Aikuista ei tarvitse holhota Ajatuksia yksilönvapaudesta, rajoituksista, huonoista laeista ja milloin mistäkin.

Ja sama ruotsiksi

Eilen illalla tuli tieto että eduskunta oli hylännyt kansalaisaloitteen pakkoruotsin lakkauttamisesta. Se on kirvoittanut monta poliitikkoa kirjoittamaan asiasta mielipidettään ja samaan joukkoon liityn minäkin. Kokeilen pystynkö kuitenkin käsittelemään aihetta vähän toisesta näkökulmasta, katsotaan kuinka sitten onnistun.

 

Kanadassa on Suomen tavoin perustuslaillinen kaksikielisyys, kieliksi siellä ovat valikoituneet englanti ja ranska. Erotuksena kuitenkin meihin, heillä ei oman käsitykseni mukaan ole pakkoa osata kuin toista. Korjatkaa toki mikäli tietoni ovat virheelliset - ne perustuvat yhden ranskankielisen vaihto-oppilaan kertomukseen (hän ei muuten puhunut englantia tänne Suomeen tullessaan) Useat työpaikat tosin suosivat kaksikielisiä, varsinkin koillisosissa jossa ranskankielisten osuus on suuri - paljon suurempi kuin meidän kotoisten ruotsinkielisten, ja siksi siellä melkein kaikki kuitenkin osaavat molempia.

Mutta silti Kanadan hallitus ei ole ajautunut siihen että kaikkien kanadalaisten olisi osattava molempia kieliä, edes Montrealissa jossa 69% asukkaista puhuu ranskaa äidinkielenään. Quebecissäkään kaikki eivät puhu ranskaa, vaikka se lasketaankin yksikieliseksi alueeksi. Ja edes siellä ei englanninkieltä puhuvien ole pakko ranskaa myöskään opiskella. Suurin osa valitsee kuitenkin niin, sillä se tulee heille tarpeeseen arkielämässä.

Suomen ruotsinkielisten osuus on jossain 5% hujakoilla, ja missä muualla tarvitsee suomalainen ruotsinkieltä normaalissa arjessaan paitsi rannikkoseudulla? Itäosissa ruotsinkielinen suomalainenkin on jo niin harvinainen turisti että kutsutaan kirkonkylän köyhätkin katsomaan kun sellainen raitille saapuu. Kainuun korvessa ruotsia taitaa vain kunnanisät, muille riittää ruotsalaisuudesta Absolut. Keski-Suomessa, ja Tamperella missä itsekin olen, kyseistä kieltä voi kaupanalalla mahdollisesti tarvita - jos sattuu pääsemään töihin sellaiseen firmaan jolla on jotain yhteyksiä länsinaapuriimme. Muuten ruotsin tarve tällä seudulla on marginaalinen. Esimerksikis Tampereen kokoisen kaupungin ruotsinkielen palvelut pystyisi varmasti hoitamaan pari tulkkia vallan mainiosti. Ne muutamat hienot ihmiset jotka täällä ruotsia keskenään diskuteeraavat osaavat kyllä suomeakin niin hyvin etteivät erotu katukuvasta.

Eli ruotsia, tuota suomalaisen korvaan outoa mongerrusta, tarvitaan tässä maassa vain ohuella rannikkokaistaleella Vaasasta Kotkaan sekä turistirysissä Lapissa, siellä tosin tarvitaan yhtä paljon saksaa, englantia, venäjää, espanjaa, ranskaa, ja vaikka mitä. Varsinkin siinä Rovaniemen paikkeilla.

Lukijalle lienee jo selvä että kantani tässä maailmanpoliittisesti merkittävässä aiheessa eli pakkoruotsissa on sen poistamisen puolella. Ja vain sen tähden että selvä enemmistö suomalaisista ei elämänsä aikana tule tarvitsemaan ruotsinkieltä normaalissa arjessaan kouluvuosiensa jälkeen.

Sen sijaan koko kieltenopiskelua pitäisi kehittää enemmän valinnaiseksi. Esimerkiksi tarjoan että lapselle voitaisiin valita ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi yksi kolmesta (Ruotsi/Suomi, Venäjä, Saksa) ja toinen vieras kieli olisi yksi muista valinnaisista aineista.

Tämä ajatus on pyörinyt mielessäni jo kauan, sillä useat matemaattisesti lahjakkaat ihmiset kärsivät koulussa siitä että eivät ole kielellisesti lahjakkaita. Ja näitä tulevaisuutemme einsteinejä me kuritamme pakottamalla heidät oppimaan jotain mille heillä ei ole nyt, eikä todennäköisesti tulevaisuudessakaan mitään tarvetta.

Mitä huonoa näette ideassani? Sitä pitäisi varmasti kehittää ja paljon, ennen kuin se saataisiin lakiehdotukseksi, mutta ainakin minun mielessäni se olisi askel vapaampaan suuntaan.

Pakolla ei opi kukaan mitään. 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat