakennetaan maajoukkojen hyökkäyksen kestävä muuri uudella teknologialla ja samalla työllistetään jopa 100.000 työtöntä moneksi vuodeksi.

Suomen sotilaallinen uhka tulee Venäjältä. Ei venäläisistä ihmisistä, mutta heidän johtajista. Kaikki sen tietävät. Mainilan laukaukset muistetaan historiasta, Ukraina nykyisyydestä ja kaikki siltä väliltä. Venäjä on ollut aina arvaamaton ja Suomi on maksanut siitä kovan hinnan. Yli 100 000 kaatunutta.

Nato hyväksynyt keskustelut Venäjän kanssa Itämeren turvallisuudesta

Wall Street Journalin uutisen  mukaan (NATO Approves Talks With Russia on Baltic Air Security  --> ks. alaotsikko)  "jäsenyydettömän Suomen ehdotus avaa oven teknisille keskusteluille Itämeren alueen jännityksen vähentämisestä".

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä