Aikuista ei tarvitse holhota Ajatuksia yksilönvapaudesta, rajoituksista, huonoista laeista ja milloin mistäkin.

Lyhyesti yrittäjältä nollatuntisopimuksesta

Keskustelin Piraattipuolueen politiikasta veljeni kanssa ja tuli puheeksi nämä nollatuntisopimukset ja ajatusvirta johti kirjoittamaan.

 

Nollatuntisopimuksista eroon?

Pohtikaapa tuota yrittäjän kannalta. Yrittäjä painaa niska limassa töitä ja toteaa että voisi ottaa jonkun silloin tällöin avukseen, mutta ei kuitenkaan pysty tätä kokoaikaisesti työllistämään. Onko silloin järkevää ottaa puskista työtön kaveri koeajalle, opettaa hänelle työnsä ja sitten potkia pihalle jollain verukkeella kun ei töitä enää olekaan niin paljoa VAI kutsua töihin yksi jo aiemmin koulutettu tarvittaessa ja maksaa vain tehdystä työstä? Joinakin viikkoina voisi olla nolla tuntia, mutta toisina taas vaikka 20. 
Se ei ainakaan houkuttele minua palkkaamaan ketään töihin jos minulta kielletään tuo pieni apu - ennemmin sitten painan itse vähän enemmän hommia. 
Palkkaamisessa on kuitenkin sen verran lisää byrokratiaa, sivukulut ovat melkoiset ja varsinkin jos joudun maksamaan tekemättömästä työstä ne sivukulutkin, niin siinä alkaa jo ohimosuonet pullottamaan.

Eihän siinä ole mitään järkeä.

Siksi kannatan perustuloa. Sen turvin voisin ottaa ihmisiä töihin silloin kun tarvitsen, ja se ei vaikuttaisi kuin positiivisesti heidän tuloihinsa, ja kun minulla olisi 0-20/h sopimus jo olemassa, ei täytyisi olla jatkuvasti palkkaamassa uutta, ei täytyisi jatkuvasti olla opettamassa uudelle mitä tehdä jne.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (28 kommenttia)

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Nykyisessä systeemissä kannatan nollasopimusten kieltämistä, mutta perustuloon yhdistettyinä niitä ei tarvitsisi sen kummemmin kieltää kuin oikeastaan tehdäkään.

Käyttäjän MikaelNerve kuva
Mikael Nerve

Nykysysteemissä nollasopimusten kieltäminen aiheuttaa ainakin osalle yrittäjistä tuon kuvailemani, eli ei kannata palkata sitä osa-aikaista apuun jos töitä ei ole jatkuvasti. Ennemmin tekee joko itse pidempää päivää tai palkkaa tekijöitä koeajalle, koska koeajalla saa pistää helpommin ulos (aina sitä joku syy löytyy...).

Perustulomallissa olet kyllä mielestäni oikeassa, en vain tullut tuota itse ajatelleeksi tuolla tavalla.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Tuossa esimerkkitilanteessa on kaikille osapuolille parempi, että yrittäjä tekee pitempää päivää. Jos työtä ei ole jatkuvasti eikä yrittäjä osaa organisoida ja teettää työtä tasaisesti, esim. 10 tuntia / vko, on parempi, ettei hän palkkaa ketään.

Jos toiminta sitten kasvaa niin, ettei yrittäjä enää yksin pärjää, hän voi opetella myös organisoimaan työtä niin, että palkatullakin on jonkinlainen turva työssään.

On eriasia, jos palkkaa työhön päätoimisen opiskelijan, sivutyöntekijän tai jonkun muun sellaisen, jonka rytmiin nollasopimus sopii.

Käyttäjän MikaelNerve kuva
Mikael Nerve Vastaus kommenttiin #5

Esimerkkitapauksessa on kyse siis rakennusurakoinnista, välillä on urakoitsijallakin tilanne että ei vain ole töitä viikkoon kahteen. Ja sitten mennään muutaman viikkon, välillä jopa kuukauden ajan putkeen, kellon ympäri seitsemää päivää viikossa. Organisoinnista ei nyt ole kyse.

Arre Kougappi Vastaus kommenttiin #5

Kyllä Niemeläisen kommenttista näkee, miten osa porukasta on täysin vieraantunut todellisuudesta. No näke sen myös siitä kun 100 000 virolaista, jotka ovat Suomessa, hyväksikäyttää näitä niemeläisiä.

Käyttäjän MarkoHeikkuri kuva
Marko Heikkuri

Haluaisin kysyä, että kuinka hyvin te olette tutustuneet nollatuntisopimukseen? Sopimus ei suinkaan kiellä vapaaehtoista tarvittaessa töihin kutsuttavaa sopimusta, mutta sillä estetään vasten tahtoaan ottamaan vastaan kyseisiä töitä.

Perustulomallista pitäisi saada tarkempaa tietoa. Tuleeko myös työssä käyville, opiskelijoille, eläkeläisille .....?

Käyttäjän OssiOjutkangas kuva
Ossi Ojutkangas Vastaus kommenttiin #9

Perustulomallia lienee monia, mutta yleisin ajatus on että jokaikinen Suomen kansalainen vaikkapa 18 ikävuodesta ylöspäin saa samansuuruisen perustulon tililleen joka kuukausi. Eniten väännetään kättä tuon summan suuruudesta ja siitä millaisia muita tukimuotoja tarvittaisiin perustulon lisäksi. Eli säilyykö asumistukijärjestelmä, maksaako sossu yhä tarverhakintaisesti ylimääräistä vaikkapa pikavippiveloissa olevien sähkölaskuihin jne. Merkittävintä tämän nollatuntisopimuksen kannalta on kuitenkin se, että perustulo tekee kannattavaksi ottaa vastaan työtä. Kannattaa ajatella perustulo lapsilisän tai vaikkapa opintotuen kaltaisena rahana joka vain tulee kaikille automaattisesti, minkä vuoksi se ei tuota byrokratiaakaan. Ne joille se on "ylimääräistä" suuntaavat sen suurella todennäköisyydellä kulutukseen ja sitä kautta lisäävät työllisyyttä ja maksavat tuotteista/palveluista arvonlisäveroa.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Ottaa suorastaan nerveksille kuunnella yrittäjien jatkuvaa itkua ja valitusta, kun itse he pilaavat hyvän idean.

Nollatuntisopimukset sopivat ihmisille, joilla ei ole mahdollisuutta syystä tai toisesta ottaa vastaan toistaiseksi voimassa olevaa kokopäivätyötä.

Yrittäjät sen sijaan rekrytoivat tällä hetkellä mieluummin kolme-neljä 0-tuntilaista kuin yhden kokoaikaisen, koska:

-0-tuntilaista ei välttämättä tarvitse työllistää ensinkään.
-0-tuntilaisille ei tarjota työtunteja kuin juuri sen verran, ettei heille kerry juurikaan lomapäiviä. Yrittäjän ei siis tarvitse maksaa lomakorvauksiakaan.
-0-tuntilaisille ei tarvitse tarjota täysiä työterveysetuja.
-0-tuntilaisille ei tarvitse maksaa äitiys, tai isyysvapaakorvauksia, kun ei tunteja, ei liksaakaan.
-ei vahingossakaan ylityökorvauksia.

Jos kokopäiväisen työntekijän tuntikertymä kuukaudessa on n. 130-135h, niin nämä neljä 0-tuntilaista tekevät kukin säännöllisesti vajaan 40h viikkotyöaikaa. Heistä saa enemmän työtehoa irti, koska he joutuvat tsemppaamaan jokaisen tuntinsa eteen tuplasti saadakseen tehdä taas seuraavat armotunnit.

Käyttäjän tervoneneduskuntaan kuva
Janne Tervonen

Perustuloon yhdistettynä 0-sopimukset olisivat se toimiva malli, mutta vain jos niitä tehdään tarpeeksi, nykyisellään 0-sopimukset johtavat karenssiin jos nyt käykin niin ettei 0-sopimuksen omaava pääse syystä tai toisesta töihin lyhyellä varoitusajalla, sopimus voidaan irtisanoa ja se tietää karenssia työvoimaviranomaisilta.

Jotkut puolueet ovat kovasti ajamassa minimituntisopimusta, siinä on sitten se seuraava ongelma, jos sopimukseen pitää kirjata vähintään 1-40h/vko, tulee vastaan toisenlaiset ongelmat, entä kun työtä ei sitten tilanteen muuttuessa olekaan tuota minimimäärää, maksetaanko palkka kotiin vai pitääkö työntekijän tulla koppiin istumaan tuon miniajan verran? Yrittäjälle tämä voi tehdä melkoista vahinkoa. Itse olen palkannut työntekijät ilman tuntitakuita, mutta toistaiseksi on työtä piisannut, mutta jos vielä hiljenee voin tarvittaessa olla itse tuolin lämmittäjänä, ei siitä kannata palkkaa maksaa. Totuushan on että työn täytyy tuottaa, edes ne palkkakulut.

Perustulo ratkaisee kaiken tämän, kaikki eduskuntapuolueet ( poislukien RKP ja kokoomus ) ovat kannattaneet perustuloa jo 2007 lähtien, osa kaueminkin, voidaan siis luottaa että he eivät tee asialle mitään näidenkään vaalien jälkeen. Perustulo lienee liian iso asia eduskuntapuolueille, he näpräävät mielummin pienten asioiden parissa.

Käyttäjän MikaelNerve kuva
Mikael Nerve

Olet ymmärtänyt täydellisesti mitä ajoin takaa.

Käyttäjän EeroLehtonen kuva
Eero Lehtonen

2000 luvun alussa oli varasto työssä käytäntö että oli suullisia nollatuntisopimuksia useita ja sinne mentiin mistä ensiksi soitettiin. Eli ei sitouduttu yhteen työnantajaan.

Käyttäjän AnttiMikkola1 kuva
Antti Mikkola

Käsittääkseni nollatuntisopimusten kielto ei tarkoittaisi, ettei lyhyempää työaikaa voisi olla jos sille on olemassa hyväksyttävä perustelu. Työvoiman hyväksikäyttö ei kuitenkaan ole sellainen.

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus

Minust olis kliffaa jos aina vois kutsuu meikäläisen apuun, eikä tarttis maksaa mitään.
Jos siis sulla siivoomista, ikkunan pesua, lattian lakasua, mitä hyvänsä. Soita mut avuks, ja kunta maksaa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Olisi hyvä, jos joku esittäisi täällä aidon analyysin siitä, mitä nollasopimuksella tarkoitetaan ja mikä niissä on se huono.

Itse allekirjoittamissani nollasopimuksissa on työssäoloaikana "kutsutaan tarvittaessa", eivätkä ne käytännössä sido minua mihinkään. Tuntipalkka on sovittu, ja menen, jos olen vapaana. Jos en ole, en mene. Silloin yrittäjä ottaa jonkun toisen nollasopimuslaisen.

Nollasopimus ei ole työsuhde, joka katkaisisi työttömyyskorvauksen tai mitään muutakaan tukimuotoa - ainakaan laillisesti.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Perustulo on fiksu tavoite, ja siihen pitää päästä mahdollisimman pian.

Mutta nollatyösopimus on sellainen, joka estää työntekijää menemästä muualle ja pakottaa olemaan hollilla tarvittaessa. Sitä et ottanut huomioon.

Ei siinä mitään pahaa ole, jos otat sen jonka saat vaikka tunniksi kun tarvitset, mutta se, ettet anna jonkun tyypin tehdä muuta kuin odotella milloin sulle passaa, on nollatuntityön idea. Ja sellainen orjuutus pitää kieltää.

Et voi olla toista mieltä asiasta.

Käyttäjän MikaelNerve kuva
Mikael Nerve

Silloin nollatuntisopimusta pitää rukata niin, että työntekijä saa mennä muuallekin vapaasti, jos töitä vain muualla on tarjolla.
Antavatkohan asetukset tähän mahdollisuuden? Jos eivät, niin niiden täytyisi. Minulla ei ainakaan olisi mitään ongelmia sellaisen työntekijän kanssa - enemmänkin hän osoittaisi siinä olevansa motivoitunut tekemään tarjottua työtä ja hänkin varmasti olisi tyytyväisempi tietäessään että kysyntää on enemmänkin.

Käytännössähän henkilöstövuokrausfirmat toimivat tuolla periaatteella - siis tarvittaessa töihin kutsutaan. Osalle osuu pidempiä työsuhteita, osalle jäävät nämä jämätunnit kaupan kassoilla ja siistijöinä.
Ongelmiahan tässä aiheuttaa työnantajien asenne "et tullut töihin viime maanantaina, niin ei minulla ole nyt tässä loppuviikollakaan töitä". Eli tuo mainitsemasi 'orjuutus'.
Olen itse ollut tuossa tilanteessa hetken aikaa - tiedän että se epävarmuus työstä on musertavaa. Ikävyyden lisäämiseksi siihen liittyy myös se, kun ei tiedä voiko mitään menoja sopia muiden kanssa, sosiaalinen elämä kärsii kummasti.

Perustulon turvin työntekijällä olisi turvaverkko, joka auttaisi selviytymään silloin kun töitä ei ole. Ja kaikki työ mitä tarjottaisiin olisi vain plussaa.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Ongelma ei ole työn eli tuntien määrä, vaan työnantajan vaatimus työntekijälle olla käytettävissä sovituilla ehdoilla.

Nollatuntisopimusten kieltämisessä ei ole kyse työn teettämisen kieltämisessä vaan kyseisen työsopimusmuodon kieltämisessä.

Väitätkö ettet voi palkata aiemmin kouluttamaasi työntekijää tuntitöihin muuallakin tavoin kuin nollatuntisopimussuhteella? Miksi en oikein usko sinua kun muistaakseni tuntitöitä teetettiin jo ennen nollasopimussuhteen keksimistäkin.

Käyttäjän MikaelNerve kuva
Mikael Nerve

En väitä, käytin tuota vain esimerkkinä.

Tarvitsemme sen verran harvoin apukäsiä rakennustyömaalla, että voimme tarvittaessa soittaa toista urakoitsijaa hätiin.

Käyttäjän SakariRajamaki kuva
Sakari Rajamäki

Ei missään nimessä pitäisi poistaa tota nolla tuntisopimusta. Etenkään nyt kun suurin osa puolueista on vaatimassa Suomeen lisää halpatyövoimaa poistamalla tarveharkinnan. Näin ulkomaalaisen työvoiman oikeuksia voitaisiin polkea entista enemmän.

Tarveharkinna haluavet siis poistaa keskusta,kokoomus,rkp ja kristilliset.
tämä siitäkin huolimatta, että Ruotsi ja Tanska ovat siinä pahasti epäonnistuneet.

http://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/ihmiskaupp......

– Työluvat ovat yleistyneet etenkin siivousalalla, rakennusalalla ja muilla aloilla, joissa ei ole edes ollut tarvetta ulkomaiselle työvoimalle. 66 prosenttia työluvista menee nykyisin näille aloille.

Ruotsista voi ostaa työluvan
Saatavuusharkinnan ottaminen pois viranomaisilta on Ingessonin mukaan lisännyt Ruotsissa työlupien laitonta kauppaa. Maahan pyrkivät ovat joutuneet maksamaan ihmissalakuljettajille suuria summia päästäkseen Schengen-alueelle.

– Tiedämme tapauksia, joissa ihminen on joutunut maksamaan jopa 25 000 euroa työluvasta.

– Liitot ovat tehneet tarkastuksia yrityksiin ja havainneet, että yhdeksällä kymmenestä ulkomaalaisesta ei ollut työehtosopimusten mukaisia työehtoja.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Olenko ainoa, jonka mielestä perustulo tällaisessa yhteydessä kuulostaa yrittäjien pyynnöltä saada työntää sivukulunsa veronmaksajien maksettavaksi?

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Mikko Nummelin hiukan siltä haiskahtaa. No perustulo lienee okei. Tuo 0-sopimus, siinä muodossa kuin olen ymmärtänyt on täysin järjetön.

Käyttäjän MikaelNerve kuva
Mikael Nerve

Myönnän että esimerkkitapauksessa se sattaa kuulostaa sille, vaikka ei tarkoituksenani ollut asiaa ilmaista sillä tavalla, että tuon käsityksen tuosta saisi.

Lyhyesti ajatuksena on että minun ei esimerkissäni tarvitse maksaa tyhjästä palkkaa henkilölle, jonka kanssa olen sopinut että hän tulee tarvittaessa töihin. Tietenkin minulle lankeaisivat nuo palkan sivukulut siltä osin kuin hän minulle töitä tekee.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Jep asia ymmärretty. Reilu meininki.

Toisaalta työntekijällä pitää olla oikeus tehdä näitä 0-sopimuksia useamman työnantajan kanssa ja sama juttu toisin päin. Se joka ensimmäisenä ehtii ja tarvitsee saa työtä tai työntekijän.

Kai Häppölä

Nollatuntisopimuksen nimellä taitaa liikkua erilaisia sopimuksia, siksi yleisiä kannanottoja on vaikea tehdä.
Sellaista nollatuntisopimusta, jossa työntekijällä ei ole mahdollista ottaa vastaan täysaikaista työtä tai parempi palkkaista työtä ei voi hyväksyä.

Jos väitetään joihinkin töihin olevan vaikeuksia saada tekijää, toivoisin tällaisen väitteen esittäjältä tietoa kahdesta asiasta:
- tarjotusta palkasta
- tarjotusta sopimuksesta
Näin olisi tasapuoliset mahdollisuudet ottaa kantaa väitteisiin.

Käyttäjän HenriKarjalainen kuva
Henri Karjalainen

Minulla ei ole aiheesta riittävästi asiantuntemusta ja tämän nollatyösopimuskysymyksen kunnollinen ratkaiseminen vaatisi pitkällistä pohdintaa ja perehtymistä olemassa oleviin järjestelmiin. Minusta byrokratiassa ja Suomalaisissa käytännöissä on liian usein sellasiai ongelmia, jotka syntyvät kun rakennellaan jälleen uusi pykälä tai järjestelmä ja lisätään se entisten joukkoon miettimättä ensin miten hyvin uusi järjestelmä sopii yhteen vanhojen kanssa.

Nollatyösopimusten ongelma on minun mielestäni samanlainen. Ne eivät taida sopia kovin hyvin yhteen nykyisten järjestelmien kanssa, ja vaikka voi olla perusteltua väittää, että työmarkkinat vaativat joustavuutta, minun mielestäni ratkaisu ei ole se että muodostetaan yksi ylimääräinen sopimustyyppi, joka keinotekoisesti kiertää entisen järjestelmän piirteitä, asettaen ihmiset hyvin erilaiseen asemaan keskenään.

Minusta taas Nerven näkökulma on täysin ymmärrettävä. Vaikka olisikin itse nollatyösopimuksen suhteen erimielinen, minusta tämä näkökulma ja tilanne täytyy sisäistää. Monet muutkin voivat olla erilaisista syistä vastaavassa tilanteessa. Sehän olisi kaikkien osapuolten etu jos: Nerve saisi työntekijän kustannuksilla, jotka olisivat sopusointuiset tehdyn työn määrän suhteen, ja tehdyn työn määrä olisi sopusoinnussa sen tarpeen kanssa. Vastaavasti kun tuottavia työsuhteita syntyy siitä hyötyy valtiokin

Miten tämä ongelma sitten ratkaistaan? Se on paljon vaikeampi asia. Kuten heti alkuun yritin todeta, niin pitäisi perehtyä kaikkiin näihin järjestelmiin, selvittää juuri tällaisia näkökulmia kuin Nerven, ja löytää myös niitä muita näkökulmia: Milloin työntekijät ovat joutuneet huonoon asemaan? Onko nyt jollain väestö- tai ammattiryhmällä aivan erilaiset oikeudet suhteessa muihin? Vaikeuttaako tämä uusi järjestelmän vanhojen järjestelmien toimintaa?

Näihin asioihin tutustumalla pitäisi sitten jotenkin luoda sellainen systeemi, joka on vähemmän byrokraattinen ja mahdollistaa kaikkien voittavan.

Nerven kertomuksessa olennaista on kuitenkin tämä matemaattinen ilmiö: Työnmäärän tarve ei ole helposti ennustettavissa eikä se ole tasainen. Minusta tämä on hyvin tyypillinen ilmiö kaikenlaisessa todennäköisyydessä, ja ratkaisu ei ole se että aina kun on tällainen tilanne niin otetaan yksi osapuoli ja annetaan hänelle koko riski.

Nerven tapauksessa kokoriskin ottaminen tarkoittaisi juuri sitä mitä hän sanoi: Joutuisi maksamaan ylimääräistä vaikka työtä ei ole tarjolla, syntyisi ylimääräisiä sivukuluja ja yritys tekisi tappiota.

Mikäli työntekijä ottaa koko riskin hän joutuu hankalaan asemaan: Yhtälailla työntekijällä ei ole mahdollisuutta ennakoida sitä minkälaisissa pitimissä hänen toimeentulonsa on, vaan tulevaisuus on siinä mielessä hyvin epävarma. TÄmä heikentää kykyä taloudelliseen toimintaan, sillä se vaikeuttaa asioiden suunittelemista. - Mutta toki on myös heitäkin, joille kyseinen järjestely sopii erityisen hyvin.

Mutta se oikea ratkaisu tällaisessa sattumaan perustuvassa vaihtelevassa ympäristössä on melko yksinkertainen: Kasvatetaan volyymia ja tällöin todennäköisyydet vakioituvat.

Mitä se tässä kontekstissa tarkoittaa? Esimerkiksi sitä, että on yritys, joka palkkaa muutamia vakituisia rakennustyömiehiä, ja palkkaa nämä työntekijät vuokratyöntekijöinä eteenpäin nollatyösopimusta muistuttavalla järjestelyllä. Tällöin vuokratyöfirmalle työskentelevillä työntekijöillä ei ole tällaista suurta epätietoisuutta, vaan kun riski on jaettu useammalle työntekijälle, keskimääräinen vaihtelu tehtyjen työtuntien määrässä on paljon pienempää. Samalla Nervellä olisi mahdollisuus tähän nollatyösopimukseen, tässä tapauksessa Nerven osa riskistä muodostuu siten, että vuokratyöfirman täytyy kattaa tämä epätietoisuuteen perustuva riski työn hinnalla, eli käytännössä työn hinta per tehtyä työtuntia pitäisi olla hieman korkeampi kuin säännöllisessä ja ennakoitavassa työskentelyssä. Tällöin riski jakaantuu tasaisesti myös vuokrafirman ja Nerven välillä. Mutta se taas ei tarkoita sitä että ero palkkauksessa olisi suuri, vaan jos toiminta on tehokasta, voisi arvatae että erotukseksi riittäisi muutama prosenttiyksikkökin. Onko tämä sitten se ratkaisu kaikkiin ongelmiin työmarkkinoilla ja nollatyösopimuksissa? Eipä tietenkään, mutta kyse on pikemminkin tyypillisestä tavasta käsitellä sattumanvaraisia asioita.

Noh tässä kommentissa en nyt mitenkään pysty kunnollisesti tätä koko asiaa pohdiskelemaan, eikä nuo pohjatiedotkaan ole riittävän kattavat, joten sisältö tuskin on kovin luotettavaa, eikä laajemmassa mittakaavassa mitään ratkaisujakaan ole mahdollista etsiä.

Sitä kuitenkin toivon että tämän asian tarkastelemisessa ei jumituttaisi nnäkökulmaan että nollatyösopimukset tuovat lisää joustavuutta työmarkkinoille, eikä jumituttaisi siihenkään näkökulmaan, että työntekijöillä pitäisi olla tasaiset työtunnit, vaan haettais jotain ratkaisukeskeisempiä näkökulmia, mietittäis nykyisiä järjestelmiä ja niiden kehittämistä. No empä minä näistä oikeastaan tiedä mitään, mutta tulipahan nyt kommentoitua. Toivottavasti ei haittaa. :)

Käyttäjän MikaelNerve kuva
Mikael Nerve

Loistava vastaus perusteluineen. Minun tekstini syntyi turhan lyhyen pohdinnan perusteella, ilman suurempaa syventymistä. Mutta onneksi ainakin joku tajusi mitä ajoin takaa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Helppo ratkaisu olisi vähentää työnantajien valtaa.. esim. poistamalla vaikutus karenssiin eli hyväksymällä työstä kieltäytymisen. Silloin 0-tuntisopimukset voisi toimia edes jotenkin sosiaalisesti oikein.

Nimittäin tottahan toki kaikki ottaisi kaikki 0-tuntisopimukset mitä saisi eikä työnantajalla olisi tietenkään oikeutta tietää näistä muista sopimuksista.

Tästä edelleen jää tietty uupumaan se,että meillä on jotain tiukkoja säädöksiä mitkä eivät sovi tähän päivään..

Käyttäjän MikaelNerve kuva
Mikael Nerve

Säädökset, yksi lempiaiheistani, ovat yksi suuri ongelmakohta maassamme. Niillä ohjataan, ja etenkin estetään milloin mitäkin. Kuten työllistämistä.

Oma näkemykseni on että tuo Piraattipuolueen ajama perustulomalli ( http://piraattipuolue.fi/agenda/talous/perustulo/ ) olisi sellainen ratkaisu jolla tuo karenssiuhka poistuisi kokonaan, ja työttömän kyykyttäminen. TE-keskus pääsisi tekemään sitä oikeata työtään, eli auttamaan työnhaussa, sen sijaan että pelottelevat milloin minkäkin pituisella karenssilla ihmistä jonka talous on muutenkin niin tiukoilla, että siitä ei vitsiäkään pysty vääntämään.

Toimituksen poiminnat